Päivitän mun pikkuihastuksen tänne, vaikka se oli voimassa tavallaan vain yhden päivän. Kesän alussa asuessani vielä toisella paikkakunnalla olin katsomassa stand-up esityksiä. Yleensä jään lavalta melko kauas seisoskelemaan, mutta tällä kertaa menin lähes eturiivin istumaan, jossa oli mun kavereita ja tuttuja. Jossakin vaiheessa nousin katsomaan kuinka paljon väkeä on tullut ja katseeni kiertää baaria. Huomaan takaseinustalla tosi suloisen tummahiuksisen miehen, jolla on Joy Division t-paita päällä. Tuijottelen hetken ja istun takaisin paikalleni. Esitykset alkaa.
Väliajalla paikalle tulee yksi amerikkalainen, joka tietää meidän seurassa olevan naisen ja kappas hänen seurassaan Joy Division-tyyppi. Yritän siinä olla viileästi, onneksi paikalla on aikalailla ihmisiä niin mun ei tarvi sanoa (vielä) sanaakaan tyypille. Esitykset jatkuvat. Hänelle ei riitä tuolia, mutta ei ilmeisesti pistä pahakseen vaan seisoskelee kauempana.
Esitysten jälkeen osa ihmisistä valuu pois. Istun amerikkalaisen vieressä ja juttelemme. Taas porukkaa lähtee ja paikat vaihtuvat. Lopuksi istun toisella puolella pöytää ja Joy Division-tyyppi istuu vasemmalla puolella pöydän päässä, välissämme on vain kaverini. Selviää, että hän on englantilainen. Hän kysyy nimeäni ja sanoo, että se on helppo muistaa? lausua?, kun ei ole vaikea suomalainen nimi. Puhelias tyyppi, on kiva kuunnella hänen juttujaan ja pari kertaa hänen puhuessaan, kun katson (tuijotan/kuolaan) häntä, hän ei käännä katsettaan pois vaan saattaa puhua ainoastaan mua katsoen useamman sekunnin.
Myöhemmin, kun olemme kaikki lähdössä, sovimme muiden kanssa tapaavamme tämän amerikkalaisen ilmaistapahtumasa Sauna Open Airissa. Joy Division sanoo, että oli hauska tavata ja ehkä nähään huomenna, mutta ei hän sitten tullut sinne ilmaistapahtumaan. Mutta ei se mitään, olemme ainakin Facebookissa kavereita (saan kattella kuvia, hihii) ja jäi kaunis ihastumismuisto tuosta. Nyt tiedän, että niin sen pitikin mennä.