forde.munfoorumi.com

Tiedättehän kun esim. juutuubissa on niitä meikkausopastusvideoita. No, yhdessä unessani opastettiin, miten saa itsensä näyttämään Iines Ankalta. Siis ei pelkkä rusetti ja korkokengät, vaan jollain pienehköllä rajauksella sai samanlaisen nokan kuin Iineksellä. Unessa se oli todella mahtavaa. En muista, miten räpylöiden teko onnistui, tai höyhenten.

Suvi kirjoitti:Tiedättehän kun esim. juutuubissa on niitä meikkausopastusvideoita. No, yhdessä unessani opastettiin, miten saa itsensä näyttämään Iines Ankalta. Siis ei pelkkä rusetti ja korkokengät, vaan jollain pienehköllä rajauksella sai samanlaisen nokan kuin Iineksellä. Unessa se oli todella mahtavaa. En muista, miten räpylöiden teko onnistui, tai höyhenten.

Alun hämmennystäni lisäsi se, että kerkesin unohtaa tämän olevan uniketju.

Suvi Ankka

Omassa unessa oltiin jonkin suurehkon rakennuskompleksin vierellä. Katsoin taivaalle ja ohuiden pilvien läpi kajasti valtava määrä lentokoneita. "Amerikkalaisia", joku sanoi. Niitä oli todella paljon. Koneet pudottivat pilviin jauhetta ja pilvet muuttuivat sitämukaa tummiksi ja alkoi sataa. Sateessa ei saanut olla, kun siinä saattoi olla jotain vaarallista. Monet meistä etsivät suojaa talon kupeesta, katon reunan alta. Kuistin katolla ei ollut mitään virkaa, sillä se vuosi kuin seula.

Kymppitonnia oli uudistettu. Esim. ne kopperot oli poistettu kokonaan ja studio oli siirretty jonkun valtavalle takapihalle. Siellä oli siististi leikattu nurmikko ja valtava puinen pöytä, jonka äärellä kaikki kilpailijat istuivat ihan tiiviisti vierekkäin. Riitta Väisänen juonsi ohjelmaa vähän kauempaa jonkinlainen grillikatoksen alta, eivätkä kilpailijat edes nähneet häntä, mutta kuulivat ja näkivät erittäin hyvin toisensa. Itse katsoin ohjelmaan jonkun kanssa, ja vedin ihan hirveät pultit. Huusin ja valitin: MIKSI TÄTÄKIN PITI UUDISTAA? MIKSI? MIKSI? Omasta mielestäni ohjelman pointti oli täydellisesti hukattu uudistuksen myötä.
( )
Yhtäkkiä olinkin yksi "kilpailijoista". Nauhoitus oli jo päättynyt ja loikoilimme nurmikolla, kunnes meidän piti lähteä Hietaniemen hautausmaalle, joka ilmeisesti sijaitsi ihan lähellä. Kaksi tyyppiä halusi nähdä omien sukulaistensa haudat. Astuimme hautausmaan portista sisään. Kaikkialla oli karua ja pelkkää hiekkaa, eikä yhtään kukkia missään. Hautakivet sentään siellä olivat. Kyykistyimme yhden haudan äärelle. Jostain luikerteli viereemme/ohitsemme käärme. Se oli vähän saman kokoinen kuin tässä. Se ei ollut ihan saman näköinen kuin tuossa, jonkun verran vaaleampi. Aloin kuitenkin miettiä paniikissa, että onko se nyt rantakäärme vai kyykäärme. Siinä miettiessäni hautakiven vierestä, hiekan alta nousi sellainen pienempi, ison madon kokoinen käärme. Pelästyin tätä vielä enemmän kuin sitä isompaa. Olin ihan varma, että niitä tulee lisää, ja lähdin karkuun. Jostain syystä kuitenkin otin isomman käärmeen vielä hetkeksi käteeni ja heitin otuksen pois. Kun olin päässyt hautausmaan portista ulos, ilmeisesti rauhoituin ja aloin etsiä lähintä bussipysäkkiä.

Uni ei päättynyt tähän, mutta enempää en muista. (Ja myönnetään, olen katsonut tämän viikon aikana mm. Blackadderin toisen tuotantokauden. Muoks: Mutta Kymppitonnia en kertaakaan.)

