Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

[Wildchild]

Viime vuoden heikomman jakson jälkeen en uskonut että tähän asti päästään, mutta niin vain tänään tuli kymmenen vuotta täyteen ton ukon kanssa.
Ja ehkä meillä menee paremmin kuin aikoihin, näin luulisin. Ainakin ollaan vakavissaan puhuttu kolmannesta lapsesta.

Kyllä tämä taas tästä.

[L-S]

Hienoa
Onnea kymmenvuotispäivästä

[Suvi]

Wildis ja Mies, hyvää vuosipäivää!

[Kibaya]

Wee

[theia]

Onneja vuosipäivänä, Wildiö ja mies

[marenkienkeli]

Onnea kumpaisellekin!

[Wildchild]

Kiitos kaikki.

Kerrottiin lapsille että äiti ja isi on ollut nyt kymmenen vuotta yhdessä. Lasten reaktio oli " Mitä, ettekö te olekaan ollu aina yhdessä? "

[puolikarkea]

"Kutsun tätä rakkaudeksi kahden ihmisen
Kutsun tätä elämäksi vaikka ole en

Täydellistä suoritusta tehnyt minäkään"

Voi hyvä helvetti sanoisin. Johan tässä pitkään menikin tosi hyvin ja saatiin hääsuunnittelut käyntiin. Sitten hullut pisti testaten mitä suhde kestää ja homma narisi liitoksistaan. On ollut aika vakavat naamat kummallakin ja ollaan käyty keskustelua siitä, mikä on tässä suhteessa ok ja mikä saa jäädä menneeseen elämään, ettei revitä itseämme rikki ja erilleen toisistamme. Luottamus näyttää kuitenkin säilyneen molemmin puolin ja häiden suunnitteluakin jatketaan. Joskus sitä miettii ollaanko me vaan täysiä idiootteja, kun pusketaan eteenpäin yhdessä vuodesta toiseen, mutta on tässä niin paljon hyvää, ettei ihan pienistä kannata heittää hommaa hukkaan. Tätäkö se rakkaus on ja miksei kukaan varottanu?

[damn]

Tätäkö se rakkaus on ja miksei kukaan varottanu?

Ootte niin sulosia.

[puolikarkea]

Tätäkö se rakkaus on ja miksei kukaan varottanu?

Ootte niin sulosia.

Heh, ei olis itsellä ensimmäinen sanavalinta meitä kuvaamaan. Kaipa tässä siirappiakin on mukana, kun jaksaa hankalammatkin hetket.

[damn]

Tätäkö se rakkaus on ja miksei kukaan varottanu?

Ootte niin sulosia.

Heh, ei olis itsellä ensimmäinen sanavalinta meitä kuvaamaan. Kaipa tässä siirappiakin on mukana, kun jaksaa hankalammatkin hetket.

No mutta mitä mää teitä yhdessä oon nähnyt, niin teistä tuli niin sellainen olo, että voi kun te tykkäätte toisistanne. Mikä on toki ihan toivottavaa, kun pitkään ootte olleet yhdessä ja naimisiin menossa

---
Oma ihmissuhdetilanteeni: puoli vuotta tapailua, saman miehen kanssa edelleen. Ei oo mennyt mihinkään suuntaan ja vähän veikkaan ettei menekään. Mutta en edelleenkään osaa lopettaa, koska just viimekin viikonloppuna puhuin sille, kuin helppo mun on olla sen seurassa. Ois mulla treffit tiedossa hyvän tyypin kanssa, mutta saapi nähä lähdenkö vai enkö.

[Shay]

Vuosi tullut täyteen seurustelua. Kivasti mennyt tähän asti.

[marenkienkeli]

Oi, onnea teille!

[Shay]

Kiitos.

[Emilia]

"Ei se kyl noin mene."
"Oon kyllä vähän huolissani, kun et liiku ollenkaan."
"Tämä asia pitäisi tehdä näin eikä noin kuinka sä sen äsken teit."
"Ei sitä noin kirjoiteta."
"Tuo toinen asia kuuluisi tehdä tällä tavalla eikä noin."
"No mut eikö ole hyvä, että korjaan, jos teet väärin? Kai nyt saa sanoa, en mä pahalla."

Joo, saa korjata ja tiedän, ettet tarkoita pahalla mutta v*tuttaa aivan suunnattomasti, että ihan joka ikisestä asiasta pitää jollain tavalla huomauttaa. Sitten ihmetellään, kun loukkaannun. Laitan tolle ukolle jonkun huomauttelurajan, että saa sanoa kolmesta asiasta per päivä ja loput pilkunnussimiset pitäköön omana tietonaan.

Huh. Kiitos ja anteeksi. Helpotti.

[damn]

Lopetin sen lähes puoli vuotta kestäneen tapailun n. kuukausi sitten. Tai se loppui ihan itsestään ilman sen kummempaa draamaa, viime viikolla nähtiin ihan kavereina ja hyvä fiilis kummallakin. Nähdään jatkossakin, kun on niin hauskaa toistemme seurassa ja on yhteisiä ystäviäkin. En koe menettäneeni mitään, sain vain hyvän kaverin siitä.

Eilen kävin treffeillä yhden pojan kanssa, joka pyysi treffeille jo kuukausi sitten. Oli mukavaa . Molempia jännitti kovasti, kun se ei ole tottunut käymään treffeillä, enkä itsekään juurikaan treffaile. Tapailu- ja seurustelukumppanit ovat lähes aina olleet jotain kavereitten kavereita tai olen tutustunut muissa merkeissä(esim ollaan oltu työkavereita), eikä varsinaisilla treffeillä ole tarvinnut käydä tutustuakseen toiseen. Juttu kuitenkin luisti pari tuntia oikein hyvin ja se saattoi minut sitten asemalle, kun olin lähdössä äitienpäivän viettoon toiseen kaupunkiin. Ensi viikolla treffit osa kaksi .

