forde.munfoorumi.com

Pitäiskö täälläkin nyt sitten katella järjestelmällisesti elokuvia, kun tuolla kirjapuolellakin?

Joko sovittais vaikka kerran viikossa joku leffa, joka pitää kattoa seuraavaan viikkoon mennessä, ja sitten keskustelua aiheesta.
Tai sitten kisaluontoisesti, että kuka ehtii ekana kattomaan IMBD Top 250:n läpi. (Tai sitten voitais luoda joku oma lista, kun tuo elää koko ajan, ja on muutenkin vähän kyseenalainen lista.)

Mun nimittäin pitäis alkaa kattelemaan leffoja vähän enemmän, kun rakas harrastus on jäänyt vähän taka-alalle viime aikoina. Paneutuisin mielelläni yleissivistämään itseäni vanhemmilla klassikoilla ja eurooppalaisilla elokuvilla.

Kuulostaa hauskalta. Oon messissä aina kun vaan ehdin ja kykenen hommaamaan katottavaksi leffat. Oon keränny joulusta asti rohkeutta, että alkaisi oikeasti kahlaamaan läpi leffoja, joita on saamassani 1001 elokuvaa, jotta jokaisen on nähtävä edes kerran eläessään -kirjassa. Oon vasta jaksanut ruksia ne, jotka oon jo kattonu. Erityisesti kiinnostaa ne yli 400 minuuttia kestävät mykät mustavalkoelokuvat...not.

Hieno ajatus!!!
Ainoa vaan, että mä en osaa kommenteerata ehkä kovin hyvin mutta takapiruilen ainakin.
Niin ja kauhua en voi kattoa, kun ei oo ketään, joka pitäis kädestä ja olis mun seurana,
ettei tarvitse pelätä sängynalusmörköjä.

Imdb:n lista on aika helppo, kun olen siitä jo 80-90% nähnyt. Toisaalta sen läpikäynti voi tulla ongelmalliseksi leffojen saannin kannalta. Kirjastot eivät ole markkinatalouden toimijoita kuten leffavuokraamot, joten vanhan klassikon saa sieltä helposti. Makuunista M - kaupunki etsii murhaajaa -dvd:n kysely ei välttämättä ole yhtä hedelmällistä.

Helppo olisi ehkä noukkia Yle Teeman ohjelmistossa kerran viikossa joku elokuva? Sieltä tulee koko ajan noita klassikoita tai muuten kiinnostavia pätkiä.

Mutta kaikilla ei ole digilaatikoita. Vai onko?

Onhan se kyllä niinkin, että Teeman ohjelmistosta tosiaan ainakin kaikki osallistujat löytäisivät sen leffan varmasti, kun taas Makuunista ja kirjastosta ne voivat olla lainassa. Galin idea on minusta varteenotettava. Sen kyllä voisi ehkä laajentaa YLEn muihinkin kanaviin. (Kaupalliset kanavat eivät mulle käy, koska mainoskatkot elokuvissa on mun mielestä rikos ihmisyyttä vastaan.)

Mitäs muut ootte mieltä?

Kaivoin vielä elokuvatarjonnan seuraavaksi viikoksi eteenpäin:

YLE Teema
6.3. 22:15 Kaksi miestä Manhattanilla (Deux hommes dans Manhattan/Ranska 1958, 84')
7.3. 21:52 Tess - viattomuuden tarina (Tess/Ranska/Englanti 1979, 155')
8.3. 18:00 Hamlet (Englanti 1948, 150')
9.3. 21:55 Kulkee ajan varjo (Shadows of Time, Saksa/Intia 2004, 106')
12.3. 22:00 Night on Earth (Night on Earth/USA 1991, 123')

YLE TV1

YLE TV2
7.3. 22:35 The Final Cut (USA 2004, 91')
10.3. 12:45 Kohtalo johtaa meitä (Suomi 1945, 74')
11.3. 13.05 Miesmalli (Suomi 1944, 86')

