forde.munfoorumi.com

Emilia hakee nyt vaan pomoksi pomon paikalle.

Mä oon pe-ma tehny töitä yhteensä noin 30h. Haluan vapaapäivän.

skray kirjoitti:Emilia hakee nyt vaan pomoksi pomon paikalle.

Houkutteleva, joskin myös pelottava ajatus.

Mr. Smith kirjoitti:Nyt kun haaveeni siirtyä varhaiseläkkeelle loton kautta menivät (taas), niin saisinko elämältä edes yhden (1) viikon jolloin 20-75% työporukasta ei olisi lomalla, sairaana, koulutuksessa, epämääräisellä vapaalla, kipeänä, kielikurssilla tai muuten vaan poissa resursseista?

Kuulostaa ihan siltä, että Smitinkin pitää alkaa hakeutua erilaisille kielikursseille ynnä muihin epämääräisiin koulutuksiin, pekkaspäiville ja sairaslomille. Hakemusta vaan vetämään, eihän sitä kivirekeä yksin kuulukaan vetää.


Mulla ei ole työasioissa valittamista. Keskittyminen saisi olla helpompaa, mutta tykkään taas kaikesta enemmän kuin joskus keväällä. Varsinkin kun työympäristössä ei ole valittamista ja vaihtelu aina virkistää.

Nyt oon saanu käsityksen, että L-S on jossain vierailla mailla, mutta missä? Mietin tätä jo eilen, enkä löytänyt forden syövereistä mitään vastausta omatoimisesti.

L-S kirjoitti:

Mr. Smith kirjoitti:Nyt kun haaveeni siirtyä varhaiseläkkeelle loton kautta menivät (taas), niin saisinko elämältä edes yhden (1) viikon jolloin 20-75% työporukasta ei olisi lomalla, sairaana, koulutuksessa, epämääräisellä vapaalla, kipeänä, kielikurssilla tai muuten vaan poissa resursseista?

Kuulostaa ihan siltä, että Smitinkin pitää alkaa hakeutua erilaisille kielikursseille ynnä muihin epämääräisiin koulutuksiin, pekkaspäiville ja sairaslomille. Hakemusta vaan vetämään, eihän sitä kivirekeä yksin kuulukaan vetää.

On minullekin koulutusta luvassa, ja vieläpä ihan järkevää sellaista
Kun nyt jaksaisi pitää homman kasassa seuraavaan palkkapäivään asti, niin sitten voisi vähän palkita itseään.

skray kirjoitti:Nyt oon saanu käsityksen, että L-S on jossain vierailla mailla, mutta missä? Mietin tätä jo eilen, enkä löytänyt forden syövereistä mitään vastausta omatoimisesti.

En nyt kauheasti olekaan siitä täällä forden puolella huudellut, mutta Jenkeissä mä olen.

Miks jenkeissä piti kirjättaa isolla?

No jos se on tässä yhteydessä ikään kuin paikannimi, erisnimi? En mä oikein tiedä miten siihen sanaan pitäisi suhtautua.

Joskus käännöksissä näkee, että "In the States" käännetään "Valloissa"

Voi Vallatonta.

Nonhin.
3 uutta eiliseltä kipeänä, ja yksi jo sairaana ollut ja töihin palannut vihjaili että hän ei oikein kykene hommiin.

Nonhin v. 2 (minuutti väliä).
Hän ei kykene, voinko minä tehdä 10 tunnin työpäivän ja ottaa loppuviikon iltavuorot?



Tuokaa sitten tuntemattoman työnsankarin haudalle kukkia

Ps. Äsken keskusteltua:

Minä: Kai sä edes tuot sitten kukkia mun haudalleni sitten kun mä kuolen töihin?
Työkaveri: En mä ehdi kun mä jään tekeen töitä.

Eli sekin on sitten poissuljettu optio

Tänään on se päivä, kun mä lupasin itselleni, että alan tutustumaan taas graduaineistooni ja koitan vaikka tehdäkin jotain graduni eteen.
Aloittaa piti heti aamusta ja aikaa on varattu koko päivä.

Gradun eteen on tehty seuraavaa:
- kaivettu materiaalit kaapista
- skannattu tutkimusmateriaali koneelle
- tulostettu väliraportti lukemista varten

Kaikkeen tähän meni noin 15 minuuttia.

Lisäksi oon käynyt kaupassa, tehnyt munavoita, istunut tässä koneella ja muuten vaan palloillut. Nousin ylös puoli kasin aikaan ja kello on kohta jo yks.

