Jumalauta!
Fysioterapian reuma-allasjunppa. Kuten monen muunakin torstaina.
Maanantaina ohjaaja sanoi, ettei tartte tulla ensi viikon maanantaina, koska hän on lomalla. Tänään seistiin akkain kanssa allastilojen ovella ja odoteltiin ohjaajaa. Ei näkynyt, ei kuulunut. Alkoi tulemaan kylmä ja kello kävi kovaa vauhtia. Allasjunppa on ajoitettu tiukkaan puoleen tuntiin, joten jokainen minuutti on tärkeä.
Eräs paremmin liikkuvista naisista huhuili käytävän puoleen, että missä meidän ohjaaja viipyy.
Ilmeisesti siellä oli joku koulutus menossa samalla, jossa tämä ohjaaja oli.
Hetken perästä saapui joku täysin uppo-outo nainen ja pahoitteli sekaannusta, että siellä oli koulutus laitettu samaan hetkeen ja jotain ja jotain, mutta hän vetäisi sen junpan.
Ihan hirveä hetki!
"Jaksaa, jaksaa. Työntää, työntää!" raikui aivan hullun mentaliteetilla. Suurin osa liikkeistä oli täysin sopimattomia koko porukalle. Parempikuntoiset sai tehtyä aina yhden tai kaksi ja sen jälkeen tekivät juttua vähän sillai miten sattuu. Mistä seurasi huutoa laidalta. Vartin jälkeen totesin, ettei meille tartte huutaa, että se on oikeastaan aika ärsyttävää. Ja että jokainen varmaan tekee omien voimiensa mukaan niitä. Ärsytti suoraan sanottuna ihan helvetisti se "ottakaa nyt tiukempaa askelta. VAUHTIA!"-huutelu. Eikä vain omasta puolesta. Kun ohjeistus oli tehdä potkuliikkeitä vuorojaloin, naureskelivat muut kun ohjaaja sanoi että mun kannattaa edes kokeilla. En ehtinyt sanomaan mitään, kun altaan toiselta laidalta kuului "älä kokeile, kun ei täällä ole sitä nosturia millä sut saadaan pois altaasta. Eikä tän jumpan jälkeen kukaan meistä jaksa vetää sua reunalle".

Ei, en potkinut tai tehnyt niitä muitakaan sen tyyppisiä liikkeitä.
Sen sijaan muut naiset huomasivat miten pahalla silmällä ohjaaja oli minun suuntaan katsonut, kun tein niitä mitä ollaan tehty aiemminkin, jos oli joku - vaikka nyt vartalonkierto - liike mikä on liikaa.
Silti on nyt hirveä vapina päällä. Jalat tärisee ja kädet on ihan voimattomat ja hartioissa tuntuu jännitys. Selkä piippaa vääristä liikkeistä ärsytystä. Voihan se olla, että tästä oli jotain hyötyäkin. Sen näkee huomenna. Nyt ei vielä tunnu siltä.
