Hannu Koistisen kunniaksi perustan sit uuden. 
Mä oon ihan täpinöissäni tästä.
Viime kerralla toivottiin aikuista, työssäkäyvää miestä ja sellanen saatiin. Kolmekymppinen Hannu on oikein yksityispankkiiri, selkeästi hyvän perheen poika. Ehkä vähän liiankin hieno. Jätkässä on jotain luotaantyöntävää. Ehkä se on jotain mitä tämmönen työläistyttö ei osaa tunnistaa, hienostuneisuutta (tai hienostelua?). Jotenkin liian sliipattu. Tyypin puhetyylikin on niin hiottu, että häiritsee. Edelliseen poikamieheen verrattuna silti melkoinen parannus, ainakin omasta mielestäni.
Tytöt oli vähän pettymys. Suuri osa taisi ola lähempänä kahta- kuin kolmeakymmentä. Ei kai ikä sinänsä pitäisi olla niin merkittävä tekijä, mutta jotenkin ei ainakaan mun mielestä voi 18-vuotiaalla lukiolaisella olla kovinkaan paljoa annettavaa 30-vuotiaalle yksityispankkiirille. (Toi yksityispankkiiri kuulostaa niin ylihienolta ammatilta et pakko tarttua siihen
) Ne vähän vanhemmatkin tytöt antoi itsestään pikkasen ihmeellisen teinikuvan. No, ei voi olla kattomatta.
Aiemmin kattelin sitä London calling -jenkkiversiota ja häiritsi kauheasti, ettei ainakaan siinä oppinut itse poikamiehestä juuri mitään. Katsojan kannalta nää ohjelmat on kovin pinnallisia. Tytöistä oppii sentään sen, kuka on hermoheikko ja kuka hullu, mutta ei mikään jakso ikinä kerro sitä, miksi ne mimmit on niin tosilääpällään. Onko se joku samanlainen musiikkimaku, yhteneväiset elämänkokemukset...? Yksityisiä keskusteluja ei koskaan näytetä tv:ssä, niitä mielenkiintoisia siis. Harmittavaa.
Mutta häiskän kuvan olen nähäny ja edelliseen tyyppiin
)
Pittää yrittää huomena tyhyjentää poksia.