Laiska paska.

Sain viinikurssista vitosen.

Ohhoh, shaana! Se ei oo mikään helppo homma, onnitteluiset. Ura viininmaistajana häämöttää?

--

Mulla työ ei maistu vieläkään - sovittiin, että teen hetken nelipäivästä viikkoa, josko se vähän piristäis.

shaana kirjoitti:Sain viinikurssista vitosen.

Millainen jälkimaku jäi kurssista?


Noh, oikeasti onnittelut

Sympatiapaijaus Smithersille

Pitää vielä muistuttaa, että ylityöt on työnantajan ja työntekijän välinen erillinen sopimus, eikä niitä ole pakko tehdä, ellei halua. Joo, tiedän kuinka vaikeaa se on jättää hommia tekemättä, itsehän opin vasta kantapään kautta. Käyn joko sanomassa esimiehelle, että nyt on niin paljon hommia, etten saa niitä tänään/tällä viikolla kaikkia tehtyä, tai sitten tyynesti pistän sähköposteja eteenpäin pomolle. Jos sähköposti paukkuu, pistän puhelimen kiinni siksi aikaa, että saan kiireellisimmät postit alta pois. Nykyään paukkuu koko ajan, koska mun pomot ovat saaneet määräyksiä, jotka aiheuttaa sen, että he välittävät sähköpostinsa mulle. Välillä vastailen 6 ihmisen sähköposteihin päivässä Ei tarvi paljoa puhelinta auki pitää. Sitähän pitäisi pitää, koska mulle tulee myös valtakunnallisia puheluita. Samoin mun pitäisi lukea vielä hlökohtaisen sähköpostin lisäksi 3 muutakin, jotka paukkuu yhtä lailla. Lisäksi pitäisi hoidella suurasiakasta ja paskanakkia, ja koska en ehdi näitäkään tehdä, niin mulle suunnitellaan lisähommia

Onneksi mulla on maailman paras syy mennä kotiin heti kun 8 h kajahtaa täyteen Ja kaikille jumalille kiitos, että olen oppinut sanomaan ei ja olemaan välittämättä valituksista.


Ja vielä yksi henkilökohtainen ilouutinen. Lakimiehen uhkailun ansiosta sain mun kuppasen palkankorotuksen Vain 3 vuotta myöhässä. Tällä hetkellä en aio lähteä vaatimaan menneiltä 3 vuodelta takautuvasti noita pennosia, mulle tämä oli lähinnä periaatejuttu. Ei tartte mulle tulla *ttuilemaan. Puren takas. Ottaa päästä pääluottamusmiehen hampaattomuus, paskiainen ei edes vastaillut mun kyselyihin ja avunpyyntöihin. Tein kaiken sitten itse. Ja olen oikein tyytyväinen itseeni


Työn vaativuusryhmä on ja pysyy, joten nykyään kysyn pomoilta aina ohjeistusta, kun he pistävät jonkun duunin mulle. Ihan vaan, koska TESin mukaan teen töitä "annettujen ohjeiden mukaan". Ei paljon tarvi omaa aivoa vaivata. Sinänsä harmi, koska tämä liukuhihnatyö on todella puuduttavan tylsää, ja itse kaipaisin haasteita ja mahdollisuutta käyttää omia tietoja ja taitoja, ja välillä käy vähän pomoja sääliksi, mutta niillä mennään, mitä työnantaja määrittelee. Eipä tuu ressiä.

Aurora B. kirjoitti: Ottaa päästä pääluottamusmiehen hampaattomuus, paskiainen ei edes vastaillut mun kyselyihin ja avunpyyntöihin. Tein kaiken sitten itse. Ja olen oikein tyytyväinen itseeni

Tuo on kyllä oikeasti ihan pärssiisstä, että ihminen, joka on valittu edustamaan työntekijöitä ei osaa toimia tehtäviensä mukaisesti.
Hienoa, että osaat puolustaa oikeuksiasi. Sun kaltaisia niitten luottamusmiesten pitäis olla.

Meidän pääluottamusnainen on melkoinen peto ja on puolustanut pikkuhiljaa kaatuvan firman työntekijöitä kunnon vimmalla.

