forde.munfoorumi.com

No millaista siellä intissä nyt sitten on? Sitä voit seurata ohjelmassa Kasarmi, jossa seurataan muutaman mies- ja yhden naisalokkaan palvelukseenastumista.

Ekassa jaksossa ei valtaviin syvyyksiin päästy, mutta moni asia oli ennallaan, jos vertaa omaan aikaan. Esim. se, että jengi raahaa niitä varustesäkkejä yksin ja onnettomana. Kaksi miestä per säkki, niin menee kevyesti.

MTV3 su klo 19.30

Tähän tunnelmaan on kyllä niin helppo eläytyä mukaan, kun on nuo pinkka- ja punkkatarkastukset elänyt läpi. En tiedä, miten hyvin tunnelma välittyy tuntemattomammille. Joku TV-arvio ainakin kehui, kuinka "ystävälliset alikersantit opastavat alokkaita", mutta vaikka nuo tilanteet näyttävät helpoilta, niin ei ne sitä oikein ole. Riemu jostain tarkastuksen läpimenostakin on ihan konkreettinen, vaikka ei se TV:ssä miltään näytä.

Mää hokasin kattoa yhen jakson viikonloppuna. Tulihan siinä vähän ikävä rynkkyä ja rutiinia...
Aika tylsää menoa siellä kuitenkin loppujen lopuksi on.

Kaikkein eniten ärsytti se, kun Annalle tuli paha mieli, kun alikessu kiusas ja Anna halus lähtä
kotiin itkemään. Vituttaa oikeasti, kun inttiin menee juuri tuollaisia naisia, jotka
haluaa kotiin heti, kun vähän joku kettuilee. Kyllä mua ainakin vitutti välillä niin maan perusteellisesti
ja tuntu, että kaikki on mua vastaan, mutta itkut itkettiin vessan nurkassa eikä luovuttaminen
käynyt kyllä mielessäkään.

Minä olen muistanut tuon sarjan myötä, että esimerkiksi ekalla lomalla ekana iltana söin voileipää ja katsoin piirrettyä Fantastic Four -sarjaa.

Ja kyllä esimerkiksi tuo leirille lähtö kaikkine varusteiden pakkaamisineen oli niin samanlaista kuin itsellä. Muistan, että vastaavana päivänä irtosi kello ranteesta, kun vedin reppua selkään. Siinä kellossa oli sellainen flex-hihna, mikä osoittautui armeijaoloissa huonoksi ratkaisuksi.

Jäätävää härväämistä oli noilla muuten muodossa. Ja avojonossa on viiden metrin välit, ei viiden sentin...
Haluaa päästä huutamaan morkuloille.

Oli kyllä aika hauskaa, kun katto, ku porukka pakkaa kesäleirille lukien ohjeita sotilaan käsikirjasta. (Oli meilläkin
joskus pakollinen varustus, mutta harvemmin.) Hellyt mukaan, kun on 30 astetta hellettä.

Kouluttaja Riku on nousemassa tuon ohjelman tähdeksi. Ainakin viimeksi alokkaiden osuus oli aika vaatimaton. Rikun ja alikessujen ohjeistustuokiot ovat hauskempia.

Ehkä alokkaiden persoonallisuudetkin alkavat tasoittua. Pekonen nyt sählää, sohlaa ja ennakoi. Hyvin rasittavan oloinen tyyppi.

Siltanen taisi täyttää suurimman osan naissotilaan kliseistä. Ensin suuret puheet lähtiessä, sitten jonkunlaista rimpuilua tunneaallokossa ja lopulta keskeytys. Viime viikolla oli menossa RUKiin ja seuraavalla lähti kotiin.

Itse tulin valitettavan läheltä seurattua yhtä tapausta, jolla kanssa fiilis meni ihan ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki yhdessä kulkien hei! Välillä se oli täynnä autuutta ja seuraavana hetkenä taas vihainen kuin ampiainen. Ja kun se ei ollut sellaista normaalia miesten hajoamista/gonahdusta, vaan sellaista, että jos muut haukkuivat armeijaa, niin se puolusti ja päinvastoin.

Ohjelma päättyi, miehet siviiliin. Oli hyvä pikakelaus omiinkin armeijamuistoihin ja oli mielestäni hyvin tehty sarja. Kuudesta seurattavasta kaksi keskeytti, yksi pääsi soittokuntaa, kaksi miehistöön ja yksi alikessuksi. Aika velikultia olivat.