Menimme siskon kanssa (jo edesmenneen) mummon luokse. Meidät vei sinne (myöskin edesmennyt) isämme. Mummo asui omakotitalossa. (Oikeasti mummo asui rivitalossa.) Mummoa ei näkynyt alakerrassa ja sisko meni katsomaan yläkerran makuuhuoneesta. Kohta sisko juoksi alas ja sanoi kai mummon kuolleen. Menin katsomaan. Kohta mummo heilautti jalkojaan. Jalat olivat jääneet kiinni sängyn vieressä olevaan pyykinkuivaustelineeseen. Otin jonkin jutun pois, joka peitti mummon päätä. Se saattoi olla jokin sanomalehti. Hän oli elossa ja yritti saada jalkoja irti telineestä. Heräsin.

Työkämpillä kiinnitin huomioni siihen, että makuuhuoneeni nurkassa, katonrajassa, on jotain. Menin lähemmäs ja katsoin sitä taskulampulla. Se oli valvontakamera. Aina kun osoitin sitä lampun valolla se kääntyi nopeasti toiseen suuntaan ja lopetettuani valon näyttämisen kamera kääntyi heti takaisin.

Kuinka tulikaan mieleen http://www.youtube.com/watch?v=pd8BBAlhaIk
Ja sopisi tuonne toiseenkin ketjuun

Juttelin jonkun ihmisen kanssa kesämökin pihalla. Pähkäilimme onko mökin ympärillä puustoa, joka voisi myrskyllä kaatua ja tehdä tuhoa. Kauempana olevaa suurta koivua katselimme ja päädyimme sen olevan tarpeeksi kaukana. Muita puita ei ollut. Käännyin katsomaan taakse ja siellä kasvoikin yllättäen aivan mielettömän korkea koivu. Koivun latvasta alkoi putoilla arviolta viisimetriä pätkiä. Tuli kiire karkuun. Juoksin kahden muun kanssa tietä poispäin ja rungot putoilivat ympärillemme, yksi kerrallaan.

Olin SMG:n keikalla (featuring Iiro Rantala ). Kumkvatti ja Suvi olivat siellä myös ja Kumkvatti oli surunmurtama, koska hänen asunnossaan oli ollut tulipalo ja tuli oli tuhonnut suurista puisista levyhyllyistä osan S-Ö.

Oltiin veljen ja äidin kanssa kanssa jossain reissussa, linja-autolla jossa oli paljon väkeä meidän seudulta. Siinä oli tyyppi, joka puhui ehkä ruotsiksi murtaen. Hän möi kahvia, pullaa ja jotain dvd-elokuvaa. Elokuva maksoi 100 euroa. Äiti (joka ei edes katso elokuvia paljoa) sanoi että otetaan se ja minä vastaan, että ei varmasti tuohon hintaan. Lähdin menemään, kun myyjä v*ttuili jotain. Taisi sanoa jotain että Pitkäänniemeenkös se teidän linja-auto on menossa. Jonkin ajan päästä linja-auto lähti liikkeelle ja lähdin perään, etten jää yksin sinne.

Pascal Lemoix kirjoitti:tuli oli tuhonnut suurista puisista levyhyllyistä osan S-Ö.

Pitäiskin muuten ostaa toimiva palovaroitin!

Hei, itsekin näin unta fordelaisesta. "Heräsin" keskellä yötä puoli kahden aikaan kodista, jossa asuin 7-15 -vuotiaana. Luulin oikeasti heränneeni. Veljenikin oli jostain syystä hereillä ja päädyimme pelaamaan korttia Oltermanni-juuston siivuilla. Siinä pelatessamme puhelimeni soi. Soittaja oli theia, joka halusi hakea minulta Berliinin tiekarttoja. (Mitä hittoa? Ei minulla mitään sellaisia oikeasti ole.) Kohta hän olikin meillä siskonsa ja kolmen muun tyypin kanssa, jotka olivat mukamas tuttujani, mutta ei mitään hajua keitä he olivat. Theian siskolla oli hienot sukat: Niissä oli Super Mario -pelistä tutun kilpikonnan kuva. Kun vieraat olivat juuri lähdössä, olin sen verran väsynyt, että jätin heidät epäkohteliaasti eteiseen ja menin nukkumaan.

Eräässä toisessa unessa olin jälleen Korkeasaaressa joidenkin tuttujeni kanssa. Siellä tehtiin vielä enemmän remonttia kuin nyt. Harhailimme aikamme siellä ja lopulta menimme ison hiekkakasan päälle loikoilemaan. Lopulta huomasimme olevamme itse häkissä.