FST5
7.3. 21:15 Onnentie (Lykkevej/Tanska 2003, 96')
8.3. 15:40 Hornankoski (Suomi 1949)
10.3. 22:00 Murha hotelli Laukassa (Murder at the Gallop, Iso-Britannia 1963, 78')

Lyyra kirjoitti:8.3. 18:00 Hamlet (Englanti 1948, 150')

http://www.imdb.com/title/tt0040416/

Neljän Oscarin voittaja, mukaan lukien vuoden -48 paras elokuva. Ohjaajana Englannin arvostetuin näyttelijä http://en.wikipedia.org/wiki/Laurence_olivier

Hamletin idea on tuttu, mutten ole yhtään suoraa sovitusta koskaan nähnyt, joten siksi kiinnostaisi myös tuo.

Jep, mulla pisti kans tuo Hamlet silmään mielenkiintoisena. Muita mua kiinnostavia oli Jarmuschin Night on Earth (osissa mm. Matti Pellonpää ja Kari Väänänen ) ja Polanskin Tess, joka voitti kolme Oscaria.

...Ja tuo Teeman Ranskalaisen uuden aallon sarjakin on periaatteessa kiinnostava. Kaikkea ei ehdi toljottaa, Polanskin Inhokin on vielä kesken.

Night on Earth voisi olla hyvä valinta Suomi-sidonnaisuuden vuoksi. Jarmuschan on Kaurismäen faneja/kavereita, joten siksi Pellonpää ja Väänänen on mukana.

Eli aloitetaan tolla Hamletilla? Sopii mulle ainakin. =)

Missasin sitten tyylikkäästi tuon Hamletin.
Huomasin sen olevan menossa jotain 40 minuuttia alkamisen jälkeen, ja sitten pitikin lähteä siskon luo kylään.
Katsoiko kukaan muu?

Hornankosken katsoin sentään melkein kokonaan!

Mä olin jo ihan , jos vaikka tästä olisi saanut vinkkejä hyviin elokuviin, kun vuokraamossa ja kaupassa tuntuu, että on liki kaiken nähnyt, ja mitä ei ole, niin ei edes kiinnosta. Imdb:n listasta löytyi ihan pari hassua ensimmäisistä 50:stä, mitä en ole nähnyt. Ensin luulin, että enemmänkin, mutta yrittävät huijata vääränkielisillä nimillä Ne, mitä en ole nähnyt, näyttäisivät painottuvan vanhoihin leffoihin, 60-luvulta vanhempiin. Löytyi listan 100:n ensimmäisen joukosta sentään yksi leffa, mikä pitää etsiä katsottavaksi, nro 17. Cidade de Deus.

Jos lähdette telkun mukaan käymään leffoja läpi, niin mun pitää vähän katsoa, jaksanko lähteä metsästämään kyseisiä elokuvia vuokraamoista, kaupoista ja kirjastoista... Ei ole edelleenkään tölsyä Kyllä mä olen jo miettinyt, että sellaisen tulo takaisin perheeseen ei välttämättä olisikaan ihan niiiiiiin kovin kamala asia. Mutta ei kyllä tähän hengenvetoon ole tulossa.

Huisin jännittävänä tiedonmuruna kerrottakoon, että olen nähnyt jonkun Mel Gibsonin Hamlet -version. Siitä vain on niin kauan, ettei mitään hajua, millainen se oli

Telkkari on kyllä vähän ongelmallinen, kun siellä on myös päällekkäisyyksiä.
Joku idioottivarma systeemi tähän kyllä pitäis kehitellä, heh. Kaikki ideat on tervetulleita!

Mä unohdin tyystin koko leffapiirin, kun kattelin AI:n tuloslähetystä ja siivosin ja pakkasin yhtä aikaa.
Seuraavaan kertaan.

No perkele. Jotain mätää Tanskanmaalla.