Sain opintotukitoimistolta selvityspyynnön, että miksi olen nostanut tukia, vaikka pisteitä ei ole ropissut tukien ansaitsemiseksi tarvittavaan tahtiin. Osasin odottaa, kun viime vuoden saldo jäi 30:een pisteeseen. Sama luku olisi vielä viikkoaikoina riittänyt, mutta minkäs teet ja elämä on. Pitää miettiä mitä tuon kans yt sit tekee.

En jaksa stressata tai huolestua. Sit stressataan ja huolestutaan, jos ne ei hyväksy mun selittelyjä.

hehe, tattis theia ja Smith!

En tiiä viininmaistajan urasta, mutta viinikärpänen puras ainaki lievästi.. Ja kurssin mausta sanoisin että pitkä miinus ja kaikenkaikkiaan laatu mainio.

Tänään palasin vanhoihin töihin, eli ravintolahommiin ja sillain. On kiva, kun työpanosta arvostetaan ja saat kiitosta siitä, että teet hommat niinkön pitää, mutta monoa ottaneista voin vaan taas ihmetellä nykyihmisen tilaa, eikö työnteko kiinnosta vai miten ei selviydytä yksinkertaisista asioista?

btw Mä muistelin että Aukku oli ite Liiton naisia?

Sommelier-Shaanalle onnittelut vitskasta, Smitille tsemppiä suohon ja Aukulle kotona odottavasta palkinnosta työpäivän päälle

Mä aloitin aktiivisehkon työnhaun kesän jälkeen kun tuntui siltä, että voisihan sitä jo palata
työelämään 2 kotona vietetyn vuoden jälkeen. Äkkiä se aika on kulunut..!

Oman alan työt on aika kiven alla täällä maaseudulla, suunnilleen 1 vapautuva työpaikka
kuukaudessa tulee täälläpäin yleiseen hakuun. Niitä olen sitten hakenut, vaikka tuntuu että
ne napataan suhteilla / hyvä sisko -verkostoilla nenän edestä vaikka olisi kuinka hyvät
paperit alla...

Paraikaa on vetämässä paperit työhön jossa on aika tarkkaan kaikki kohdillaan: se on mielen-
kiintoinen, sijaitsee lähellä, mun koulutus, työkokemus ja luonne täsmää sen vaatimuksiin ja ennen
kaikkea se mahdollistaisi pitempijuoksuisen tulevaisuuden suunnittelun. Se on jo niin täydellinen
että pelottaa, mä pystyn niin näkemään itseni töissä siellä, pojan hoitopäivät ei venyisi kohtuuttoman
pitkiksi työmatkojen takia, liukuva työaika ja vaikka mitä.

Laitoin hakemuksen tämän viikon maanantaina enkä ole valehtelematta ollut minuuttia
pidempään miettimättä sitä. Aika rasittavaa.

Nyt yritän vaan miettiä että jos tämä työ on tarkoitettu mulle niin sitten saan sen. Mikäli en, niin
mua odottaa jotain vielä parempaa. Mä vaan niiiiin toivon että se olis nyt tämä...

Pidetään sormia ja varpaita ristissä Sippuralle, kuulostaa unelmaduunilta


Njoo, mä olin paikallinen luottamushenkilö ennen äitiyslomaa. Silloin samainen pääluottamusmies/henkilö höpisi mulle, että ehdottaa seuraavalla kerralla pääluottamusmiesvalinnassa mua Olin jo silloin aika väsynyt, joten siihen vedoten kieltäydyin. Ehkä se otti siitä nokkiinsa, kun ei vaivautunut mun asiaa sitten kummemmin hoitamaan

Äitiysloman ajaksi valittiin uusi paikallinen luottamushenkilö, enkä halunnut sitä pestiä takaisin, vaikka tarjottiin. Ehkä jossain vaiheessa.


Tänään aamulla töihin tullessa näin sateenkaaren, jonka alkupää oli täsmälleen siellä, missä firma sijaitsee. Yrittääkö mulle joku korkeampi voima *ttuilla tai jotain?

Onnea Sippuralle, kyllä sen joskus on omallekin kohdalle osuttava ja paijaus muuten vaan Aurora B:lle

Kohta tulee taas jännät paikat kun yksi kymmenestä pikku intiaanista on poissa; sai homman lähempää kotiaan ja tod. näk. vakituisen paikan. Hölmöhän tuo olisi jos ei lähtisi.

