Pikkuihastuksia.

[Dnd]

kaipaan jotain särmää ja haastetta

Varo mitä toivot. (Yksinkertainen ja haasteellinenhan eivät tosin yleensä ole vastakkain aseteltavia piirteitä. ) Liika haasteellisuus voi olla hyvin paha juttu.

[damn]

Varo mitä toivot. (Yksinkertainen ja haasteellinenhan eivät tosin yleensä ole vastakkain aseteltavia piirteitä. ) Liika haasteellisuus voi olla hyvin paha juttu.

Joo mä tiiän, mun mieshommat on 90%:sti kaatunut siihen, että löydän aivan mahdottomia ja liian haastavia tapauksia. Luulisi, että oppisin joskus jotain, kun aina minuun sattuu ja on mieli maassa. Mutta valitettava tosiasia on se, etten mä kiinnitä huomiota niihin vähemmän haastaviin miehiin. Haluaisin kyllä, mutta kyllästyn niihin sekunnissa .

[Aranwe]

En kyllä itse kaipaisi mitään super-haastavaa naista, koska pidemmän päälle se haastavuus tuottaa vain ongelmia. En kyllä itse tiedä mitä sorttia olen, mutta ex-vaimoni sanoissa "oot kyllä aika helvetin vaikea ihminen" piillee jonkinlainen totuus.

[Pascal Lemoix]

Mikä sitten on vaikeata kenessäkin? Mulle varmaan vaikeata olisi kohdata ihminen, jonka tunteet vaihtelevat nopeasti nollan ja sadan välillä ja joka tekee pitkään lähtöä.

Esimerkki:

-Olisi kiva lähteä joskus johonkin.
-Ai niin kuin minne?
-Italiaan, silleen et lähtis vaan. Joku perjantai.
-No nyt ei ainakaan kerkee kuin aikaisintaan 5. huhtikuuta.
-Sä oot just niin paska! Ei sit lähetä mihinkään, saatana! Ollaan täällä vaan...

Ai niin ja se ärsyttää myös, että ei pidetä kiinni siitä, mitä on sovittu.

[Emilia]

Mä kuvittelin joskus haluavani haasteita, kunnes totesin että ne haasteelliset on vähän liikaa mun sietokyvylle. Kun ei koskaan tiedä, mitä se toinen oikein ajattelee tai haluaa. Siirryin sitten "kiltteihin" mutta sekään ei ollut hyvä. Kun aina tehtiin "ihan mitä sä haluut" tai "tottakai hyppään tohon jokeen, kun kerran pyydät".

En tiedä vieläkään, mitä haluan mutta luulen, että olen löytänyt sen silti.

Uskon, että damnillekin vielä löytyy oma pomppuhymytyyppi.

[Pascal Lemoix]

Kun aina tehtiin "ihan mitä sä haluut" tai "tottakai hyppään tohon jokeen, kun kerran pyydät".

Mutta eikö noissa tyypeissä ollut se hyvä puoli, että niistä pääsi hyvin eroon.

Joki

[damn]

Uskon, että damnillekin vielä löytyy oma pomppuhymytyyppi.

Pahinta on se, että se on löytynyt, mutta en uskalla olla pomppuhymyfiiliksissä, koska se tyyppi on niin mahdottoman vaikea.

[damn]

Hmm. Inhottava tilanne. Mä olen vähän ihastunut yhteen mieheen. Se on kaverien kaveri ja en oo nähnyt sitä kun pari-kolme kertaa. Ja sekin on joko kiinnostunut tai sitten se oikeesti haluaa olla mun kaa väleissä, koska tultiin hyvin juttuun. Sen mielestä mä oon kiinnostava ja hyvä tyyppi, vaikka ikäerookin meillä on, se tyyppi taitaa olla kymmenen vuotta mua vanhempi. Mutta kyllä musta tuntuu vähän oudolta, se tekstailee mulle, tykkää mun kuvista fb:ssä ja haluu tulla mun luo kahville. Niin se on siis varattu ja sen nainen on ihan yhtälailla niitä mun kaverien kavereita. En nyt ihan tiiä mitä tekisin sen kanssa. Siinä on jotain, mikä kiehtoo mua tosi paljon. Toisaalta. En mä haluu sotkee toisten ihmissuhteita. Toisaalta voinhan mä vaan kuvitella, että tässä on muuta kuin kaveruutta? ÄÄ. Vittumainen tilanne.

[Shay]

Mikäpäs tässä ollessa, kun kevät ja aurinko ja ihastuminen... Onhan tuota söpöläistä tullut jo kohta vuosi katteltua sillä silmällä.

