Urheilevat fordelaiset

[sybe]

Komppaan. Vaikka olen maraton kunnossa mulla on pallo maha ja jenkka kahvat. Pituus on 180 ja painoa on 75 kg. Olen kuullut bosu pallosta hyvänä mahan kutistajana, perehdyn ensi viikolla bosu palloon.. Rasvaimu lienisi nopein

[shaana]

Maija, ota se gymstick mukaan askelkyykkyihin, kumpparit nilkkoihin ja tanko hartioiden päälle, oijoi! Lisäksi siihen voi liittää yläkropan kiertoliikkeen; tanko siellä hartioilla kääntää etujalan vastakkainen olkapää eteen, naama siis sivulle - muista jännätä vatsaa!

Toinen juttu stickin kanssa, toimii ainakin reisilöihin, sujauta molemmat kumpparit toiseen jalkaan, astu vapaalla jalalla kumppareiden ja tangon välisen kolmion "sisään". Seiso tällä yhdellä, vapaalla jalalla, tanko rinnan päällä. Pidä vatsalihakset tiukkana ja lähde työntämään tankoa ylöspäin, kurkottaen etuviistoon - samalla ojenna suoraksi sitä ilmassa olevaa, kumppareihin sidottua koipea taakse. Tuntuu kivasti reisissä ja reenaa myös tasapainoa. Toisto toistolta kumarrut rinta alemmas ja se kumpparijalka siellä takana ylemmäs.

Vähän hankala selittää joo. Tänään taas sulista. nimim. Sulkapallokuningas

[Maija]

Erilaisissa kyykyissä on vain se vika, että kun polvet ovat kuin vanhalla lentopalloilijalla, paikat tykkäävät sanoa riks, raks ja poks. Polveni eivät siis oikein kestä. Toki voin kokeilla aluksi, miltä vähän kevyemmät sarjat tuntuvat. Jos alkaa yhtään tuntua pahalta polvissa, lopetan.

Eilen rupesin muistelemaan eri liikkeitä ajalta, jolloin kävin aktiivisesti jumpassa ja ohjatuilla salivuoroilla. Muutamia muistuikin mieleen, ja niitä sitten illalla testailin. Poltteli kyllä lihaksia siihen malliin, että huomasin kyllä jättäneeni liikunnan liian pitkäksi aikaa liian vähäpätöiseen asemaan elämässäni. Kävin vielä sitten lenkillä - pyörällä tuli poljettua sellainen vajaa tunti ja kevyttä kävelyä koiran kanssa harrastin vielä tunnin siihen päälle. Tuli ihan mahtava olo!

Jos tämä tästä vaikka lähtisi vähitellen käyntiin. Pakko aloittaa ihan rauhassa, että kroppa tottuu taas liikkumiseen.

Nyt paikat ovat pikkuisen kipeinä, mutta ei mitenkään älyttömän paljoa. Toivottavasti tämä innostus ei nyt enää lopahda.

[shaana]

Erilaisissa kyykyissä on vain se vika, että kun polvet ovat kuin vanhalla lentopalloilijalla, paikat tykkäävät sanoa riks, raks ja poks. Polveni eivät siis oikein kestä. Toki voin kokeilla aluksi, miltä vähän kevyemmät sarjat tuntuvat. Jos alkaa yhtään tuntua pahalta polvissa, lopetan.

Ouh. Noh muutenkin noi askelkyykyt pitäs osata tehdä maltilla, ettei ahnehdi ja kyykkää liian alas, alemmas mistä jaksaa nousta.
Hallitusti on avainsana.

Äiskä meinaa pelattaa mut vuodelepoon, taas huomenna sulista. No kyllä mäkin tässä rajojani kokeilen, tänään kävin juoksemassa tunnin ja syke kävi kyllä niin korkeella välillä että ohhoh. Hyvä reitti, paljon ylämäkeä, ei päässyt syke alle sadanviidenkynpin muuten kuin puolessa välissä, ajattelin etten pysty juoksemaan tuntia jos en kävele paria minuuttia ja anna pulssin laskea.

[puolikarkea]

Maija, ota se gymstick mukaan askelkyykkyihin, kumpparit nilkkoihin ja tanko hartioiden päälle, oijoi! ---

Toinen juttu stickin kanssa, toimii ainakin reisilöihin, sujauta molemmat kumpparit toiseen jalkaan, astu vapaalla jalalla kumppareiden ja tangon välisen kolmion "sisään".

