Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Kuolo » Ma 24 Marras 2008 00:25

tahris kirjoitti:On turha rakennella vaaleanpunaisia pilvilinnoja ja luulla, että kaikkien ihmisten toiminta olisi täysin epäitsekästä ja toisen hyväksi.

Ei kai kenenkään toiminta voi tai saakaan olla pelkästään epäitsekästä. Jokaisen on pidettävä huolta myös itsestään tai muuten käy huonosti.

Tietty pessimistisesti ajattelen välillä, että epäitsekkyyttä ilmenee maailmassa todella todella vähän. Ei kukaan mummoakaan auta tien yli ilman, että siitä tulee hyvä mieli.

Forelock kirjoitti:Turtuminen on pahinta mitä voi tapahtua.

Niin on. Tai siis ei ehkä välttämättä olis jos onnistuis turruttamaan kaikki tunteet, mutta kun ne turtuu ne hyvät tunteet ekana ja jäljelle jää ahdistus ja viha. Niiden takia ei sitten halua elääkään.
Avatar
Kuolo
Site Admin
 
Viestit: 1321
Liittynyt: To 24 Huhti 2008 22:53

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Outolintu » Ke 26 Marras 2008 00:14

Hassua, mun ajatukset ihmisistä ja elämästä menee lähes päinvastoin kuin tahriksella. Minä taas pelkään elämää, koska sillä ei tunnu olevan mulle oikein mitään selkeää suuntaa tai suunnitelmaa. Elämä on se, joka tuo mun tielleni vastoinkäymisiä. Ja tarvitsisin ihmisiä auttamaan mua niistä yli ja selviämään tulevista. Ehkä olen päässyt ihmissuhteissani vähällä, kun en ole luottamustani sillä tavalla menettänyt. Perimmäisesti. Ajattelen, että elämästä tulisi parempaa, jos olisi ihmisiä, joiden kanssa se jakaa. Vaan rakkauselämän suhteen elän vieläkin jonkinlaisessa sumussa. En ole tuntenut minkäänlaista mahdollisuuttakaan ihastua. Kaipaan parisuhdetta, sillä tasolla siis mitä mulla joskus oli, mutta en kykene kuvittelemaan sitä kenenkään (muun) kanssa.

Yli vuosi erosta... Tarkoittaa lähes neljääsataa päivää. Lähes neljäsataa uutta aamua opetella ajattelemaan toisin. Lähes neljäsataa yritystä lakata kaipaamasta. Kuinka tyhmä on, jos ei neljästäsadasta kerrasta vieläkään opi? Olen jo tiedostanut, etten eksää takaisin elämääni saa. En ehkä hyväksynyt, mutta tiedostanut. En haaveile sellaisesta enää. Vaan kaikki ne hyvät hetket iskeytyy muistiin jostain mielen sopukoista... Ja se tunne, että on löytänyt sielunkumppaninsa, jota ei vain silloin osannut niin arvostaa. Jos ikinä kykenen yrittämään uudelleen, niin lupaan pyhästi olla parempi suhteen osapuoli. Ainakin yritän olla toistamatta samoja virheitä.
“I meant," said Ipslore bitterly, "what is there in this world that truly makes living worthwhile?"
Death thought about it.
Cats, he said eventually. Cats are nice.”
Avatar
Outolintu
 
Viestit: 385
Liittynyt: Ma 12 Touko 2008 20:05

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Shay » Ke 26 Marras 2008 11:53

Outolintu kirjoitti:Yli vuosi erosta... Tarkoittaa lähes neljääsataa päivää. Lähes neljäsataa uutta aamua opetella ajattelemaan toisin. Lähes neljäsataa yritystä lakata kaipaamasta. Kuinka tyhmä on, jos ei neljästäsadasta kerrasta vieläkään opi? Olen jo tiedostanut, etten eksää takaisin elämääni saa. En ehkä hyväksynyt, mutta tiedostanut. En haaveile sellaisesta enää. Vaan kaikki ne hyvät hetket iskeytyy muistiin jostain mielen sopukoista... Ja se tunne, että on löytänyt sielunkumppaninsa, jota ei vain silloin osannut niin arvostaa. Jos ikinä kykenen yrittämään uudelleen, niin lupaan pyhästi olla parempi suhteen osapuoli. Ainakin yritän olla toistamatta samoja virheitä.

