Re: Levottomat tai levolliset unet
Lähetetty: Pe 15 Tammi 2010 21:54
Näin kerran todella sekavaa ja omituista Aku Ankka/Muumi -unta. En muista nyt mitään kertomisen arvoista, mutta oudointa tässä oli, että herättyäni teki mieli tilata Aku Ankka -lehti. Haluaisin yhä tilata sen.
Viime yönä oli taas mielenkiintoista: Olin käymässä siskon tai veljen luona. Olimme kuitenkin kaikki sisarukset siellä. Samassa rapussa asui Ulla Tapanisen näköinen nainen, joka vainosi ja kyttäsi meitä koko ajan. Ainakin itse olin ihan paniikissa kun vain näinkin hänet. Lopulta hiivimme ulos "Ulla Tapanisen" näkemättä, menimme pihalla seisovaan autoon ja ajoimme pois. Mietin, että palaammekohan enää koskaan. Ajoimme vailla päämäärää, kunnes lopulta päädyimme junarataa muistuttavalle tielle. Mietin ääneen, että saakohan tästä ajaa, johon kuskin paikalla istuva siskoni tokaisi kuin pitäisi minua hiukan tyhmänä: "Totta kai saa!" "Tiellä" ei ajanut muita autoja, paitsi yksi joka tuli meitä vastaan.
Seuraavaksi kävelin yksinäni jossain maalla. Olin matkalla juna-asemalta(?!) mökkiin, jossa minun oli tarkoitus asua (en tiedä miksi). Kävelin siis pientä ja kapeaa, mutta pitkää tietä pitkin peltojen välissä. Vastaan ei tullut ketään, paitsi yksi ainut mies, jota hieman pelästyin. Jostain syystä en mennytkään mökkiin, vaan virolaiseen(!) kirjakauppaan (tai ehkä mökki olikin kirjakauppa ). Kauppa oli valtava. Se muistutti hieman Helsingin keskustan Akateemista kirjakauppaa, mutta oli isompi ja vanhanaikaisempi. Ylimmässä kerroksessa oli pieni osasto suomenkielisille kirjoille. Sieltä pääsi suoraan baariin , joka kuului kirjakauppaan, eikä siis ollut mitään eri firmaa. Menin baariin, ja tapasin siellä tuttuja, esim. esimieheni, jonka kanssa ilmeisesti joimme tuopilliset.
Unen loppuun liittyi kaikenlaista sekavaa mm. Jasper Pääkkönen ( ) sekä siskon Afrikkaan lähtö, joka oli jotenkin haikeaa. (Siskoni on nyt siis ihan oikeastikin Afrikassa.) En muista lopusta oikein mitään, mutta silti herättyäni mietin hetken, onko siskolla kaikki hyvin.
Viime yönä oli taas mielenkiintoista: Olin käymässä siskon tai veljen luona. Olimme kuitenkin kaikki sisarukset siellä. Samassa rapussa asui Ulla Tapanisen näköinen nainen, joka vainosi ja kyttäsi meitä koko ajan. Ainakin itse olin ihan paniikissa kun vain näinkin hänet. Lopulta hiivimme ulos "Ulla Tapanisen" näkemättä, menimme pihalla seisovaan autoon ja ajoimme pois. Mietin, että palaammekohan enää koskaan. Ajoimme vailla päämäärää, kunnes lopulta päädyimme junarataa muistuttavalle tielle. Mietin ääneen, että saakohan tästä ajaa, johon kuskin paikalla istuva siskoni tokaisi kuin pitäisi minua hiukan tyhmänä: "Totta kai saa!" "Tiellä" ei ajanut muita autoja, paitsi yksi joka tuli meitä vastaan.
Seuraavaksi kävelin yksinäni jossain maalla. Olin matkalla juna-asemalta(?!) mökkiin, jossa minun oli tarkoitus asua (en tiedä miksi). Kävelin siis pientä ja kapeaa, mutta pitkää tietä pitkin peltojen välissä. Vastaan ei tullut ketään, paitsi yksi ainut mies, jota hieman pelästyin. Jostain syystä en mennytkään mökkiin, vaan virolaiseen(!) kirjakauppaan (tai ehkä mökki olikin kirjakauppa ). Kauppa oli valtava. Se muistutti hieman Helsingin keskustan Akateemista kirjakauppaa, mutta oli isompi ja vanhanaikaisempi. Ylimmässä kerroksessa oli pieni osasto suomenkielisille kirjoille. Sieltä pääsi suoraan baariin , joka kuului kirjakauppaan, eikä siis ollut mitään eri firmaa. Menin baariin, ja tapasin siellä tuttuja, esim. esimieheni, jonka kanssa ilmeisesti joimme tuopilliset.
Unen loppuun liittyi kaikenlaista sekavaa mm. Jasper Pääkkönen ( ) sekä siskon Afrikkaan lähtö, joka oli jotenkin haikeaa. (Siskoni on nyt siis ihan oikeastikin Afrikassa.) En muista lopusta oikein mitään, mutta silti herättyäni mietin hetken, onko siskolla kaikki hyvin.