Keijotar täällä hei.

Mietin, että onpas shaanalla hassu tapa jumpata kumisaappaat jalassa, mutta mikäs siinä, jos se on tehokasta. Tuo molempien kumppareitten sujauttaminen samaan jalkaan kuulosti jo sen verran käsittämättömältä, että aloin miettimään asiaa tarkemmin ja tajusin, että kyseessä olikin kuminauhat eikä kumisaappaat.

Joo, ei oo gymstick tuttu väline.

[Shay]

Kuminauhat. Mää mietin, että ne kumpparit on jokku uudet urheilulelut, joista mää en oo
vielä kuullu, kun en kerta tajua.

Mää en oo päässy salille kahteen viikkoon. Ja vielä yks viikko pitäs öllöttää.
Mää kuulen kuinka korvissa humisee, kun mun lihakset kutistuu. Ainaista
sairastelua elo ihimisen on... Mutta pikkulenkillä käyn tuola melkeinpakkasessa
pyörähtään. Tämän viestin teille tarjosin Google käännöspalvelu.

[Maija]

Voi olla, että tämä on jotakin vain omaa kuvitelmaani, mutta musta tuntuu, että tämä liikkumiseni on nostanut yleistä mielialaani hyvin, hyvin paljon.

Tänäänkin kävin lenkillä, vaikka vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Lämmintä päälle, ulos ja voilà! - hyvä olo koko illaksi on taattu.
Jumpannutkin olen joka ilta. (Tämän huikean kolmen päivän ajan, jonka verran nykyinen liikuntainnostukseni on kestänyt. )

Nythän minä muistan, miksi joskus muinoin liikuin aktiivisemmin.

[theia]

On muuten ahdistava ketju

Varsinkin kun päivittäin mietin, että nyt se alkaa. Mun uusi elämä, jossa lenkkeilen tahi urheilen muuten. Mutta en vaan saa aikaiseksi. Ja sitten tulla lukemaan että mitä kaikki puuhailee

Mut jatkakaa vaan, ehkä joku päivä jurppii niin paljon että on pakko lähteä ulos.

[Pascal Lemoix]

Voin theian iloksi (?) todeta, että itse olen kokenut pikemminkin ärsytystä kuin nautintoa liikunnasta tällä viikolla.

Mielestäni liikunta lisää myös rasitusta, väsymystä ja stressiä, vaikka virallisen tiedon mukaan se ainoastaan vähentää näitä.

Jos liikunta ainoastaan parantaisi jaksamista, voisi tehdä niin, että kirjoittaa kolme tuntia, juoksee tunnin lenkin, kirjoittaa kolme tuntia, juoksee tunnin lenkin ja niin edelleen. Aina tulisi uutta energiaa, väsymys kaikkoaisi ja samalla myös ajatusten jumit.

Ikiliikkuja olisi syntynyt! Sampo, josta tulee kultaviljaa kuin ehtymättömästä sarvesta!

Esimerkiksi tänään, kun olen ollut fyysisesti väsynyt, niin ajatus se vasta harhainen onkin.

[Aurora B.]

Tuun kans kertomaan, ettei liikunnointi todellakaan saa mitään auvoisaa oloa aikaiseksi. No, ehkä ajoittain pieni kävelylenkki kirpeässä syyssäässä saa, mutta jatkuvana...

Maanantaina raahauduin vielä pyörällä töihin, mutta kun ei töistä meinannut tulla mitään, kun oli heikko olo koko ajan, tankkauksesta huolimatta. Töissä on ollut kiire, mutta tuntuu, ettei mitään ole saanut aikaiseksi, vaikka kuinka tekisi hommia. Päivät on venyneet ja pää on ollut ihan jumissa. Kotona se onkin sitten ollut sitä, että sekä fyysisesti että henkisesti uupuneena olen vain rojahtanut sänkyyn ja möllöttänyt.

Loppuviikon olen tullut autolla töihin Ihan vain alun perin sen takia, että jos lihakset on liikarasittuneet tai on jokin tulehdus tms. niin saa vähän rauhoitettua. Nyt olen todennut, että tauko tekee päällekin hyvää. Ei vain kykene päivittäiseen aktiiviliikuntaan. Pakko ottaa huilia välillä.