:halitus:

Ei sitä tuhannenkaan aamun jälkeen opi, jos sielunkumppanuuteen on oikeasti uskonut... :huoh:

Joskus sitä pelottaa, ettei osaa enää rakastuakaan, kun kukaan ei voi olla niin kuin hän, yhtä
mahtava kuin kieroutuneet muistot ovat hänestä tehneet...
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3056
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja tahris » Ke 26 Marras 2008 22:59

Outolintu kirjoitti:Hassua, mun ajatukset ihmisistä ja elämästä menee lähes päinvastoin kuin tahriksella. Minä taas pelkään elämää, koska sillä ei tunnu olevan mulle oikein mitään selkeää suuntaa tai suunnitelmaa. Elämä on se, joka tuo mun tielleni vastoinkäymisiä. Ja tarvitsisin ihmisiä auttamaan mua niistä yli ja selviämään tulevista. Ehkä olen päässyt ihmissuhteissani vähällä, kun en ole luottamustani sillä tavalla menettänyt. Perimmäisesti. Ajattelen, että elämästä tulisi parempaa, jos olisi ihmisiä, joiden kanssa se jakaa. Vaan rakkauselämän suhteen elän vieläkin jonkinlaisessa sumussa. En ole tuntenut minkäänlaista mahdollisuuttakaan ihastua. Kaipaan parisuhdetta, sillä tasolla siis mitä mulla joskus oli, mutta en kykene kuvittelemaan sitä kenenkään (muun) kanssa.

Yli vuosi erosta... Tarkoittaa lähes neljääsataa päivää. Lähes neljäsataa uutta aamua opetella ajattelemaan toisin. Lähes neljäsataa yritystä lakata kaipaamasta. Kuinka tyhmä on, jos ei neljästäsadasta kerrasta vieläkään opi? Olen jo tiedostanut, etten eksää takaisin elämääni saa. En ehkä hyväksynyt, mutta tiedostanut. En haaveile sellaisesta enää. Vaan kaikki ne hyvät hetket iskeytyy muistiin jostain mielen sopukoista... Ja se tunne, että on löytänyt sielunkumppaninsa, jota ei vain silloin osannut niin arvostaa. Jos ikinä kykenen yrittämään uudelleen, niin lupaan pyhästi olla parempi suhteen osapuoli. Ainakin yritän olla toistamatta samoja virheitä.