Vanha kuningas Hamlet veteli sikeitä puutarhassa kun juonikas veli hiippaili kaatamaan myrkkyä korvaan. Kuninkaan kuoleman jälkeen veli nousi valtaistuimelle ja otti vaimoksi veljensä vaimon, Hamletin äidin. Hamlet ei diggaa, kun sukurutsaiset lakanat vaan pöyhyää. Vanha kuningas ilmestyy haamuna Hamletille ja vaatii kostoa. Hamlet näyttelee hullua, voidakseen lähinnä piikitellä enoaan. Samalla se liehittelee neuvonantajan tytärtä, Ofeliaa. Sitten Hamlet puolihuolimatta tappaa neuvonantajan ja lähtee Englantiin, mutta merirosvot kaappaavat tyypin matkalla. Ofelia sekoaa ja tippuu ikkunasta jokeen ja hukkuu. Hamlet palaa puolihuolimattomasti merirosvolasta ja äityy riehumaan Ofelian hautajaisissa. Ofelian veljeä, Laertesta vituttaa, ja se punoo kuninkaan kanssa juonen: Hamlet haastetaan miekkailemaan, mutta Laerteksen miekka onkin terävä ja lisäksi kastettu myrkkyyn. Sen lisäksi kuningas laittaa vielä viinipikariin myrkkyä. Miekkataistelussa Laertes haavoittaa Hamletia, joka sen jälkeen nappaa terävän miekan itselleen ja pistää Laertesta suoneen. Kuningatar huitoo viinin huiviinsa ja kuolee. Laertes paljastaa juonen ja kuninkaan kuolontuskissaan ja kuolee. Hamlet tappaa hermostuksissaan kuninkaan. Lopuksi Hamletkin kuolee.



Ollako hyvä leffa vai ei, kas siinä pohtimista. Puitteet olivat komeat. Vanhaa linnaa ja sumua. Suuret lavasteet, mutta vähäeleisesti keskityttiin hahmojen höpöttämiseen, koska näytelmäthän lopulta tekstiin perustuvat. Monologeja oli elävöitetty kumminkin liikkuvalla kameralla. Otot olivat pitkiä ja suunniteltuja. Vanhan kuninkaan haamu oli vaikuttava. Sukkahousut ja kalukukkarot olivat vaikuttavia. Hamletin ja äidin suhde tuntui hiukan oidipaaliselta. Samoin Laertes ja Ofelia tuntuivat kovinkin läheisiltä sisaruksilta. Kyllä tässä hyviä juttuja oli, mutta Shakespearen teksti on kovin hankalaa mun seurata, joka haittaa keskittymistä leffaan. Olisikohan ollut kovin suuri rikos hiukan karsia leffasta ainakin melko random merirosvo-osa pois, kun sen tarkoitus ei oikein auennut. Hamlet vain kirjoitti Horatiolle, että rosvot vei, tule hakemaan ja sitten molemmat tupsahti seuraavaan näytökseen. Motiivi Hamletin hulluksi tekeytymiselle jäi myös hiukan avoimeksi mulle. Olisi käynyt saman tien tökkäämässä puukolla enoaan. Vaan ehkä se sitten oli päättämättömyyttä, kun leffan aluksi Hamlet sellaiseksi kuvattiin.

Aurora B. kirjoitti:Löytyi listan 100:n ensimmäisen joukosta sentään yksi leffa, mikä pitää etsiä katsottavaksi, nro 17. Cidade de Deus.

Mulla on ollu toi siitä asti boksilla, kun Subilta tuli aikaa sitten. Pitäsköhän se kattella poiskin jossain vaiheessa?

Leffapiiriin en osallistu, koska ei mulla ole aikaa kattoa niitä kuitenkaan, tai vaihtoehtoisesti kiinnostusta. IMDb:n listalta olen suurimman osan nähnyt. Telkkarista tulevat hyvät leffat unohtuu liian usein tallentaa ja "suoranahan" katson aika vähän.

