Mulle sinkkuus tuntuu välillä siltä, kuin puuttuisi se lapsuuden paras kaveri. Se, jonka kanssa jaettiin kaikki ja hengattiin koulun jälkeen aina yhdessä. On mulla rakkaita kavereita, mutta aikuisiällä sitä ei tule hengattua sen yhden sinkkukaverin kanssa joka päivä, kun kotona on kumppani. Tai sitten ne asuu kaukana. Ei tule viestiteltyä joka päivä, aina ei edes joka viikko.
Silloin jää kaikki pienet asiat jakamatta. Jonain päivänä voi tapahtua jotain pientä, josta mainitsisin illalla, mutta jos en tapaa illalla ketään, se jää sanomatta. Sellaisia pikkujuttuja ei yleensä tule otettua puheeksi useamman päivän jälkeen. Sitä alkaa huomaamaan, että olisi kiva jakaa juuri se arki ja arjen pienet jutut toisen kanssa.
Ei mulla ole ongelmia olla parisuhteeton (jos olisi, olisin varmaan tehnyt asialle jotain aikaa sitten
), mutta useamman vuoden jälkeen sitä alkaa tuntea itsensä jotenkin... ei-kokonaiseksi? Hankala pukea sanoiksi. Juurikin siksi, että suurin osa elämästä tapahtuu vain mulle enkä koskaan jaa sitä kenellekään. Varsinkin matkustaminen on toisinaan rankkaa. Yleensä mun kavereilla ei ole rahaa, aikaa tai halua matkustaa mun kanssa. Jää siis kaksi vaihtoehtoa, joko matkustaa yksin tai ei matkustaa ollenkaan. Yksin reissatessa on puolensa, saa mennä ja tulla miten tahtoo jne. Kotiintullessa voi näyttää kuvia ja kertoa huippukohdista, mutta silti tuntuu, että 95% matkasta on vain mun muistissani. Näkymistä voi nauttia, mutta jotenkin olisi vielä hienompaa, kun voisi jakaa ihailun toisen kanssa eikä vain hiljaa omassa päässään.
Kaverit sanoo monesti, että olen liian nirso. Mutta ei mulla ole oikeastaan muita vaatimuksia kuin että pitää olla samalla aaltopituudella. En mä käsitä, miksi kannattaisi viritellä suhdetta jonkun kanssa, joka ei yhtään ymmärrä mun juttuja. Mutta ehkä se on se ongelma, löytää joku joka ymmärtää
Pah, mä sanon aina että olen vain liian täydellinen
“I meant," said Ipslore bitterly, "what is there in this world that truly makes living worthwhile?"
Death thought about it.
Cats, he said eventually. Cats are nice.”