Ilman elämää ei olisi yhtään mitään. Ei elämä itsessään voi "tehdä" mitään, se vain on. Elämään voi joko vaikuttaa tai sitten ei. Joskus vain tapahtuu asioita, joille ei voi mitään, joskus taas voi itse vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu. En tiedä, mikä se ero tässä ajattelussa on. Ehkä jotakin tekemistä on sillä, että olen sairauden takia oppinut elämään vain yhden päivän kerrallaan. En voi suunnitella huomista, joten miksi pelkäisin sitä. Voi olla, että huomenna voin huonommin mutta voi myös olla, että voin paremmin. Yksi päivä on parempi tai huonompi kuin toinen. Siinä ne on ne mun vähimmät ajatukset huomisesta ja kun en voi sitä tietää, niin miksi edes murehtisin? Vaikka elämällä on tavallaan yhtä vähän suuntaa tarjottavana mulle kuin Outolinnulekin, niin en vain suurimman osan aikaa osaa murehtia sitä. Tavallaan se on helpotuskin. Läheisimmät tietää mun sairauden ja tietää, mitä se voi aiheuttaa, joten paljon ei tarvitse selitellä. Ehkä mun elämänsisältö on myös supistunut sairauden myötä, mutta se ei vaivaa mua, koska viihdyn yksin. Ja ystävät tietää senkin. Ja minä olen niin pohjia myöten tiedostanut sen, että elämä voi olla epäreilua ja usein sitä onkin. En odota mitään "ruhtinasöitä" ja "kuningashetkiä". Elämä vain on. Se on niin helppo käsittää siten; elämä vain on ja sitten on kuolema. Ja molemmat vain ovat. Niin kauan kuin on elämää ei ole kuollut, sitten kun ei ole elämää, on kuollut. Ja minä toivon hartaasti, että siinä kuolemassa ei sitten ole yhtään mitään enää, koska tässä elämässä on ollut jo ihan tarpeeksi kaikkea. Kyllä minä tiedän, että jos mulle koittaisi oikein vaikea kausi, niin löytyisi ihmisiä, jotka auttaisivat mua, ehkä sekin tieto auttaa. Tajuan, että tuntematon pelottaa, mutta toisaalta en myöskään osaa pelätä sellaista, mistä en tiedä vielä mitään. Jotenkin vain en osaa. Voi olla että jos sairauteni pahenee, niin joudun kuseen, mutta se on sitten sen ajan murhe. Olen loppujen lopuksi selvinnyt aika vaikeista elämäntilanteista, joten kaipa mulla on jonkinlaista pohjaa johon tukeutua, ajatella, että selvisin tuosta ja tuosta ja tuosta... joten miksi en tästäkin. Ja vaikka sitä voisi murehtia, että niitä vaikeita elämäntilanteita on ollut ja jäädä siihen mätänemään, niin ei se kanna pitkälle. Itse siitä on rämmittävä pystyyn ja taas jatkettava.
Miksi pitäisi olla johonkin menossa, jostakin tulossa, jotakin tekemässä koko ajan, olipa se mitä tahansa? Minä olen aikaisemmin kärsinyt siitä, kun ihmiset ajattelee, että pitää olla harrastuksia ja menemistä ja tekemistä, muuten ei ole oikeastaan mitään, mutta nyt olen pääsemässä siitä. Minä viihdyn kotona enkä kärsi siitä, että olen niin paljon yksin. Päinvastoin. Saan siitä itselleni enemmän. Ehkä se yksinäisyydessä viihtyminen johtuu paljon siitä, että aiemmin elämässäni olen aina luullut, että minun pitää olla se, joka antaa itsestään toisille ja on toisille mieliksi. Nyt mun ei tarvitse. Eikä tarvitse, vaikka olisin toistenkin seurassa. Siis olla mieliksi, itsestään toisille antaminen pitää tulla luonnostaan. Pitkä se tie oli, mutta on se tie kuljettu. Ja parisuhde... Siinäkin olen pohjia myöten realisti. En kaipaa sitä, ellei sitä ole (toki joskus tulee kaipauksen hetkiä, mutta sehän on luonnollista). En usko, että tapaan ketään, jonka kanssa syntyisi parisuhde, mutta toisaalta eihän sitä koskaan tiedä, mutta en ajattele sitä mitenkään aktiivisesti, koska se vain ei ole mulle tärkeä asia. On hyvä oppia virheistään, ja voi luoja, niitä virheitä olen kyllä tehnyt. Uskon, Outolintu, että sinäkin jonakin aamuna, olipa se kuudessadaskolmaskymmenesviides tai tuhannessadasviideskymmeneskolmas tai se neljässadas, huomaat, että sinulla on yhtä suuri mahdollisuus onneen kuin oli silloin aikaisemmin. Ja päästät irti siitä aikaisemmasta ja annat mahdollisuuden uudelle.
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
alhaalla illoin hehkuvaa
maisemaa
- PMMP: San Francisco
Avatar
tahris
 
Viestit: 183
Liittynyt: Ma 05 Touko 2008 20:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Maija » To 27 Marras 2008 23:24

Mahdankohan olla ihan hirveä ystävä, kun parhaan ystävän seura tuntuu tällä hetkellä todella raskaalta? En jaksaisi häntä millään, ja jotenkin on sellainen tunne, ettei hän nykyään ajattele muuta kuin itseään. En jaksa kuunnella hänen ainaista valitustaan kaikesta mahdollisesta, ja se myös näkyy käyttäytymisessäni. Mutta kun en vain jaksa. En halua hänen huonotuulisuutensa tarttuvan minuun, joten jätän sen tietoisesti huomioimatta. Siksi en tule kysyneeksi, olisiko hänen mielialansa takana jotakin muutakin kuin pelkkä valittaminen valittamisen takia.

Olisi niin helppo kysyä, mutta en vain saa aikaiseksi. Pelkään hänen negatiivisuutensa ottavan vallan myös minusta. Tilanne tällaisenaan ärsyttää mua aivan hirvittävän paljon, mutta samalla tunnen myös syyllisyyttä.

Juuri äskenkin soitin hänelle ottaakseni selvää, olisiko hän yhtään paremmalla tuulella kuin tänään aiemmin, mutta heti puhelun alkuun sain kuulla hyvin pitkän puhetulvan siitä, mikä nyt tällä hetkellä on vialla. Koitin tarjota sympatiaa, jonka jälkeen hän kysyi: "No, mutta mitäs sulle?" Vastasin, että koulutöitä tässä olen koko päivän tehnyt. Sitten hän jatkoi omista asioistaan puhumista.

Olen jokseenkin neuvoton. Ja turhautunut tilanteeseen. En vain tiedä, miten tätä enää hänen kanssaan selvittäisin, sillä olen jo kauan sitten kertonut, että minulla on tässä ystävyyssuhteessa sellainen tunne, ettei minua kuunnella. Hän kiisti tällöin asian.