Jumalten kaupunki löytyy dvd-vuokraamosta kyllä. Teemalta taitaa juuri nytkin tulla siihen liittyvä mini tv-sarja Ihmisten kaupunki. Brasilia näytti kivalta, muttei leffa juuri muuten kyllä itseäni liikuttanut.


Tää leffapiiri ku o nii hyvin lähteny käyntiin, niin tänää tulis Teemalta 21.53 400 Kepposta joka aloittaa Ranskalaisen elokuvan uuden aallon sarjan.



Toivottavasti saadaan ainakin yhtä vilkasta keskustelua aikaan kuin viime leffasta.

No mites, katsoiko kukaan Ranskan uutta aaltoa?

Itse ehdin eilen katsoa 400 Kepposta loppuun. Ilmavaa kerrontaa nuoren Antoinen meininkejä seuraillen. Leffassa jätettiin aika paljon tarinan seurantaa taustalle ja pysähdyttiin kuvaamaan maisemia ja tapahtumia. 50 vuotta vanhana se palkitsee katsojan. Pariisi näyttää hauskalta ja ajan arki kiinnostavalta. Kersanäyttelijät olivat päteviä, eivätkä amerikkalaisen viihteen perinteen mukaisesti ärsyttäviä. Leffa oli Ranskan vastine Suomen Täältä tullaan elämälle, paitsi 20 vuotta aiemmin, mut kuiteski.

Mä katoin myös tuon 400 kepposta. Luulin nähneeni sen aiemmin, mutta en näemmä ainakaan muistanut siitä mitään. En ole myöskään kovin perehtynyt siihen, että mitä uusi aalto oikein tarkoittaa (tai no tietysti joku peruskäsitys on)... mutta tykkäsin kuitenkin tavasta jolla tarina oli kerrottu. Poika eli Jean-Pierre Léaud oli tosiaan näyttelijänä pätevä. Kiinnostava hahmo myös, kummasti tuo vaan pärjäsi. Sytytti sentään kynttilän Balzacillekin, harvinaista harrastuneisuutta nuoressa miehessä. Kyllä siitä pojasta vielä jotain tulee.

Ensi viikon perjantaina pitäisi muistaa katsoa Hiroshima, rakastettuni (Marguerite Durasin kirjoittama leffa!) ja ehkä vielä muitakin noita ranskalaisia, kun niitä nyt tulee.

Tämä näyttää lässähtäneen mun osalta ihan täysin kasaan tämä homma. Eilen aioin katsoa tuon uuden aallon leffan, mutta enpä sitten katsonutkaan.

Hiroshima, rakastettuni pitäis kyllä oikeasti kattoa. Se kuuluu yleissivistykseen. Käsittääkseni japanilainen pääosanesittäjä ei osannut sanaakaan ranskaa vaan luki repliikit foneettisten ohjeiden perusteella.

No mitäs mieltä aktiivinen leffapiiri oli HIroshima, rakastettuni -elokuvasta?

Tässähän on Marguerite Durasille tyypillinen asetelma ranskalainen nainen ja aasialainen mies. Duras on tietenkin aina ylidramaattinen käsitellessään rakkauksia ja sen sellaisia. Ikään kuin ensirakkaudella tai satunnaisella yhden yön tuttavalla olisi valtavan suuri, itseäkin laajempi merkitys. Et voila tietenkin sillä on. Vuosia myöhemmin, kun olen unohtanut sinut, muistan tämän rakkauden unohtamisena, tai jotain sinnepäin. Juuri tällaisesta representatiivisuudesta on kyse myös tässä elokuvassa (ja pitkälti Durasin romaaneissakin jne.).

Juuri muistaminen kyse on siitä mitä todella voidaan saada irti teemasta, aiheesta. Unohtakaamme juonivetoisuus ja kaikenlainen turhanpäiväinen dialoginen tyhjäkäynti. Kaikki mikä sanotaan olkoon tarpeellista, kuin väkevä henkäys. Ja vuosia myöhemmin, kun olemme jo unohtaneet tämän elokuvan, muistamme kenties sen tulokulman, josta lähdettiin hahmottamaan elämänkulkua muistoissa.