Pari yötä sitten näin unta joukkoliikenteen maksujen korotuksesta. Ja heti ensimmäinen uutinen jonka kuulin herättyäni oli, että HSL nostaa lippujen hintoja...

Viikonloppuna eräässä unessa olin taas jossain sukubileissä. Siinä menivät kaikki serkut ja serkkujen lapset ihan sekaisin, mutta mukana oli taas tämä tämä yksi serkku, jota en kovinkaan usein näe, mistä yllätyin positiivisesti. (Siis siitä, että serkku oli mukana.) Juhlapaikka sijaitsi jossain maalla, suhteellisen keskellä metsää todella kauniilla paikalla järven rannalla. Jostain syystä lähdimme koko suku käymään kuitenkin jossain, ehkä kaupassa lähellä olevassa kauppakeskuksessa. Siellä hengailimme jonkin aikaa, kunnes istuimme autossa matkalla takaisin juhlapaikalle. Autossa oli kaikkien sekoittuneiden sukulaisten joukossa kaverini, jonka kanssa lauloimme jotain vanhaa suomipop-biisiä, ehkä Leeviä.

No, vihdoin pääsimme takaisin juhlapaikan läheisyyten, mutta emme löytäneet koko paikkaa enää mistään. Päätimme hajaantua etsimään sitä. Miedän etsintäryhmässä oli äiti ja pari serkkua sekä ehkä veljeni itseni lisäksi. Päädyimme jonkun maalaistalon pihaan. Päätimme oikaista pihan poikki. Pihalla oli lampaita ja vuohia. Kulkiessamme pihan poikki, talon sisältä ilmestyi iso vuohi, joka alkoi haukkua kuin koira. "Enpä tiennyt, että vuohetkin osaavat haukkua " ihmettelin.

Suvin unet

Olin saanut jostakin ihmisen lihaa ja valmistin siitä uunissa ruokaa. Uunivadilla oli lihaisa miehen pää ja isoja luisia lihakimpaleita. Otin vadin uunista vähän liian aikaisin pois, ja harmittelin, kun lihat näyttivät raaoilta, vaikka muuten olin aika innoissani kun oli niin eksoottinen kokkauskokeilu. Raa'an näköisiä lihoja ihmetellessä tuli mieleen, että jos näistä on syötäväksi, niin mihin ihmeeseen hävitän luut ja erityisesti kallon. Aloin paniikissa miettiä, että jos säilytän ne tai vien ne roskikseen tai biojätteeseen, joku löytää ne kuitenkin ja joudun vaikeuksiin, ja jos hajotan ne vasaralla palasiksi niin joku kuulee. Suunnittelin sahan hankkimista, jouduin yhä enemmän paniikkiin ja aloin katua sekaantuneeni koko juttuun. Lopulta heräsin siihen paniikintunteeseen.

Mitähän unikirja kertoisi tuosta unesta?

---

Oon nähny viime aikoina paljon unia. Monessa on mukana poikaystäväni, mutten muista
mitä niissä tapahtuu.

Hurja uni Kvatilla.

---
Tässä eräänä yönä eksyin Tallinnaan. Jostain syystä olin (taas) yksinäni liikkeillä. Minun piti päästä kaupungin laidalla sijaitsevaan lankakauppaan, jonka omistaja oli pitkä vaalea nainen nimeltä Kadi. Matkan varrella kauppaan oli kivannäköisiä baareja, ja mietin että näissä pitää ehdottomasti käydä, mutta myöhemmin. Lopulta saavuin sinne lankakauppaan. Olin vieraillut siellä useamminkin, ja omistajakin oli mukamas erittäin hyvä tuttuni. Kadi lähti käymään jossain, ja olimme mukamas niin hyviä tuttuja, että hän uskalsi jättää kaupan minun vastuulleni, vaikka kaupassa oli muitakin (kaikki naispuolisia) ihmisiä, jotka olivat ilmeisesti läheisempiä tuttuja hänen kanssaan, ja en osannut kunnolla Viroa. Vähän tahtomattani jouduin kassalle. Selvisin siitä hommasta jotenkuten muiden naisten hyöriessä ympärillä. Kun Kadi tuli takaisin, minun olikin samantien lähdettävä, enkä edes muista ostinko lopulta mitään.