Ovat nämä vaikeita, nämä ihmissuhteet nimittäin. :p

Pahoittelut avautumisesta.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Pe 28 Marras 2008 00:23

Maija. :paijaus: Kuulostaa vaikealta tilanteelta. Jaksamista!

Mulla on taas välillä juuri päinvastainen olo. Minä avaudun omista asioistani jatkuvasti, mutta mulle ei kerrota ystävien (siis niiden, joiden kanssa opiskelen) elämistä. Ehkä tää on näitä pohjalaiset-muut-juttuja. Ei halua udella ja olettaa, että toinen kertoo omat asiansa, jos siltä tuntuu. Oon tottunut siihen, että omat asiat kerrotaan ja jos jostain ei halua puhua, siitä ei puhuta. Niin se on aina toiminut ystävieni kanssa. Pitäisi puhua tästä näiden uudempien ystävieni kanssa. En halua, että mun luullaan olevan itsekäs ihminen, joka haluaa puhua vain itsestään. Kyllä mua oikeasti kiinnostaa kovasti heidän asiansa, mutta mun on hirmuisen vaikea kysellä toiselta hänen asioistaan. Varsinkin jos mennään vähänkin henkilökohtaisemmalle tasolle.

Ja sitten toiseen asiaan - ystäväpoikaani. Jossain vaiheessa, kun en ollut nähnyt hänentä pariin viikkoon, tuntui, että ehkä pystyn päästää irti hänestä. Sitten näin hänet ja se on menoa taas. En osaakaan päästää irti, enkä oikeastaan haluakaan. Hänen kanssaan on vain käsittämättömän hyvä olla. Mutta kaipaisin oikeaa seurustelusuhdetta eikä tällaista, että yleensä ollaan niin kuin tavalliset ystävykset ja sitten taas seuraavana hetkenä tapahtuu kaikenlaista. Mutta toisaalta en haluaisi päästää tästäkään tilanteesta irti. :hullu: Tunteet ovat tällä hetkellä todella kaksijakoiset. Miksi tyytyä tällaiseen puolittaiseen suhteeseen, kun voisi saada kunnon suhteen muualta? Mutta toisaalta, ei se tietenkään oo yhtään sama. Ei kukaan voi olla kuin hän. Toisaalta joku voisi olla paljon parempikin, mutta en vain näe sitä, kun ajatukset täyttyvät tuosta ihmisestä. :huoh: Ärsyttää olla tällainen roikkuja.
Life is short until it's not
Honestly it's kinda long


Orla Gartland - You aren't special, babe
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 5277
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja theia » Pe 28 Marras 2008 12:03

Maija kirjoitti:Mahdankohan olla ihan hirveä ystävä, kun parhaan ystävän seura tuntuu tällä hetkellä todella raskaalta? En jaksaisi häntä millään, ja jotenkin on sellainen tunne, ettei hän nykyään ajattele muuta kuin itseään. En jaksa kuunnella hänen ainaista valitustaan kaikesta mahdollisesta, ja se myös näkyy käyttäytymisessäni. Mutta kun en vain jaksa. En halua hänen huonotuulisuutensa tarttuvan minuun, joten jätän sen tietoisesti huomioimatta. Siksi en tule kysyneeksi, olisiko hänen mielialansa takana jotakin muutakin kuin pelkkä valittaminen valittamisen takia.
Musta tuntuu että kaikilla on noita aikoja. Mutta sitten taas toisaalta - mä olin kaveri joka valitti kaikesta. Olin just muuttanut uuteen kaupunkiin, soittelin kaverille melkein joka päivä. Yleensä vaan valitin kaikesta. Mulla taustalla oli alkava masennus :sori:

Enkä tajunnut valittavani koko ajan, ennen kun kaveri pisti välit poikki "tilan" saamiseksi. Heräsin siihen, tosin myöhemmin ajateltuna oon hieman loukkaantunut ettei kaveri huomannut mun masennusta (josta siis ihan puhuin sille, en jättänyt vaan valittamiseen vaan kerroin että on vaikeaa ahaa, ei susta huomaa) vaan selvittämättä ongelmia ja muita ainoastaan jätti mut.