L-S kirjoitti:No mitäs mieltä aktiivinen leffapiiri oli HIroshima, rakastettuni -elokuvasta?

Mulla on kovalevyllä, en ole ehtinyt vielä sen pariin.

Tänään Teemalta 21.53 Jean-Luc Godardin Viimeiseen hengenvetoon pääosassa Jean-Paul Belmondo.



Ja huomenna 18.00 Frank Capran Mr.Deeds tulee kaupunkiin pääosassa Gary Cooper.




...Noin niin kuin aktiivisen leffapiirin katsomisehdotuksiksi.

Godardin pistän kovolle ja katson mahd. huomenna.

L-S kirjoitti:Juuri muistaminen kyse on siitä mitä todella voidaan saada irti teemasta, aiheesta. Unohtakaamme juonivetoisuus ja kaikenlainen turhanpäiväinen dialoginen tyhjäkäynti. Kaikki mikä sanotaan olkoon tarpeellista, kuin väkevä henkäys.

Mun mielestä dialogista oli tyhjäkäynti kaukana. Suomennos ainakin tuntui epäluonnolliselta seurata. Oliko käännöksen syy, en tiä.

Mä luulin saavani romanttista draamaa, mutta täähän olikin naisen näkökulmasta sen omien tunnesolmujen aukomista. Mies oli jätetty statistiksi. Hö. Ja alun monologista arkistokuvalla ryyditettynä -et nähnyt mitään Hiroshimassa- en tajunnut yhtikäs mitään. Ja vaikka jaappanian maisemia on kiva fiilistellä, oli leikkauksessa jätetty piinaavan pitkiä kamera-ajoja kaduista ja taloista. Jos niillä oli tarkoitus, niin ei auennut.

Perkeleen artsy-fartsyä. En varmasti katso enää ikinä.

Galileo kirjoitti:Mun mielestä dialogista oli tyhjäkäynti kaukana. Suomennos ainakin tuntui epäluonnolliselta seurata. Oliko käännöksen syy, en tiä.

Mäkin tarkoitin, että dialogissa ei ollut tyhjäkäyntiä, sellaiset jutut kuuluvat ihan muuntyyppisiin leffoihin. Epäluontevuuteen en taas juurikaan kiinnittänyt huomiota, se tuntui ikään kuin kuuluvan asiaan, kun ei tuo nyt muutenkaan pyrkinyt mihinkään realistisen olemisen esittämiseen vaan tarkempien sävyjen rekisteröimiseen.

Alun monologi oli kyllä käsittämättömyyden rajoilla, mutta siksi juuri omiaan herättämään mun kiinnostuksen.

L-S kirjoitti:

Galileo kirjoitti:Mun mielestä dialogista oli tyhjäkäynti kaukana. Suomennos ainakin tuntui epäluonnolliselta seurata. Oliko käännöksen syy, en tiä.

Mäkin tarkoitin, että dialogissa ei ollut tyhjäkäyntiä, sellaiset jutut kuuluvat ihan muuntyyppisiin leffoihin.

Ei kun siis, mun mielestä dialogi oli täynnä tyhjäkäyntiä - oleellinen olisi saatu esitettyä tiivistetymminkin. Toisaalta voi olla, että siinä tyhjässä löpinässä minkä itse koin lämpimikseen pölinöidyksi, olikin jotain oleellista jota en huomannut.

Kerronta oli sinäänsä kivaa, että ensin tuli epäselvä tilanne joka aukeni vasta myöhemmin. Samoin löpinät aukeni vasta myöhemmässä löpinässä. Tässä tuli kyllä heikkous, että jos tilanteen tai asian tajusi heti, niin myöhemmin tuleva asian selvitys tuntui turhalta ja toistolta.