Jostain syystä sitten lähdin kävelemään kauemmas keskustasta rantaa pitkin, tai ehkä luulin, että olin menossa oikeaan suuntaan. Päädyin paikkaan, jossa oli suuri valkoinen erittäin tylsän näköinen toimistorakennus, jossa oli kai pelkkä autokauppa ja Alepa. Jostain syystä siellä ulkona käveli pelkkiä miehiä, ja minua alkoi hiukan pelottaa, koska kaikki miehet näyttivät laitapuolen kulkijoilta ja ei-niin selväjärkisiltä. Jossain vaiheessa huomasin miesten joukossa naisen, ja helpotukseni oli suuri, kun ajattelin, että jos tuo toinenkin nainen uskaltaa kulkea täällä yksinään, niin miksen sitten minäkin. Lähdin silti mahdollisimman nopeasti sieltä pois.

Jatkoin matkaani rantaa pitkin. Näin sieltä kaikki Tallinnan hienoimmat nähtävyydet (jotka muistuttivat enemmän muiden kaupunkien, esim. Berliinin nähtävyyksiä kuin Tallinnan) auringon laskiessa. Hienoin niistä oli joku vanha räjähtänyt stadion, joka oli räjähtäessään muuttunut muistuttamaan enemmän jotain nykytaiteen veistosta kuin stadionia. Päädyin yhä kauemmas keskustasta, ja lopulta johonkin lähiöön jossa ei ollut kuin pelkkiä asuintaloja. Siinä matkalla näin vielä jonkun suomalaisbändin mainoksen jostain Helsingin keikasta, ja mietin itsekseni, että tänne asti piti tulla, että sai tiedon tuostakin keikasta. Lopulta aloin jo vähän huolestua, kun missään ei näkynyt enää satamaan viittaavia kylttejä. Laivan Helsinkiin olisi pitänyt lähteä parin tunnin päästä, mutta en tiennyt yhtään missä olin, ja olin jo harhaillut pari tuntia. Harhailin vielä lisää. Lopulta kai taas jollain tasolla tiesin näkeväni unta, enkä kestänyt enää päämäärätöntä harhailuani, vaan sain itseni ajatuksen voimalla laivaan.

Olin entisen tyttöystävän kanssa arktisessa jääluolassa. Kanssamme oli myös Mr. Lordi, joka seisoi meitä vastapäätä ja mulkoili meitä vihaisesti. Oli hirveän kylmä ja koitin ehdottaa tytölle, että tulisimme lähemmäs toisiamme pysyäksemme lämpiminä, mutta tyttö halusi pysyä istumassa pienen etäisyyden päässä nojaten jääluolan seinään. Käännyin sitten Mr. Lordin puoleen, mutta hänkään ei halunnut tulla lähemmäs, vaan seisoi yhä paikallaan. Lopulta tyttö nousi ylös ja lähti kävelemään luolan käytävää pitkin poispäin sanomatta mitään. Jäin Mr. Lordin kanssa kahdestaan. Aloin vähän pelätä vihaisen näköistä Mr. Lordia ja mietin, pitäisikö minunkin lähteä tästä johonkin. Uni kuitenkin taisi päättyä siinä vaiheessa.

Verkkopankkini avainlukulista oli loppuun käytetty ja tilasin pankista uuden listan. Listaa ei kuitenkaan kuulunut, joten menin pankkiin kysymään, missä uusi lista viipyy. Pankin virkailija hymyili minulle ilkeästi ja nauroi, että kato nyt näitä sun ostoksia ja heijasti tilieni tiedot pankin katossa olevalle laajakankaalle. Kaikki asiakkaat katsoivat ylöspäin ja alkoivat nauraa, miten typeriin asioihin olin rahani käyttänyt.

Oli jälleen kerran ystäväni häät ja olin jälleen kaasona. Siihen liittyi kaikkea kummallista valmistelua, mutta haasteellisin tehtäväni oli hakea jostain hienosta liikkeestä karkkia. Liike muistutti enemmänkin jonkun vanhanaikaista olohuonetta. Karkit olivat mariskoolissa kirjahyllyssä. Ikinä en päässyt niihin käsiksi. Ilmeisesti hääjuhlista selvittiin ilman karkkejakin, koska juhlat pidettiin lopulta. Juhliin liittyi kamalasti järjetöntä autolla ajamista vääriin paikkoihin. Ilmeisesti jouduin opastamaan vieraita, ja jotenkin onnistuin opastamaan aina väärin. Juhlissa hermostuin sitten kamalasti ihan jostain mitättömästä asiasta, ja "kostoksi" raahasin jonkun tuntemattoman naisen vessaan, ja aloimme naiskennella vessakopissa. Ilmeisesti uni "loppui" siihen.

