Tuli tuosta Sippuran elokuisesta viestistä mukavia työmuistoja mieleen. Ajalta, kun oikeasti menin vihellellen töihin. 5 ensimmäistä vuotta meni sillä mentatliteetilla, että vaikka lotossa voittaisi, niin en lähtisi mihinkään tuosta firmasta. Sitten joku sai myytyä johdolle ajatuksen työtehtävien kehittämisestä ja tehostamisesta. Ajatuksena saattoi toki olla hyvä, eikä mulla kehittämistä ja tehostamista vastaan ole mitään, mutta hommaa lähdettiin viemään perinteisesti perse edellä puuhun.
No kai nyt on sitten kehitetty toimenkuvia ja saatu tehostettua toimintoja, irtisanottu on ainakin reilulla kädellä. Ketään vaan ei enää kiinnosta työt. Jos ei homma toimi, niin so not, ei paina mua. Ihastuttava mentaliteetti, johon itsekin sorrun, koska muuta vain ei voi. Silloin kun itseä kiinnostaisi, ketään muuta ei.
Eniten ahdistaa, kun työnkuva muuttui, niin esimiehen oletus on, että teen sekä vanhat että uudet hommat tuosta noin vain suit sait. Ei auttanut esalit, ei burnoutit. Mä joudun jatkuvasti taistelemaan sen kanssa, että en pysty tekemään kaikkia mulle osoitettuja hommia, saati että voisin hoitaa hommani hyvin.
Nyt käy sääliksi mun tuuraajaa. Jouduin vielä jättämään koulutuksen kesken, kun lääkäri määräsi kotiin lepäämään. Mä ehdin 3 viikossa opettamaan ehkä 1/4 mun hommista sille. Enkä edes kaikkia tärkeimpiä, koska meidän firma ja mun pomo
Vaikka olin laittanut pomolle kesäkuussa listan kaikista työohjelmista ja muista kilkkeistä, mitä tarvitaan, mihin tarvitaan tunnuksia ja oikeuksia, niin vielä maanantaina oli puolet saamatta
Pomo kuitenkin selvästi odottaa, että tuuraajaparka pystyy tekemään saman kuin minä. Jepulis. Liki 13 vuoden opiskelu, osaaminen, tiedot ja taidot saakin puristettua pystymetsästä noukitulle tuuraajalle 3 viikossa. Ei siinä mitään, nopeasti tuuraaja pääsi hommiin kiinni, ei hän mikään tyhmä ole. Mutta oikeasti. Tuuraajalla meni vielä maanantaina sellaiseen hommaan 40 minuuttia, minkä mä nakutin 5:ssä. Kun on monta liikkuvaa osaa ja jokaisen kohdalla joutuu miettimään, että kuinka tämä menikään, niin totta hemmetissä se on hidasta. Ja, ainut kritiikki tuuraajaa kohtaan, tämä kauppatieteiden maisteri käyttää yksisormijärjestelmää
Vasemmalla etusormella painaa shiftiä, muuten käyttää oikeaa keskisormea
Joka tapauksessa. Sääliksi käy tuuraajaa.
Mutta hei! No more work!