Maanantaina kyllä taas Jopon selkään. Katsellaan, kuinka pitkän aikaa jaksaa sitten fillaroida.

[L-S]

Ainakin välitön vaikutus on tosiaan se väsymys. Ei pidä esim. jättää kauppareissua liikuntasuorituksen jälkeiselle ajalle. Väsyneenä menee keskittymis- ja päätöksentekokyky. Seisoin tänäänkin ainakin viisi minuuttia yhden hyllyn edessä, tuijotin sitä tyhmänä ja mietin ostaisiko mansikkakeittoa, kun se oli tarjouksessa, vaiko sittenkin jonkun jogurttivalmisteen, mutta lopulta en ostanut kumpaakaan, vaan ainoastaan pari muuta juttua ja ruokasuunnittelukin jäi toiseen kertaan.

Mutta nyt on toisaalta kyllä ihan hyvä ja rento olo. Usein liikunta kyllä poistaa pahimmat ajatusjumit ja harminaiheet ainakin hetkeksi. Mutta liika on tietysti liikaa.

Itselläkin tulee varmaan taas kohta raja vastaan, olen käynyt tällä viikolla jo kolme kertaa jumpassa ihan siitä ilosta, että pitkästä aikaa pääsee, ja ajattelin mennä vielä sunnuntaina ja sitten taas maanantaina. Saa nyt nähdä kuin käy.

[Sippura]

Voi että. Masentavaa huomata, miten nopeasti yleis- ja lihaskunto häviää. Kävin eilen
pitkittyneen kesätauon jälkeen ekaa kertaa kuntopotkunyrkkeilyssä ja olin viittä vail-
le vainaa Pelkkä otteluasennossa seisominen (jalat koukussa, pylly matalalla) sai rei-
det maitohapoille ja koukkujen lyöminen tuntui jokaisessa käden ja selän lihaksessa.
Ja vielä loppukeväästä kävin samoissa treeneissä kahdesti viikossa ja harmittelin, kun
ei tuntunut enää missään, en suunnilleen edes hengästynyt treenin aikana.

Eipä kai tästä ole kuin yksi suunta, ylöspäin. Ihan älyttömän hyvää eilinen treeni teki
jumittuneille niska/hartiaseudun lihaksille ja unikin tuli aikalailla hätäseen. Ei tarvin-
nut kauaa sängyssä maata ennenkuin oli taju pois

Ja huomenna uudestaan!

[sybe]

Tässä on ollut kolmen viikon paussi lenkkeilystä.Kolme lenkkiä on takana,eikä ole kulkenut.Mulla oli pitkään nuha muttei kuumetta. Marraskuussa tarvis aloittaa juoksulenkeistä kirjanpito, tukholman maratoni on kiikarissa.

[shaana]

Urheiluliikkessä törsäämisen sai aikaan, mikäpä muukaan kuin erääseen kuntoklubiin liittyminen.

Puhuttiin ilmaiset liittymiset ja vuodeksi omaohjaajatkin, että kyllä se kai kannatti. Ensi viikosta lähtien pitäisi sitten aloittaa, vähän jännittää, mesta on aika fiini. Erilaisia tunteja on tarjolla pilvin pimein ja tässä klubissa voi sitten mennä muihinkin samaisen ketjun puljuihin kuntoilemaan. Olen aika intona, toivottavasti se omaohjaaja ei ole mikään ihku, menee pasmat ja kuntoilut sekaisin. Kivaa!

[Sippura]

Shaanalle onnea jäsenyydestä ja tietty uusist mageist kuteist

Mä olen vieläkin ihan jumissa siitä tiistaisesta potkunyrkkeilystä. Eilen olisi
ollut viikon toinen harjoituskerta, mutta mä en vaan pystynyt menemään, li-
haksiin sattui niin maan saateristi. Olin kuitenkin reipas ja tein tunnin sauva-
kävelylenkin - lihakset tykkäsi ja raitis ilma teki aivan älyttömän hyvää

Kai mun lihakset tokenevat viimeistään ensi tiistaihin mennessä, jolloin on
seuraavat treenit. Sitten voi taas olla jumissa seuraavan viikon

[heartless]

Tiiättekö, olin tänään urheilemassa ja oli kivaa!
Vanha koulukaveri innostui lähtemään kanssani chi ball-tunnille ja vitsit kun oli kivaa. Nyt on hyvällä tavalla vähän hassu olo ja ootan jo innolla seuraavaa kertaa. Kaverin kanssa todettiin, että ollaan molemmat viimeksi harjoitettu ohjattua ryhmäliikuntaa lukiossa ja silloinkin joko lintsattiin tai oltiin jossain nurkassa laiskottelemassa. Innostuin jopa hankkimaan kymmenen kerran jumppakortin että tulee sit jatkossakin käytyä tuolla.

