Re: Työ- ja koulukuulumiset
Lähetetty: Ma 02 Helmi 2009 20:11
Ehehheh..
Työnantajapuoli on sitä mieltä, että meidän osastolle riittää puolet siitä henkilöstömäärästä, mitä meitä nyt on. Tervetuloa vaan päiväksi tonne oikeisiin töihin. Haastattelut on tällä tai ensi viikolla. Kiva pikkudilemma, kun ei napostele yhtään hakea omaan työhön uudestaan, mutta ei kyllä olis varaa jäädä työttömäksikään. Uusia paikkoja oon katellu ja joitain hakemuksiakin tehnyt, mutta ei oikein ole omalta alalta koulutusta vastaavaa työtä tarjolla eikä edes sellaisia, mihin olisi vähääkään kiinnostusta. En ihan koe järkeväksi hakeutua töihin, jotka ei kiinnosta ja lähteä sieltä sitten taas pois hetken päästä. Ei vaan jaksa semmoista.
En mä oikein voi sinne haastatteluun mennä valehtelemaankaan, et joo kyllä motivaatioo löytyy ja asennetta, kun ei oikeasti paskaakaan kiinnosta. Jos sit saisikin jäädä niin se tietäis vaan sitä, et joku muu on joutunut lähtemään ja vähänkö sitten tuntisin itteni huonoksi ihmiseksi.
Hirvee stressi tästä epätietoisuudesta. Hirvee stressi muutenkin. Kävi miten kävi, en ole kuitenkaan tyytyväinen. Miten oonki tähän jamaan joutunut.
Kaiken tän kruunasi se keski-ikäisen kuuloinen mies, joka käski mun imeä munaa eikä jäänyt linjalle edes vastausta kuuntelemaan. Joskus sitä vaan ihmettelee, miten ihmiset ensinnäkin kehtaavat ja toisekseen saavat mitään asioitaan hoidettua, jos taktiikka on toi. VITUN AASI! Mut saatiin kyllä melkoisen makeat naurut, kiitti vaan niistä.
Työnantajapuoli on sitä mieltä, että meidän osastolle riittää puolet siitä henkilöstömäärästä, mitä meitä nyt on. Tervetuloa vaan päiväksi tonne oikeisiin töihin. Haastattelut on tällä tai ensi viikolla. Kiva pikkudilemma, kun ei napostele yhtään hakea omaan työhön uudestaan, mutta ei kyllä olis varaa jäädä työttömäksikään. Uusia paikkoja oon katellu ja joitain hakemuksiakin tehnyt, mutta ei oikein ole omalta alalta koulutusta vastaavaa työtä tarjolla eikä edes sellaisia, mihin olisi vähääkään kiinnostusta. En ihan koe järkeväksi hakeutua töihin, jotka ei kiinnosta ja lähteä sieltä sitten taas pois hetken päästä. Ei vaan jaksa semmoista.
En mä oikein voi sinne haastatteluun mennä valehtelemaankaan, et joo kyllä motivaatioo löytyy ja asennetta, kun ei oikeasti paskaakaan kiinnosta. Jos sit saisikin jäädä niin se tietäis vaan sitä, et joku muu on joutunut lähtemään ja vähänkö sitten tuntisin itteni huonoksi ihmiseksi.
Hirvee stressi tästä epätietoisuudesta. Hirvee stressi muutenkin. Kävi miten kävi, en ole kuitenkaan tyytyväinen. Miten oonki tähän jamaan joutunut.
Kaiken tän kruunasi se keski-ikäisen kuuloinen mies, joka käski mun imeä munaa eikä jäänyt linjalle edes vastausta kuuntelemaan. Joskus sitä vaan ihmettelee, miten ihmiset ensinnäkin kehtaavat ja toisekseen saavat mitään asioitaan hoidettua, jos taktiikka on toi. VITUN AASI! Mut saatiin kyllä melkoisen makeat naurut, kiitti vaan niistä.