Taitaa olla melkeinpä yleinen käytäntö, että jos työnantajalle ratkaisevalla hetkellä sanoo ei - niin eipä enää perään soitella.
-------
Mua kyllä ärsyttää, se että melkeinpä kuka tahansa paikalle ilmestyvä otetaan töihin.
Työhaastattelu: "Tehdäänkö sopimus?" -Joo, tehdään.Oon tainnut muutaman kerran kärsiä näistä arjen sankareista, joita ei sitten lopuksi
kiinnostakaan, kun huomasivat yllättäen olevansa
töissä. Tämän jälkeen
mikään (tässä esimerkkitapauksessa hyvin yksinkertainen) ohjeistus ei mene perille,
työnjälki sen mukaista, kun käy itse vaikkapa vessassa niin jarrumies lyö perseensä
penkkiin ja valittaa kun ei aika kulu, väsyttää, nälättää, vituttaa, ei oo kivaa.
Johtoporraskin levittelee käsiään, että sori - määräaikainen sopimus on tehty ja
joudut nyt kattelemaan tätä työnsankaria seuraavat puoli vuotta.
Tuonsuuntaiset pöhinät oli vielä keväällä, kun puoleen vuoteen
mahdutettiin vuoden työt, ja kiire oli aivan älytön. Tällä hetkellä on sen verran
rauhallisempaa, että toivoisi enemmän pauketta firman myyntitykeille.