[shaana]

Ehee.

Eka viikko ois takana tuota ohjatun sisäliikunnan ihmeellistä maailmaa, purin juuri hetki sitten mittarin, viisi ja puoli tuntia kertynyt liikuntaa viime viikolta.

Tuli käytyä useammalla spinningtunnilla, chiballissa ja fitballissa kun kerran tarjolla ovat, ja eilen ekalla bodytunnilla. Noi lihaskuntotunnit joilla kävin, fitball ja body, tuntuvat tietty kaikista eniten ja olen siitä iloinen. Rankimmille lihaskuntotunneille en vielä uskalla osallistua, en halua tuupertua sinne takariviin. Ehkä joskus parin kuukauden kuluttua sitten. Wave-tunneille en ole vielä ehtinyt ja kovin aikaisin sinne pitääkin ilmoittautua, kovin suosittuja ovat. Muutamista ohjaajista on jo tullut lemppareita, ohjaajalla on suuri merkitys ohjatun tunnin mielekkyydestä puhuttaessa.

Omaohjaajan treffasin myöskin, ja olen ehkä piirun verran pettynyt, vaikken olekaan häntä tositoimissa vielä nähnyt. Tämmösessä asiassa tuon tyypin pitäminen omasta duunistaan on mun mielestä ensiarvioista ja henkilökemiaakaan ei pidä vähätellä. Katotaan ens viikolla sitten kun tehdään mun saliohjelma läpi. Yritänkin nyt vain pitää mieleni avoinna ja unohtaa ensivaikutelman varmasti kuitenkin asiansa osaavasta tyypistä.

Noin loppukommentiksi sanottakoon, että olen iloinen liittymisestäni ja okei, viikkohan tota on vasta takana, mutta sali on niin lähellä ja tunneille paikan varaaminen niin vaivatonta, että uskon vilpittömästi käyväni ahkerasti. Tietty tulee kausia ettei huvita, pysty tai pääse, mutta kyllä tosta tulee niin hyvä fiilis että pakko se vaan on.

[Vanilla]

Lasketaankohan yliopistolle ja takaisin käveleminen ihan urheiluksi? Noh, tänään kuitenkin reippailin sinne ja takaisin. Yleensä ajelen pyörällä, jolloin matkaan menee varttitunti. Nytkään ei mennyt kuin 35 minuuttia! Voisin harrastaa tuota useammin. Tuli aika hyvä mieli muutenkin.

Kesällä ei koskaan tarvinnut lenkkeillä, kun olin töissä päivät pitkät, ja siellä koko ajan jaloillani. Nyt taas huomaa, kun ei joka päivä olekaan töissä, kuinka tarpeellista olisi muukin kuin puolen tunnin pyöräily joka päivä. Olen alkanut lihoa. Ehkäpä alan oikeasti käydä kävelylenkeillä tai kävellä opinahjooni!

Kaverit yrittävät kovasti houkutella mua jos minkälaisiin jumppiin ja sählynpeluuseen, mutta en ole vieläkään päässyt eroon koululiikuntatraumoistani. En vaan tykkää sellaisesta.

Edit: PS. shaana, suorituksesi kuulostaa ihailtavalta.

[Pvi]

Pohdin, että mihinkäs ketjuun mun pitäisi avata opetustuntemuksiani, kun tavallaan ne on töitä ja tavallaan liikuntaa.

No semmosta huomasin, että kuinka onkaan tunnin pitäminen eri juttu, kun on itse tunnilla oleminen.
Tällä viikolla olen sijaistanut neljä liikuntaryhmää. Kaksi naisvoimistelijoiden tanssituntia, pilates- ja
joogatunnin. On ihan tosi vaikea tietää, että kuinka paljon voi pistää tykittäen porukalle, kun on vaan
sijaisena. Onneksi ryhmät eivät kuitenkaan ollet mitään huipputasoa, sillä olisi ollut kamalaa vetää super
vaativia pilatesliikkeitä niin että itse puhuu melkein kokoajan. Sillä silloin ei saa hengitettyä liikkeen
rytmissä ja ei saa tukea keuhkoista.