Jännät paikat kuvastaa tässä tapauksessa sitä, että virma jolle työskentelemme alihankkijoina on päättänyt alkaa säästöt ja jotain "ei vain yhden it-toimittajan varassa"-höpinät. Ratkaisua siitä saammeko jatkaa (=saanko minä jatkaa) nykyisellä tavalla on lupailtu ensin heinäkuussa, sitten elokuussa, sitten syyskuussa ja nyt sitten sanottiin että marraskuun 15. päivä. Eli "löysä hirsi"-termi on tullut tutuksi.

Joten tästä johtuen emme ehkä saa ketään lähtevän tilalle ainakaan ennen varmaa tietoa jatkosta, eli mennään kuukausi taas pysyvällä alimiehityksellä

Työpaikkani puolesta en pelkää, puhelinapinalle aina löytyy hommia, jopa nykyisen virman sisältä.
Harmittaa vaan kun juuri hallitsee systeemit suht' hyvin, niin sitten pitääkin oppia koko korttipakka uudestaan

Mutta kuukauden kuluttuahan tuon tietää miten käy.

Mun työpaikka (ei virma kuitenkaan tai virman byrokraattinen hierarkia )
Puhuimme perjantaina esinaisen kanssa mun ergonomian tarpeista. Nyt se oli tänään selvittämässä sitä, että miten nopeasti nämä ergonomian välittömästi ratkaistavissa olevat asiat voidaan hoitaa kuntoon. Kait se jo myös tilasi muutaman tsysteemin.

Sen lisäksi sain yllättävää positiivista palautetta
Esinaiselta.
Löysin yhden meille saapuneen kirjeen, jonka kollega oli laittanut hyvin epämääräiseen paikkaan. Kirjeen aihe jäi vaivaamaan ja lähdin selvittämään mitä sille voi tehdä. Yritin ensin itse hakea ratkaisua soittamalla kirjeen erikoisalan poliklinikalle ja kysyä mikä heidän toimintamallinsa on tämän kaltaisissa tapauksissa. Sillä uskoin, että heillä sellaisia varmasti on. Mutta en saanut vastausta. Vain epämääräistä jargoniaa siitä, miten hän ei voi ottaa asiaa heidän polilleen ratkaistavaksi
Ihanan avulias oli siellä henkilö. Not

Esinaisen kanssa mietittiin vaihtoehtoja ja ratkaisua parilta eri kannalta, mutta ei onnistunut. Lopulta kävelin kysymään meidän lääkärishenkilöiltä mielipiteitä. Virhe! Heidän kantansa oli, ettei toimita mitenkään.
Siinä se taas nähtiin. Kiltti ja ajattelevainen henkilökunta olisi tehnyt asialle jotain, mutta nämä lääketieteen taidokkaat edustajat torppasivat sen vedoten johonkin, joka kuulosti tältä: "ei kuulu meille"
Esinainen antoi kuitenkin palautteen siitä, että vein asian loppuun asti. Selvitin todella pitkästi eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, mutta jos lääkäri sanoo ei - se on ei. Se, miksi tämä oli yllättävää on se, että ei meillä aiemmin saatu palautteita. Edellinen johtajahenkilö olisi vain sanonut a) tein turhaa työtä tai b) eihän se ole mikään ratkaisu, hän tekee asialle jotain ja lopputulos olisi ollut ihan sama kuin nytkin.

Mutta työyhteisössä on hyvä olla.
Siitä se kin tulee.

Skrayn gradun tekeminen kuulostaa ihan minulta. Helposti keksi kaikkea muuta touhua itselleen. Mutta sitten mä sain ohjaajan kanssa sovittua, että tavataan parin viikon välein ja siihen mennessä on oltava tekstiä kirjoitettuna, ja hän antaa sitten palautetta. Tietysti mulla usein jäi tälläkin tavalla kirjoittamiset pariin viimeiseen päivään, olen vähän tällainen huithapeli. Mutta valmistuihan se gradu lopulta! Ja sain siitä ihan hyvän arvosanankin. Ja sitten tipahti maisterin paperit postiluukusta.
Joten skraylle kovasti tsemppiä gradun kanssa! Kyllä se siitä valmistuu!

Vielä muutama viikko töitä ja sitten pitää alkaa miettiä, mitä sitä elämällään oikein tekisi. Tietysti sitä voisi miettiä jo nyt, mutta huithapeli kun olen niin jätän senkin viimetippaan.

Aivot ulos -työskentelyä. Puoli yksitoista aamupäivällä istahdin alas lukemaan aineita ja kymmentä yli neljä nousin ylös. Oli siinä pari taukoa sentään. Aika aivot tyhjentävä kokemus silti.