[Kibaya]

Nähtiin tänään pitkästä aikaa sellaisten tyyppien kanssa joiden kanssa hengattiin 10-luokalla ja opiskeluvuodet. Meidän ystävyys oli aika tiivistä, mutta opiskelujen jälkeen sitten vähän hajaannuttiin. Jonkin verran hengasin yhden kanssa asuessani Vantaalla, mutta sen jälkeen ollaan pidetty yhteyttä aika vähän. Toisen kanssa ollaan oltu enemmänkin tekemisissä kun on asuttu lähetysten ja muutoinkin. Hänen kanssaan tunnettiin jo ala-asteella, mutta mun Sipoo-vuodet siinä yläasteen aikana vähän veroitti yhteydenpitoa. Nyt sovittiin tapaaminen ja aika hulvatontahan se oli
Ihan kuin se -03/-04 olisi ollut ihan äskettäin. Paljon on ehtinyt tapahtumaan vuosien aikana jokaiselle, mutta silti jännä että samankaltaisia kokemuksia löytyi jokaiselta. Oli samanlaisen oloisia ihmissuhdejuttuja ja tapahtumia, mikä oli jotenkin jännä, kun kuitenkin jokainen tekee omat valintansa.

Oli kyllä hienoakin istua niiden kanssa siinä pöydän ääressä. Naurettiin ihan luvattoman paljon ja kovaa, mikä keräsi katseita

Äidyttiin myös muistelemaan menneita
Kaikkea ei pidä muistella

[Nugat]

Aijuu. Vähän aikaa sitten vieteltiin vuosipäiviä. Miten aika voi mennä niin nopeasti? Ei ole aina ihan helppoa ollut mutta sen verran mukavaa kuitenkin, että yhteiselo jatkuu ilolla.

[theia]

Hihi, ihanaa vuosipäivää, myöhässä

--

Täällä ollaan oltu jo reippaastikin kuukauden päivät rouvana, ja on se vaan niin mahdottoman ihanaa

[marenkienkeli]

Kohta se kaukosuhteilu alkaa. Vaikea käsittää, että kun tänään lähdetään kotoa, Mieheke ei palaakaan tänne kanssani viikonlopun jälkeen. Mulla on ikävä jo nyt, vaikka Mieheke ei ole vielä edes lähtenyt.

[Kibaya]

Toivottavasti etäsuhteilu tekee teille vain hyvää!

[marenkienkeli]

Joo, eiköhän tää lopulta mene hyvin. Vaikeita hetkiä tulee varmasti eteen (niin kuin eilinen lähtö Miehekkeen työpaikkakaupungista, kun itkin junassa solkenaan, mutta sitten tuli Miehekkeeltä hyvän matkan toivotukset tekstarilla ja olo parani kummasti) ja ikävä saattaa ajoittain yltyä aivan liian suureksi. Onneksi kuitenkin nykyajan kulkuyhteydet ovat ihan hyvät. Ja onneksi on Skype niin pääsee toisen pärstää pällistelemään videopuhelujen aikana.

[iisa]

Täällä alkoi myös kaukosuhteilu. Muutin opiskelujen perässä vähän yli 400 km päähän. Kyllä mua vähän jännittää miten tässä käy. On aika tuore suhde vielä, vähän yli vuosi seurustelua, toki luottamus ja muut asiat on kunnossa. Toisaalta tämä on tosi hyvä testi suhteelle ja meillä on suunnitelmia ensi kesäksi, niin kai tämä tästä. Marraskuussa ollaan menossa yhdessä häihin (tapaan muutakin sukua appivanhempien lisäksi) ja sitten onkin jo joulu.
Eräs tuttuni oli kuullut kaukosuhdevinkin ystävältään, on helpompaa kun on tiedossa joku päivämäärä, jolloin tietää että näkee toisen. Ajattelin kokeilla tuota ja varata reissun "kotiin" heti, kun tiedä opiskeluaikatauluista. Ensi kuussa varmaan menen kuitenkin jo käymään.

[marenkienkeli]

iisa.

Mua on auttanut Skype ihan sikana. Jotenkin on ihan eri jutella "kasvotusten" kuin vain puhelimessa.

Yllättävän hyvin on tämä eka reilu viikko mennyt. Välillä on itkettänyt ja harmittanut. Mutta se menee ohi. Toki tässä on mukana sitä, ettei oikein vieläkään ole tajunnut, että ei, ei se Mieheke sieltä ihan heti takaisin ole tulossa.

Onneksi Miehekkeenkin on tarkoitus ostaa kohta (vissiin huomenna) lippu Helsinkiin jollekin viikonlopulle.

[marenkienkeli]

Ja nyt illalla oli sitten ensimmäinen totaalinen itkukohtaus. Kun tajusi, millä kaikella tavalla yrittää paeta sitä totuutta, että Mieheke ei asu täällä pitkiin aikoihin, hanat aukesivat. En halua siivota kämppää siihen kuntoon, että ylimääräisiin huoneisiin voisi majoittaa vuokralaisia. En halua etsiä vuokralaisia. En mä halua tänne ketään muita kuin Miehekkeen! En halua laittaa astioita tiskikoneeseen, koska se on Miehekkeen homma. En haluaisi laittaa ruokaa, kun en voi jakaa sitä Miehekkeen kanssa.

Ilmankos stressaa ja ahdistaa. Kevääseen on liian pitkä aika.