Mutta siis, tarkoituksenain on sanoa, että mun mielestä saa tuntea olonsa raskaaksi, mutta joskus on hyvä myös kysyä että onko kaikki ihan jees. Tosin monet ihmiset valittaa valittamisen vuoksi :sori:

...well, this was very helpful :p
diamonds in the trees pentagrams in the night sky
Avatar
theia
Pahvi
 
Viestit: 3427
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:56
Paikkakunta: Sherwood

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Outolintu » Pe 28 Marras 2008 22:37

Shay ja tahris :hymyhali:

Tekis mieli sanoa, että kyllä tämä tästä, vaan ei yhtään tunnu siltä.
“I meant," said Ipslore bitterly, "what is there in this world that truly makes living worthwhile?"
Death thought about it.
Cats, he said eventually. Cats are nice.”
Avatar
Outolintu
 
Viestit: 385
Liittynyt: Ma 12 Touko 2008 20:05

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Maija » La 29 Marras 2008 18:38

Marenkienkeli ja theia. :hymyhali:

Kyllä tarkoituksenani on jossakin vaiheessa kysäistä, josko kaverilla olisi valitusvirtensä takana jotakin isompaa kuin pelkkä tahto valittaa. Siihen täytyy vain kerätä voimia ja rohkeutta. Tiedän hyvin, ettei pahaa oloa tule aina näyttäneeksi muille - varsinkaan läheisille - mutta toisaalta kaveri on aina ollut hyvin avoin tunnetiloistaan, toisin kuin minä. Itse en osaa näyttää muille, että sattuu, joten ei sitä minusta oikein huomaakaan. Itselläni on aina tunne, että muiden silmissä tavallaan pitää olla vahva enkä halua olla kenellekään taakaksi. Toivoisin, että minulta kysyttäisiin, miltä tuntuu, mutta kun suljen ikävät tunteet sisääni, ei kukaan sitä osaa kysyä. Oma sulkeutuneisuuteni on myös osa tämänhetkistä ongelmaani kaverini kanssa: kun en ikinä ole itse oppinut kertomaan, miltä tuntuu, on myös hirvittävän vaikeata tunkeutua toisen alueelle - sellaiselle, joka on minulle aina ollut hyvin yksityinen - ja kysyä hänen tuntemuksistaan. Toisaalta myös on vaikeata kuunnella toisen valitusta, jos tuntuu siltä, ettei kaipaisi omiin purkamattomiin, vaikeisiin asioihin enää toisen pahaa oloa siihen päälle. Sen lisäksi omista asioista purkautuminen lähimmille ihmisille vaikeutuu entisestään, sillä en haluaisi heidän murheidensa päälle kaataa omiani.

On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä


Näin Egotrippikin Matkustajassa kertoo. Minulle nämä kipeät ja asiat ovatkin olleet aina minun - eivät kenenkään toisen - enkä niitä ole toisten kanssa jakanut. Siksi en tunne itseäni mitenkään erityisen hyväksi ystäväksi, sillä ystävän kuuluisi sekä antaa jotain itsestään että saada jotakin vastineeksi toiselta. Minulla tuo antaminen (ei siis mitenkään kaksimielisessä merkityksessä) on jäänyt vähän vähemmälle, vaikka kyse ei olekaan luottamuksen puutteesta. Pelkuruudesta enemmänkin.

Näitä asioita pohdin ja näiden kanssa yritän elää rohkeutta opetellen. Toivottavasti vielä joskus olen ystävieni arvoinen - ja päinvastoin.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Lyyra » Su 30 Marras 2008 06:48

Kaikesta säädöstä ja hankaluudesta huolimatta tekee niin kovin kipeää lähteä pois ja jättää asiat kesken.
Lyyra
Digipahuus
 
Viestit: 8187
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 02:56

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja lumikukka » Ma 01 Joulu 2008 15:52

Maija kirjoitti:
On olemassa asioita
Niin kipeitä ja vaikeita
Ettei niistä puhumalla selviä


Näin Egotrippikin Matkustajassa kertoo. Minulle nämä kipeät ja asiat ovatkin olleet aina minun - eivät kenenkään toisen - enkä niitä ole toisten kanssa jakanut. Siksi en tunne itseäni mitenkään erityisen hyväksi ystäväksi, sillä ystävän kuuluisi sekä antaa jotain itsestään että saada jotakin vastineeksi toiselta. Minulla tuo antaminen (ei siis mitenkään kaksimielisessä merkityksessä) on jäänyt vähän vähemmälle, vaikka kyse ei olekaan luottamuksen puutteesta. Pelkuruudesta enemmänkin.

Näitä asioita pohdin ja näiden kanssa yritän elää rohkeutta opetellen. Toivottavasti vielä joskus olen ystävieni arvoinen - ja päinvastoin.


Tää oli kuin suoraan mun näppäimistöltä. :hullu:

Maija, ymmärrän täysin mistä puhut.
Avatar
lumikukka
 
Viestit: 434
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 19:57

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Maija » Ti 02 Joulu 2008 17:02

lumikukka :halitus:

Ei minulla muuta.