[iisa]

Päivitän mun pikkuihastuksen tänne, vaikka se oli voimassa tavallaan vain yhden päivän. Kesän alussa asuessani vielä toisella paikkakunnalla olin katsomassa stand-up esityksiä. Yleensä jään lavalta melko kauas seisoskelemaan, mutta tällä kertaa menin lähes eturiivin istumaan, jossa oli mun kavereita ja tuttuja. Jossakin vaiheessa nousin katsomaan kuinka paljon väkeä on tullut ja katseeni kiertää baaria. Huomaan takaseinustalla tosi suloisen tummahiuksisen miehen, jolla on Joy Division t-paita päällä. Tuijottelen hetken ja istun takaisin paikalleni. Esitykset alkaa.

Väliajalla paikalle tulee yksi amerikkalainen, joka tietää meidän seurassa olevan naisen ja kappas hänen seurassaan Joy Division-tyyppi. Yritän siinä olla viileästi, onneksi paikalla on aikalailla ihmisiä niin mun ei tarvi sanoa (vielä) sanaakaan tyypille. Esitykset jatkuvat. Hänelle ei riitä tuolia, mutta ei ilmeisesti pistä pahakseen vaan seisoskelee kauempana.

Esitysten jälkeen osa ihmisistä valuu pois. Istun amerikkalaisen vieressä ja juttelemme. Taas porukkaa lähtee ja paikat vaihtuvat. Lopuksi istun toisella puolella pöytää ja Joy Division-tyyppi istuu vasemmalla puolella pöydän päässä, välissämme on vain kaverini. Selviää, että hän on englantilainen. Hän kysyy nimeäni ja sanoo, että se on helppo muistaa? lausua?, kun ei ole vaikea suomalainen nimi. Puhelias tyyppi, on kiva kuunnella hänen juttujaan ja pari kertaa hänen puhuessaan, kun katson (tuijotan/kuolaan) häntä, hän ei käännä katsettaan pois vaan saattaa puhua ainoastaan mua katsoen useamman sekunnin.

Myöhemmin, kun olemme kaikki lähdössä, sovimme muiden kanssa tapaavamme tämän amerikkalaisen ilmaistapahtumasa Sauna Open Airissa. Joy Division sanoo, että oli hauska tavata ja ehkä nähään huomenna, mutta ei hän sitten tullut sinne ilmaistapahtumaan. Mutta ei se mitään, olemme ainakin Facebookissa kavereita (saan kattella kuvia, hihii) ja jäi kaunis ihastumismuisto tuosta. Nyt tiedän, että niin sen pitikin mennä.

[Pvi]

Ihana pikkuihastus!

Mulla ei ole ollut hetkeen muita hidastuksia kuin ihan silkkaa fyysisyyden ihastelua. Joko liikettä tai sitten kauniin väristä ihoa kivasti lihasten muotoa korostamassa.
Oli kesällä kyllä yksi mies joka asettautui muutaman kerran minun syliin. Se oli mukavaa. Tuntui sopivalta.

[Suvi]

Mä en näköjään tapaa kuin myyjiä ja lipunrepijöitä leffateatterissa, mutta eilen näin ihan järkyttävän söpön bussikuskin! ( ) Mutta ihan oikeasti, se tyyppi oli muutenkin söötti, mutta sitten vielä siihen päälle aito, koko kasvoihin ulottuva hymy. Toivottavasti hän on useinkin mun liikkumisaikoihin ajovuorossa piristämässä päivääni.

(Oli meidän linjalla toinenkin söpö bussikuski, mutta häntä en ole nähnyt varmaan vuoteen... )

[Aranwe]

Junassa oli samassa osastossa aivan mielettömän kaunis vaalea nainen, luultavasti tšekkiläinen

Ja eihän tällainen pohojalainen jurottaja sitten tietenkään saa minkäänlaista keskustelun avausta aikaiseksi

[marenkienkeli]

Eka pikkuihastus sitten eron. Kävin pelailemassa lautapelejä ja porukassa oli oikein mukava ja suloinen mies. Harmitti, kun voinut työjuttujen takia jatkaa heidän kanssaan iltaa. Oli sellaista pientä kivaa perhosten lentelyä vatsassa. Pidän aika todennäköisenä, että hän ei ole naisista kiinnostunut, mikä ei kylläkään haittaa yhtään. En minä nyt mitään suhdetta vielä halua, mutta pikkuihastuminen on kivaa.

[Emilia]

Sivulla 6 multa pussattiin jalat alta. Näin sen tyypin viikoloppuna ja vieläkin heikottaa. Samat nauravat silmät ja vähän renttu olemus.

Viidessä vuodessa on ehtinyt saada rakkautta ja perheen. Elämä on hyvässä mallissa ja silti sitä pohtii, onko kuitenkin jäänyt jostain paitsi. Ehkä onkin mutta ne valinnat tehtiin puolin ja toisin silloin keväällä 2011.

Jännä tunne silti, perhosmaha.