Mutta oli tosi yllätys, että voimistelumummot kyselivät että missä minä opetan noin muuten... En viitsinyt
paljastaa heille että he saivat olla ihan eka ryhmä ikinä, kenelle olen vetänyt koko tunnin. Sanoin vaan,
että oon tässä syksyllä vähän sijaistellut ja keväällä sitten mulle tulee ihan omat ryhmät.

[Aurora B.]

Voi itku. 3 viikkoa taas pyöräilyä takana pienen levon jälkeen, ja nyt sama tilanne kuin aiemminkin. Ei vain millään meinaa jaksaa Jalat on ihan jumissa, vaikkei varsinaisesti jumissa olekaan. Lihaksia ei säre, eikä venyttely tee heikkoa, mutta ei vain ole voimia polkea. Sitten kun pakottaa itsensä polkemaan, niin alkaa särkeä. Tänään oli erityisen kammottavaa, kun hatutti järkyttävän paljon ensinnäkin lähteä töitä kohti, plus että vastatuuli oli melkoinen. Tuskaa, tuskaa. Onko musta vain tullut vanha? Ei mulla aiemmin mitään tällaista ole ollut, vaikka työmatkaa oli parisen kilsaa enemmän. En tajua

Paino ei muuten ole juurikaan muuttunut sitten kevään punninnan, ja on vielä hyvissä lukemissa. Kävin pari viikkoa sitten puntaroimassa itseni. Ilmeisesti siis rasva on palanut ja lihakset palautuneet. Heja! Syön liikaa hyväskää, mutta kun tuntuu, ettei muuten saa tarpeeksi energiaa kasaan päivän aikana.

Eniten harmittaa, etten ehdi töiden takia enkä jaksa pyöräilyn takia käydä jumpassa. Ärsyttävää.

[Pvi]

Onko Aurora niin, että tauon jälkeen ekana päivänä pyöräily tuntui kevyemmältä?
Ja onko maanantait viikonlopun jälkeen parempia pyöräilypäiviä kuin esimerkiksi
keskiviikko... tai tämä perjantaipäivä?

Toi kestojumi meinaan kuulostaa hiukkasen tutulta... Ihan normi kamaa kun
treenaa päivät pitkät ja monta päivää putkeen. Kaiken lisäksi niin että vällä
joutuu rykästä vähän kylmiltään, kun ei voi olla kokoajan liikkeessä.
Siihen tottuu kyllä. Ja sitä oppii myös vähän kaipaamaan. Ehkä sun pitää
ottaa aamupöräilyt vähän rauhallisemmin. Varata enempi aikaa, että lihak-
set ehtivät lämmetä. Sitten ne antavat paremmin periksi, eikä liikkuminen
olekaan niin kamalan vaikeaa.

[Shay]

Tuli taas eilen puskettua rautaa salilla. Räyh. Vasen käsi kyllä muljahti ja kipuili ihan pikkasen
paitaa vaihtaessa jotenkin, mikä saattanee johtua liiallisista painoista 'chest incline'-vehkeessä.
Pitäisi kai yrittää pitäytyä siedettävissä painoissa, eikä rikkoa ihtiään...

Juoksulenkit on sujuneet ihmeen hyvin viime aikoina. Ehkä on vielä toivoa...

[Aurora B.]

Päivitän lihasjumiraporttiani.

Tauon jälkeen tosiaan tuntuu aina _hyvältä_ se pyöräily. Viikonloppuna en ehdin niin paljoa toipua, että hyvältä tuntuisi lähteä maanantaisin sotkemaan. Loppuviikkoa kohden se kuitenkin pahenee niin, että on jo ihan tuskaista välillä. Viime viikon alku meni autoillessa, ja perjantai kans, kun oli kampaaja kaupungilla kesken työpäivän. Tänä aamuna tulin niin hissukseen kuin osasin, kun oli luntakin maassa (ei onneksi kovin liukas), silti nyt ei tee yhtään mieli lähteä kotiin, kun tietää, että pitäisi lähteä polkemaan Aamu oli kyllä ihan ok, ja mukavaakin (mutta ei tuntunut varsinaisesti hyvältä), kun oli niin pirteä sää.