---

muok:
Tulipa sittenkin muuta.

Päätinpä sitten kokeilla vaihteeksi avoimuutta. Ei olisi pitänyt. Eipä kaverinkaan valituksen takana mitään suurta ole. Kysyin ja oikein vaatimalla vaadin kertomaan, jos on jotakin. Kerroin olevani huolissani. Ilmeisen turhaan, selvisi minulle. Stana.

Kerroin hänelle minulle itselleni isosta, tärkeästä asiasta, jonka koin, ja mitä saan reaktioksi? En yhtään mitään. En edes mukakohteliasta uteliaisuutta, en mitään, mikä viittaisi siihen, että häntä kiinnostaisi. Sain pelkän hiljaisuuden, jonka jälkeen virkkeen: "Sori, en jaksanu reagoida, kun olen niin väsynyt."

Aha.
Paras ystävä, niinpä niin. Olisikin ensimmäinen kerta, kun näin käy, mutta tällaista se on jatkuvasti nykyään.

Sanonpahan vain, että enää en jaksa pitää itseäni huonona ystävänä. Miksikään uhriksi en ala, mutta itsesyytöksienkin aika on ohi.

Ärsyttää.
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja lumikukka » Ke 03 Joulu 2008 12:40

Maija :paijaus:
Inhottava tilanne. Mulle on myös käynyt noin. Ei ole kovin mieltäylentävää se. Sitä pitää toista hyvänä ystävänään, mutta se toinen itseä lähinnä likasankona. :(
Avatar
lumikukka
 
Viestit: 434
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 19:57

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Maija » Ke 03 Joulu 2008 17:26

lumikukka kirjoitti:Maija :paijaus:
Inhottava tilanne. Mulle on myös käynyt noin. Ei ole kovin mieltäylentävää se. Sitä pitää toista hyvänä ystävänään, mutta se toinen itseä lähinnä likasankona. :(


Niinpä. Toisaalta nyt jo tuntuu paremmalta, kun sai tilanteen toden teolla tiedostettua. On hieman helpompi ruveta puhdistamaan ilmaa, jos se vain enää on mahdollista. Toivon, että on, ja ainakin kannattaa yrittää. Jos on liian myöhäistä, niin on liian myöhäistä. Eipähän ainakaan jää mitään painamaan mieltä, kun asiat on selvitetty.

Kiitokset vielä paijauksista. :hymyhali:
Avatar
Maija
 
Viestit: 1393
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 23:29

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja damn » Ke 03 Joulu 2008 17:57

Kaverini ovat alkaneet pariutua kamalaa tahtia. Mistä kaikki löytää ihan yllättäen superihania seurustelukumppaneita? :salaliitto:
Itsellenikin on viime aikoina iskenyt kamala läheisyydenkaipuu. Johtuu varmaan pimeistä ja kylmistä illoista kun olisi vaan niin ihanaa, jos pystyisi käpertymään oman kullan kainaloon. :huoh:
Fail, fail again, fail better.
Avatar
damn
 
Viestit: 1506
Liittynyt: Pe 08 Elo 2008 14:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja marenkienkeli » Ke 03 Joulu 2008 18:26

damn kirjoitti:Kaverini ovat alkaneet pariutua kamalaa tahtia.

Mun tuttavista yllättävän monet ovat taas eronneet kuluneen syksyn aikana. Muun muassa eräs "ikuinen" pari erosi, mikä oli aikamoinen yllätys ainakin mulle.

Mulla on ollut taas enemmän säpinää ystäväpojan kanssa. Ei toivoakaan, että olisin päästämässä hänestä irti. Mutta kun hän on niin ihana. :ahihi:
Life is short until it's not
Honestly it's kinda long


Orla Gartland - You aren't special, babe
Avatar
marenkienkeli
labrakärpänen
 
Viestit: 5277
Liittynyt: Pe 02 Touko 2008 20:36

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja tahris » To 04 Joulu 2008 00:48