Eräässä toisessa unessa olin ostanut/saanut jostain erotiikkavälineitä. Tässä tapauksessa ne tarkoittivat normaalia isompia sydämenmuotoisia pastilleja. Pastilliaskissa oli myös kulkuset, jotka muistuttivat miehen vehkeitä, mutta niillä ei ollut muuta käyttöä kuin että ne näyttivät hassuilta. Askissa oli vielä minidiskiä muistuttava "erotiikka"-dvd, jonka sisältö paljastui dokumentiksi, joka olisi ihan hyvin voinut tulla esim. Yle Teemalta. Dokumentissa näytettiin pätkiä vanhoista suomalaisista komediosta. "Eroottisin" hetki siinä oli kun Eija Vilpaksella oli hetken tissit paljaina. Silti oli jotenkin nolostuttavaa katsoa ko. leffaa, koska asuin unessa vielä vanhempieni luona. Asunto oli melkein samanlainen kuin se missä asun nyt, mutta välioven jälkeen alkoikin vanhempien osa talosta.

Viime yönä Monty Python tunki taas jotenkin uniini. Lauloimme jossain jumppasalissa tms. muiden, ehkä kymmenien tai satojen ihmisten kanssa Every Sperm Is Sacredia. Taas vaihteeksi kyseinen biisi soi herättyäni päässä, ja aika pitkään sen jälkeenkin.

Ei hemmetti nuita sun unias.

Minulla oli jälkeenjäänyt veli, joka muistutti Twin Peaksin agentti Dale Cooperia/Kyle MacLachlania. (Itse olin kai ilmeisesti mies, mutta sillä ei kai hirveästi ole väliä.) "Veljeni" tarvitsi niin paljon hoitoa ja huolenpitoa, että minun piti olla 24 tuntia päivässä koko ajan hänen kyljessään kiinni.

Lähdimme kävelylle kylki kyljessä. Saavuimme kukkakauppaan, joka muistutti enemmän eläin- kuin kukkakauppaa, esim. kasvit olivat jossain terraarioiden tapaisissa "häkeissä". Kaupassa oli töissä Donna Haywardin/Lara Flynn Boylen näköinen kukkamyyjä, josta veljeni halusi ystävän. Jouduin puhemieheksi hänen puolestaan, ja ilmeisesti "Donnasta" sitten tuli meidän kummankin hyvä ystävä.

Tässä unessa meidän veljesten suhde oli jotenkin liikuttava ja läheinen, johtuen varmaan osittain siitä 24/7-kylki kyljessä olemisesta.

Jostain syystä olin päätynyt asumaan saman katon alle isäni kanssa. Lyyrakin tarvitsi kämppää ja lupasin, että hän saa tulla asumaan meidän kanssamme. En kuitenkaan muistanut kysyä isältä, sopiiko hänelle, että saman katon alle tulee asumaan muitakin. Lyyra muutti sitten meille ja toi vielä samalla kaverinsa kylään. Olin tosi vaikeana, kun isä tuli töistä kotiin ja huomasi, että siellä asui muitakin. Ilmeisesti en sitten ollut kertonut Lyyrallekaan, että isä sitten muuten asuu meidän kanssamme. Samana iltana oli vielä jotkut sukulaispäivälliset kämpässämme, ja Lyyra "joutui" syömään meidän kanssamme.

Ja viime viikonloppuna näin unta, että poltin tupakkaa. Kyseisessä unessa näin vanhan kaverini, ja poltin hänen seurakseen. Hassuinta oli, että poltimme sisällä, en tiedä kenen kotona; loikoilin sohvalla ja poltin ketjussa. Polttamisesta tuli unessa hetkeksi huono omatunto, kun en oikeasti ole edes koskenut yli vuoteen tupakkaan, eikä ole tehnyt edes mieli. Hetken siis podin huonoa omatuntoa, mutta kun "kaikki oli jo menetetty" ja oli kivaa, että ko. kaveri oli seurana, ja vielä kun poltimme jotain ultasupermegalight-tupakoita ( ), niin päätin sitten pistää kunnolla överiksi.

Ja yhdessä unessa äitini oli liittynyt johonkin harrastajateatterikerhoon, jonka harjoitukset/esitys pidettiin jonkun turistikohteen Korkeasaaren, Linnanmäen tms. sisäänkäynnillä. Menimme mm. tätini kanssa "seuraamaan" tätä esitystä, tosin katselimme koko esityksen ajan t-paitoja aulassa. Jossain vaiheessa tuli sitten aika poistua. Lähdimme äidin kanssa yhtä matkaa. Matkalla tuli vastaan yksi asumus, jonka pihalla oli auto ja peräkärry. Peräkärryllä makasi valtava lehmä (siis ainakin kymmenen kertaa normaalilehmän kokoinen) jalat osoittaen taivasta kohti. Se näytti jotenkin pelottavalta, ja ensimmäinen ajatus päässäni oli, että ovatko lehmät oikeasti noin isoja. Päädyin siihen tulokseen, että ehkä ne ovat ja etten ole vain nähnyt niitä ikinä tarpeeksi läheltä. Sen jälkeen mietin, että onko lehmä kuollut, ja joku meistä kai kysyi sitä pihalla seisovalta mieheltä. Mies vastasi, että ei ja että se vain nukkuu. Samassa huomasinkin lehmän heiluttavan unissaan jalkojaan. Se näytti oikeastaan sittenkin aika söpöltä pelottavan sijaan, ja tällä kertaa mietin, että minkä takia syön lehmän lihaa.

Olin Asematunnelissa kun tuli palohälytys. Kuulutettiin jotain, että "Tämä on onnettomuudesn ensitiedote". Piti päästä maan pinnalle, käytin konkreettisia portaita oikeaoppisesti, koska liukuportaiden toimivuuteen ei voi täysin luottaa (tosin niissäkin oli paljon ihmisiä). Tulin maan pinnalle, jolloin näin Holiday Innin ilmiliekeissä (sijaitsi yllättäen jokseenkin Rautatientorilla). Paksua mustaa savua tulvi. Ihmiset etsivät hätäännyksissään suuntaa, jossa ei pala, mutta joka puolella tuntui palavan. Paniikki alkoi tulla ja onneksi heräsin.

Toinen uni oli kivempi, mutta niin armottoman K-18, että

Olin Rammsteinin keikalla mikä pidettiin jossain yllättävän tasalattiaisessa auditoriotyylisessä salissa. Bändi ei juurikaan keskittynyt soittoon, vaan pyrotekniikkaansa - käyskentelemällä katsomossa ja kylvämällä sitä yleisön niskaan. Aloittivat ensin pienillä paukuilla, heittämällä sellaista välähdys & pamaus -pulveria, minkä räjäyttivät kaukolaukaisimella. Siinä ei vielä juuri muuta käynyt kuin jumalattomat lieskat löi ja pamaus kävi, mutta siinä vaiheessa alkoivat ihmisten kampaukset todella kärsiä kun aloittivat bensan kaatamisen ihmisten päälle... Kumma kyllä, kukaan ei tuntunut loukkaantuvan moisesta puuhastelusta, ainoastaan hiukset kärvähtelivät. Oma letti päätyi lopulta aika pitkälti Eraserhead-malliseksi.

Toinen uni oli kivempi, mutta niin armottoman K-18, että

Höh, miksen mä nää melkein koskaan kivoja unia?
Tahtoo kans!

Pascal Lemoix kirjoitti:Olin Asematunnelissa kun tuli palohälytys. Kuulutettiin jotain, että "Tämä on onnettomuudesn ensitiedote". Piti päästä maan pinnalle, käytin konkreettisia portaita oikeaoppisesti, koska liukuportaiden toimivuuteen ei voi täysin luottaa (tosin niissäkin oli paljon ihmisiä). Tulin maan pinnalle, jolloin näin Holiday Innin ilmiliekeissä (sijaitsi yllättäen jokseenkin Rautatientorilla). Paksua mustaa savua tulvi. Ihmiset etsivät hätäännyksissään suuntaa, jossa ei pala, mutta joka puolella tuntui palavan. Paniikki alkoi tulla ja onneksi heräsin.

Vasta kohdassa "Ihmiset etsivät hätäännyksissä suuntaa, jossa ei pala, mutta joka puolella tuntui palavan.." tajusin, että olen uniketjussa. Tuohon asti olin täysillä mukana ilmeellä Miten ihmeessä tuosta ei oo ollu uutisissa?!?