Mä olen pohtinut, josko tämä olisi luontaisen laiskuuteni aiheuttamaa psykosomaattista väsymystä. Voisin itselleni "vakuutella", että nyt ei jaksa polkea, "pakko" mennä autolla. Voisin hyvinkin kuvitella itsestäni tällaista Aiemmin, pidempää työmatkaa polkiessa autovaihtoehtoa ei ollut (eikä tällaisia outoja jumituksia). Nyt on, paitsi että parempi puolisko sen aina aamulla nappaa ja menee sillä töihin. Sekin varmaan vaikuttaa, koska tarkoitus oli, että hänkin fillaroisi. Olen siis alitajuisesti hälle katkera


Aamupyöräilyt on muuten hankala ottaa rauhallisesti, kun pölähdän lähes suoraan kotiovelta julmetun ylämäen juureen. Pakko* pinnistellä kylmillä lihaksilla se ylös. Ja mun pyöräily on muutenkin tyyliä on/off. Joko poljen (niin kovaa kun jaksan/pystyn), tai sitten olen paikoillani. Vaikka kuinka yrittäisin hissuksiin polkea, niin kohta jo huomaan huhkivani hiki hatussa

En vain osaa. Tai sitten olen vanha ja raihnainen. Tai katkera. ...Tai kaikkea edellä


*Lisäys: Pakko ja pakko, kai mä voisin lämmitellä ennen lähtöä, ja usein vähän venyttelenkin, mutta olen ihan sikalaiska Varsinkin aamuisin. Omaa syytäni siis kaikki, mutta pakko päästä valittamaan

[shaana]

Moi taas.

Viime viikolla olin normiahkerana, kävin jopa yhdellä aamutunnilla, kylläkyllä, seitsemältä aamulla irtoo ihan hyvin tunnin spinningit ja salitreeni päälle. Meijän salilla tarjoillaan joka aamu näköjään puurotkin innoikkaimmille kuntoilijoille.

Noin muuten, sain saliohjelman juu. Ohjelma on ihan kelpo, 9 liikettä sisältää, tehdään aina lämmittely - kolme liikettä - aerobinen osa - kolme liikettä - aerobinen osa - kolme liikettä - ja loppuun vielä kevyempi aerobinen osuus. Aerobiset osuudet (olikohan se sen oikea nimi. ) sisältävät siiskin jotain liikkuvaa ja sykettä kohottavaa toimintaa viis-kypä minuuttia, jos on aikaa niin ahnehdin muutaman minuutin enemmänkin. Ohjelma on aika kokonaisvaltainen, kolme liikettä alakroppaan ja loput kuusi keski- ja yläkropalle. Omaohjaajan kanssa käytiin läpi ja onhan se ihan ookoo tyyppi.

Lempparivetäjä on jo täysin selvä, hän on uskomaton tsemppaamaan ja vetämään mitä tuntia vaan venyttelystä raskaampiin, läppä lentää ja hiki virtaa.

Sain jo toisen ihmisen mukaan omaan hössötykseeni. Tällä viikolla ei tule käytyä, alkuviikko meni morkkiksissa ja pahassa olossa, loppuviikko sitten angiinassa ja antibiooteilla. Ei haittaa, ensi viikolla sitten taas enemmän.

Talviset urheilutkin potkitaan käyntiin parin viikon kuluttua, Leville käy tie (joojoo on se lumilautailu tosiurheilua ). Löysin sitten tänään kahdet kuulit snoukkahousut, toiset surffikukalliset ja toiset maastokuvioiset.

[Pvi]

Mä kävin hankkimassa lihakset kipeeksi akrobatia tunnilla!
Juuri mitään kuperkeikkaa vaativampaa en osannut mutta
hiki tuli ja hauskaa oli.
Sain ihan kotiläksyjäkin, käsilläseisontaa seinää vasten,
tavoitteena kolmen minuutin sessio/päivä. Päätin aloittaa
kevyemmin ja tehdä minuutin päivässä ja useammassa
osassa, koska en kerralla jaksa koko aikaa. Hengaan pää
alaspäin vähintään 10 sekunttia kerrallaan. Jos ei pysy, niin
pieni hengähdystauko väliin ja uudelleen.

Katotaan, jos sitä vielä voisi oppia temppuilijaksi.