Miehet on ihan paksoja... Juttelin feisbuukissa vuosien takaisen ihastuksen kanssa, jonka kanssa en ole ollut niiden vuosiin sen kummemmin tekemisissä. Mutta tunteita on ollut. Ja nyt paljastui, että myös hänellä on edelleen tunteita. Mies on jotenkin levoton, ei malta olla yhdessä paikassa kauaa, kulkee miten haluaa jne. (kärsii ADD:stä). Kyseli kahville ja mä typerys kuvittelin, että siis ihan oikeasti, mutta sehän tarkoittikin, että tulisi vaikkapa seuraavana aamuna aamupan... siis aamukahville. Tyypit. :friikkipeukku:
Mutta toinen tärkeämpi asia; tuolla taannoin oli puhetta (Pvi, Plei, Outolintu muistaakseni), että kun kohtelee toisia hyvin, niin toiset kohtelevat myös hyvin ja että elämä pelottaa enemmän kuin ihmiset - tyttäreni hakattiin viime viikonloppuna, kaksi tuntematonta (tai toinen heistä jo tunnetaan - ja hyvin) kävi kimppuun täysin ilman syytä, poikaystävä (nykään sitten ex-poikaystävä) sankarillisesti vain katseli vierestä. Sellaisia ne ovat, ihmiset, jotkut. :bubbles:
En vähättele millään tavalla teidän ajatuksianne ja tuntemuksianne, se pois minusta kokonaan. Eivät kaikki ihmiset ole tuollaisia väkivaltaääliöitä, lähtökohtaisesti minäkin ajattelen, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä ja haluavat toisille hyvää, näin olen sen kokenut. Mutta sitten populaatioon mahtuu tällaisia mätäpaiseita. :raivo:
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
alhaalla illoin hehkuvaa
maisemaa
- PMMP: San Francisco
Avatar
tahris
 
Viestit: 183
Liittynyt: Ma 05 Touko 2008 20:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Emilia » To 04 Joulu 2008 11:27

tahris kirjoitti: poikaystävä (nykään sitten ex-poikaystävä) sankarillisesti vain katseli vierestä.

:täh: voi s-tanan s-tana mikä tyyppi! hyvä et on ex ja toivottavasti sellasena pysyykin.
oikein veri kiehahti tosta... :viha:
Elämän pienistä asioista kaikkein suurin on se,
joka pienuudellaan mullistaa elämämme loppuiäksi.
Avatar
Emilia
 
Viestit: 2931
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 15:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja tahris » To 04 Joulu 2008 16:07

Emilia kirjoitti: :täh: voi s-tanan s-tana mikä tyyppi! hyvä et on ex ja toivottavasti sellasena pysyykin. oikein veri kiehahti tosta... :viha:

Kiehautetaan vähän enemmän sitten. Sen verran ex-poikaystävä meni väliin, että siinä kun tyttö istui tyttäreni mahan päällä ja mätki häntä naamaan, niin poika meni ja tarttui tytärtäni oikeaan käteen, jossa oli hänen seurustelun alkuaikoina hänen antamansa rannekoru ja alkoi repiä sitä irti, joten tyttärelläni oli peräti yksi käsi vapaana estää tyttöä mätkimästä naamaan. Kyllä se pysyy ex-poikaystävänä aivan varmasti. Tytär ilmaisi, että se lensi kuin leppäkeihäs exäksi. Samoin tyyppi lensi tapahtuman jälkeen muustakin, nimittäin bändistä, jossa soitti runpuja. Bändin jäsenet kun ovat tyttäreni kavereita ja he sanoivat, etteivät mitenkään pysty soittamaan ihmisen kanssa, joka kykenee tekemään tuollaista (vaikka poika on ollut heidän kaverinsa pitempään ja myös bändi ollut pystyssä pitempään kuin he ovat tyttäreni tunteneet).
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
alhaalla illoin hehkuvaa
maisemaa
- PMMP: San Francisco
Avatar
tahris
 
Viestit: 183
Liittynyt: Ma 05 Touko 2008 20:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Lyyra » To 04 Joulu 2008 16:57

Käsittämätön juttu kyllä kaikenkaikkiaan tuo. En tajua mitä noitten ihmisten päissä on liikkunut. Toivottavasti haavat on parantumaan päin, edes ne fyysiset... :paijaus:
Lyyra
Digipahuus
 
Viestit: 8187
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 02:56

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja tahris » To 04 Joulu 2008 17:33

Lyyra kirjoitti:Käsittämätön juttu kyllä kaikenkaikkiaan tuo. En tajua mitä noitten ihmisten päissä on liikkunut. Toivottavasti haavat on parantumaan päin, edes ne fyysiset... :paijaus:

Lyyra ja muut :hymyhali:
Näitten ihmisten päissä on liikkunut ainakin viina ja luultavasti myös huumeet, ainakin pojan. Sen tiedän. Ehkä pahimmin hakanneen tytön päässä on liikkunut myös mustasukkaisuus, liekö ihastunut poikaan, tämäkin voi olla mahdollista. Mutta mitäänhän ei voi varmasti tietää. Toivottavasti tytär nyt tajuaa, ettei koskaan enää hyväksy mahdollisen poikaystävän mietojenkaan huumeitten käyttöä. Tytär on tosi lujaa tekoa henkisesti, kaikki fyysiset vammat sen sijaan eivät vielä ole alkaneet kunnolla parantua, vaan eilen illalla selkä oli tullut kammottavan kipeäksi muiden kipujen lisäksi.
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
alhaalla illoin hehkuvaa
maisemaa
- PMMP: San Francisco
Avatar
tahris
 
Viestit: 183
Liittynyt: Ma 05 Touko 2008 20:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja damn » Su 07 Joulu 2008 18:57

Olen vähän hämilläni, enkä meinaa edes uskaltaa sanoa asiaa ääneen, mutta: minulla on vähän juttua erään kivan pojan kanssa :ahihi: . En oikein tiedä mitä tästä pitäisi ajatella, kun kyseessä on tyyppi, jonka olen tuntenut jo vuosia ja tämä tuli nyt vähän yllättäen. Viime viikonloppuna se oli täällä yötä, kun tultiin tänne jatkoille ja nyt olin sen seurassa perjantain ja lauantain. Katsellaan nyt tuleeko tästä mitään, haasteita asettaa mm. se, että tyyppi on siskoni parhaita kavereita ja minä en oikein tiedä miten sisko tähän reagoi. Ei tämä nyt semmoinen asia ole mitä alkaisin siskolta salailla, kun vietetään tosi paljon aikaa yhdessä ja asia tulee varmasti aika pian esille. En vain tiedä mitä sanoa sille, kun tämä on vasta juttu niin vaiheessa, etten uskalla toivoa liikoja ja ahdistaa jos ihmiset kyselee ja painostaa. Ainakin tähän asti minulla on ollut hyvä olla sen ihmisen seurassa ja haluan ihan rauhassa tutustua siihen paremmin ja katsotaan sitten onko tästä mihinkään.
Fail, fail again, fail better.
Avatar
damn
 
Viestit: 1506
Liittynyt: Pe 08 Elo 2008 14:59

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Shay » Su 07 Joulu 2008 19:40

:gaah: Ei ..tana ..kele ..tu ..vetti!!!! :gaah: Ei tuommosta miestä voi olla olemasa. Ei vaan voi!
Ei... pysty... käsittään.. pää... räjähtää... :sekopää:
Kuva

Siis entinen miekkonen on ollut maisemissa viime aikoina. Ollaan kahviteltu, mutta mitään ei oo
tapahtunu. En ymmärrä yhtään, miksi se otti muhun yhteyttä enkä kehtaa kysyäkkään, kun tää
nyt on vähän tätä. Mää ny kuitenkin oletin, että se jotain haluaa, mutta ottaa nyt siitäkin selevää,
sillä silloin kun oltiin yhdessäkin niin se antoi ymmärtää paljonkin, mutta harvoin ymmärsi antaa...
Musta ois ihan kiva, että mää joskus jotain saisin.. ees pusun tai halin... TAI JOTAIN... siis merkkiä
siitä, mitä tämä yhteydenpito oikein tarkoittaa, sillä ei me ny sillai olla kavereita tai mitään tai en
ainakaan usko. :riips:

Vittu, ku vituttaa tämmönen. Ei tuo oikiasti voi olla noin yksinkertanen. Pakko kai sen pääsä on
jotain liikkua. Eikö? :friikki: Mun naiseus kärsii tuommosesta... :huoh:
Lift me up above this, the broken, the empty. Lift me up and help me to fly away!
Avatar
Shay
Hukkasusi
 
Viestit: 3056
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 20:32
Paikkakunta: Pään sisällä pimeässä

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja Lyyra » Ma 08 Joulu 2008 00:53

:läps:

Täällä rysähdettiin maan pinnalle eilen aika tavalla. No, alamäkeähän tämä on ollutkin jo pidemmän aikaa. Hyvä vaan, että pääsee videoon täältä.
Lyyra
Digipahuus
 
Viestit: 8187
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 02:56

Re: Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

ViestiKirjoittaja heartless » Ke 10 Joulu 2008 16:10

Ihmissuhdeilmoitettavaa:
Mä oon tässä jotain kuukauden verran treffaillu yhtä aika kivaa heppua. :ahihi:

Et semmosta.
Doors are for people with no imagination.
(Skulduggery Pleasant)
heartless
 
Viestit: 490
Liittynyt: Su 27 Huhti 2008 15:59

EdellinenSeuraava

Paluu Suhdesäätämö



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron