Re: Levottomat tai levolliset unet
Lähetetty: Su 16 Helmi 2014 23:34
Kiba
Mä jatkan nyt uni-trilogiaani.
Osa 2:
Olin tällä kertaa jossain vähän isommassa asunnossa. Se oli oikean kotini (55m2) kokoinen tai vähän isompi. Se muistutti jotain vanhaa rakennusta, muttei mitään tiettyä. En ilmeisesti itse asunut tässä asunnossa. Kohta asunto alkoi täyttyä Gleen henkilöistä. Muistan, että siellä oli ainakin Blaine, Santana ja ehkä Sam. Ilmeisesti olimme siinä vaiheessa osa TV-sarjan jaksoa, ja se oli vielä päätösjakso. Itse olin jaksossa omana itsenäni. Emme laulaneet varmaan mitään, mutta halasimme paljon. Kun minun oli tarkoitus halata Blainea, aloin ajatella sarjan kuollutta henkilöhahmoa (ja ilmeisesti kaikkia, jotka eivät olleet päässeet paikalle) ja purskahdin itkuun.
Seuraavaksi olin jossain kauppakeskuksessa, jonne eksyin. Minun piti päästä sen alakertaan, jossa ilmeisesti asuin. Päädyin kuitenkin aina jossain vaiheessa valtavaan kahvilaan/ravintolaan, joka myös sijaitsi ostoskeskuksen alakerrassa. Kahvilassa oli puiset pöydät ja tuolit, jotka muistuttivat vanhoja mökkikalusteita. Ne oli maalattu siniseksi. Huomioni kiinnitti myös joka kerta kahvilan seinää vasten nojaava astiakaappi, jossa oli sinisiä lautasia. Pelkäsin koko ajan, että se kaappi kaatuu. Yritin mennä myös "oikotietä" ulkokautta sinne asuntooni, mutta päädyinkin ostoskeskuksen taakse jonnekin sivukujalle. Silloin tajusin, että olinkin "Kampissa" (ei muistuttanut yhtään oikean Kampin ostoskeskuksen ympäristöä) ja ihastelin sivukujalla olevia pieniä pubeja. Mietin: "Miksi kukaan ei ole kertonut minulle, että Kampissa on tällaistakin?"
Osa 3:
Istuin autossa matkalla juhliin. Satoi räntää ja oli helmikuu. Olin saanut hienon juhlapukuni jotenkin ripustettua rypistymättä auton naulakkoon. Kuljettaja oli tuttuni ja muistutti Boratin kaveria. Auto oli samaa tasoa. Juhliin oli kutsuttu pelkkiä tyttöjä/naisia. Olimme siis kaikki ilmeisesti teini-ikäisiä. Meillä oli kaikilla samanlaiset vaaleanpunaiset juhlamekot. En ole ihan varma, oliko Gleen Santana yksi vieraista. Juhlien emäntä muistutti Gleen Kittyä. Juttelimme kaikenlaista (olimme siis koko ajan juhlapaikan eteisessä). Eräs "tytöistä" istui eteisen pehmustetulla tuolilla. Hän itse asiassa muistutti enemmän paksuhkoa nuorta miestä. Tämä sohvalla istunut "tyttö" sanoi: "Mun viime kesän dieettini ei onnistunut" ja näytti lannistuneena mahaansa. Tämän jälkeen hänelle oltiin yllättävän ilkeitä. Jossain vaiheessa itse huomasin kauhukseni, että minulla ei ollut juhlakenkiä, ainoastaan värikkäät sukat ja sandaalit. Katsoin ympärilleni. Monellakaan muulla ei ollut juhlakenkiä. Osalla oli ainostaan sukat sen juhlamekon kanssa, ja nimenomaan sellaiset tosi värikkäät, raidalliset sukat. Helpottuneena tästä jatkoin juhlimista juhlamekko, sukat ja sandaalit -yhdistelmässäni.
Mä jatkan nyt uni-trilogiaani.
Osa 2:
Olin tällä kertaa jossain vähän isommassa asunnossa. Se oli oikean kotini (55m2) kokoinen tai vähän isompi. Se muistutti jotain vanhaa rakennusta, muttei mitään tiettyä. En ilmeisesti itse asunut tässä asunnossa. Kohta asunto alkoi täyttyä Gleen henkilöistä. Muistan, että siellä oli ainakin Blaine, Santana ja ehkä Sam. Ilmeisesti olimme siinä vaiheessa osa TV-sarjan jaksoa, ja se oli vielä päätösjakso. Itse olin jaksossa omana itsenäni. Emme laulaneet varmaan mitään, mutta halasimme paljon. Kun minun oli tarkoitus halata Blainea, aloin ajatella sarjan kuollutta henkilöhahmoa (ja ilmeisesti kaikkia, jotka eivät olleet päässeet paikalle) ja purskahdin itkuun.
Seuraavaksi olin jossain kauppakeskuksessa, jonne eksyin. Minun piti päästä sen alakertaan, jossa ilmeisesti asuin. Päädyin kuitenkin aina jossain vaiheessa valtavaan kahvilaan/ravintolaan, joka myös sijaitsi ostoskeskuksen alakerrassa. Kahvilassa oli puiset pöydät ja tuolit, jotka muistuttivat vanhoja mökkikalusteita. Ne oli maalattu siniseksi. Huomioni kiinnitti myös joka kerta kahvilan seinää vasten nojaava astiakaappi, jossa oli sinisiä lautasia. Pelkäsin koko ajan, että se kaappi kaatuu. Yritin mennä myös "oikotietä" ulkokautta sinne asuntooni, mutta päädyinkin ostoskeskuksen taakse jonnekin sivukujalle. Silloin tajusin, että olinkin "Kampissa" (ei muistuttanut yhtään oikean Kampin ostoskeskuksen ympäristöä) ja ihastelin sivukujalla olevia pieniä pubeja. Mietin: "Miksi kukaan ei ole kertonut minulle, että Kampissa on tällaistakin?"
Osa 3:
Istuin autossa matkalla juhliin. Satoi räntää ja oli helmikuu. Olin saanut hienon juhlapukuni jotenkin ripustettua rypistymättä auton naulakkoon. Kuljettaja oli tuttuni ja muistutti Boratin kaveria. Auto oli samaa tasoa. Juhliin oli kutsuttu pelkkiä tyttöjä/naisia. Olimme siis kaikki ilmeisesti teini-ikäisiä. Meillä oli kaikilla samanlaiset vaaleanpunaiset juhlamekot. En ole ihan varma, oliko Gleen Santana yksi vieraista. Juhlien emäntä muistutti Gleen Kittyä. Juttelimme kaikenlaista (olimme siis koko ajan juhlapaikan eteisessä). Eräs "tytöistä" istui eteisen pehmustetulla tuolilla. Hän itse asiassa muistutti enemmän paksuhkoa nuorta miestä. Tämä sohvalla istunut "tyttö" sanoi: "Mun viime kesän dieettini ei onnistunut" ja näytti lannistuneena mahaansa. Tämän jälkeen hänelle oltiin yllättävän ilkeitä. Jossain vaiheessa itse huomasin kauhukseni, että minulla ei ollut juhlakenkiä, ainoastaan värikkäät sukat ja sandaalit. Katsoin ympärilleni. Monellakaan muulla ei ollut juhlakenkiä. Osalla oli ainostaan sukat sen juhlamekon kanssa, ja nimenomaan sellaiset tosi värikkäät, raidalliset sukat. Helpottuneena tästä jatkoin juhlimista juhlamekko, sukat ja sandaalit -yhdistelmässäni.