forde.munfoorumi.com

Taitoluistelun EM-kisat alkavat huomenna. Perustetaanpa sen kunniaksi perinteikäs Taitoluistelu-ketju, koska Fordella tiettävästi on muutamakin lajin ystävä.

Onko kukaan menossa seuraamaan kisoja paikan päälle? Itse menen lauantaina katsomaan naisten vapaaohjelmaa. Ilmassa voisi kuvitella olevan suuren urheilujuhlan tuntua, kun Kiira, Suski ja Laura luistelevat kotiyleisön edessä.

Kaikkihan toki silti odotamme eniten sitä, kun Kuningas Sauli luistelee avajaisissa.

Joku aika sitten näin lehdessä mainoksen ja lippujen hinnoissa näytti olevan suola, sokeri ja pippuri kohillaan. Eli tyydyn televisioon. Televisiointi on ilmeisen laajaa kuitenkin.

Mun on vaikea olla suomalaisnaisten suhteen paljon mitään mieltä, koska toivon kaikille menestystä. Olisihan se kiva, jos Susanna Pöykiö menestyisi surumielisellä ja koskettavalla ohjelmalla. Toisaalta taas Laura Lepistön itsevarmuus ja pystypäisyys viehättää. Ja sitten Kiira tärkein ominaisuus on kiiruus.

Kolmoisvoitto!

Selostuksen kotiinpäinvetoon tiedän kuitenkin kyllästyväni näissäkin kisoissa.

Pascal Lemoix kirjoitti:Selostuksen kotiinpäinvetoon tiedän kuitenkin kyllästyväni näissäkin kisoissa.

Etäisyyttä Helsinkiin on sen verran, että kisat tulee seurattua tv:stä, mutta ruotsiksi. En halua kuulla Maikki Uotilan rotaatiokaaria yms. selostuksia.

Taitoluistelu Niin helpon näköistä, kun sen osaa - ja kaunista!

En ole erityisemmin lajista kiihkoillut, vaikka joskus natiaisena äiskä minut moista laittoikin harrastamaan, sitä kesti sen yhden talven verran, kunnes mollasin jonkun pojan ruskeita luistimia ja koutsi torui minua, en halunnut enää mennä.

Uutisissa kerrottiin, että suomalaismenestys lajissa on kasvattanut harrastajien määrää kymmenellä prosentilla (tjtn sen suuntaista). Ollanko me jo joku taitoluistelun huippumaa? Kisoja saatan katsoa jos television ääreen osun.

Mulla voi olla pieni aavistus taitoluistelun suosion kasvun syystä.

Taitoluistelua tulee katsottua aina silloin, jos sopivasti sitä tulee tv:stä. Muuten en voi sanoa hirveän aktiivisesti lajia seuraavani, vaikka sitä onkin hienoa katsella. Välillä tosin unohdan hengittää, kun vain toivon, ettei kukaan ikinä kaatuisi.

Taitoluistelua tulee seurattua, jos tv:n ääressä satun olemaan. Se on niin ihana katsoa täydellistä siroa suoritusta, se on niin kaunista. Olisipa itsekkin notkea ja siro.
Toivon tietenkin suomalaisten menestymistä, heidän suorituksiaan tulee seurattua jännityksen vallassa, enkä aina minäkään meinaa muistaa hengittää. Se on kyllä niin masentavaa ja raadollista, jos suorituksen aikana on vähän väliä perseellään, vaikka se tapahtuisikin vastustajamaille se ei ole kivaa katsottavaa. Toisaalta joskus kokee rietasta vahingoniloa, jos pahimpien vastustajien kömmähdykset johtavat suomalaisten voittoon.

Olen kerran käynyt pienenä taitoluistelukoulussa, luistelusta kun tykkäsin. Puolessa välissä tuntia meni hermot ja poistun jäältä. Semmoista typerää ympyrää luistelua ja sifonkihuivien heiluttelua.

Kai tätäkin pitää sitten alkaa seuraamaan.

Mä katon yleensä vain miesten luistelut, tosin nyt pitää varmaan naisiakin seurata, jos vaikka suomalaiset pärjäisivät.

Nurmenkarin lyhytohjelma meni hienosti, toivottavasti vapaaohjelmakin osuu kohdilleen. Mahdollisuuksia parempiinkin pisteisiin olisi ollut, selostajien tavoin kummastelin miten esittämispisteet jäivät niin alhaisiksi. Tykkään ruotsalaisista sekä Berntsonista että Schultheissista, mutta varsinkin jälkimmäinen oli nyt kovin vaisu, silti sitä ei näkynyt pisteissä verrattuna Nurmenkariin.

Joubert on ansaitusti johdossa. Tykkään sen lyhytohjelmasta ja se meni nappiin. Hypyt oli hienoja ja vikkelä askelsarja on iloista katseltavaa. Ei Vernerissäkään mitään vikaa, senkin lyhytohjelmasta pidän, mutta ei se vaan iske samalla tavalla kuin Joubert.

Joubertista tulee pikkuisen mieleen Philippe Candeloro. Piti oikein kaivaa youtubesta sen luisteluja, jotka olivat paljon muutakin kuin luistelua, esim. D'Artagnan ja tämä loppunäytöstempaus.

Stéphane Lambielia ( ) on ikävä.

Candeloro.

Hiukan harmittaa, ettei eurooppalaisista miesluistelijoista oikein löydy ketään suosikkia tällä hetkellä. En ole koskaan erityisemmin perustanut Joubertista kaikesta taitavuudestaan huolimatta, mutta nyt oli kyllä pakko olla sitä mieltä, että Joubert oli lyhytohjelmassa ehdottomasti paras. Oikeastaan ainoa luistelija, jonka esityksessä oli sekä taitoa että säteilyä. Verneristä en tykkää senkään vertaa kuin Joubertista, eikä kukaan muukaan pahemmin säväytä. Tosin tämän italialaisen "yllätyskolmosen" suoritusta en nähnyt, eikä minulla ole hänestä mitään mielikuvaa.

Joubertilla oli muuten hieno kriisiparta. Tai parta ja parta, pari kriisihaiventa siellä täällä pitkin naamaa. Saa nähdä onko naama ajeltu täksi illaksi, kun luintelukunto nyt kerran oli löytynyt.

Minullakin on ikävä Lambielia. Plushenkosta nyt puhumattakaan.

Pariluistelussa voitto meni mielestäni oikeaan osoitteeseen: todella vaikuttava esitys kaikin puolin. Hiukan tosin harmitti että Muhortova ja Trankov kompuroivat vapaaohjelmansa, koska pidin kovasti heidän lyhytohjelmastaan.

Joubertistä on kehittymässä suosikkini. Muut eivät itseäni tunnu säväyttävän, ja hyvä että muistan ketä muita on kisassa mukana. Ansaitsi kyllä taituruudellaan paikkansa.
Italialainen Samuel Contesti tosin yllätti. Esitys oli viihdyttävä ja miehekäs, vikkelä jalkainenkin oli. Hyvin onnistuneet jalkatyöskentelyt ovat ihastuttavampaa katseltavaa kun toisiaan seuraavat hypähdykset. Ne ovat aina samanlaisia, ellei mokia satu sattumaan.
Toivottavasti Contestin vire säilyy tulevaisuudessakin.

En jotenkin perusta noita sirosti hihuloivia liitäjiä, vaan nuo sporttiset köriläät viihdyttää enemmän silmää. Mistähän johtunee?

Tässä Nugatin äärimmäisen avartava kommentti. Kun ei urheilusta mitään ymmärrä, niin pinnallisuus kunniaan.

Illalla luvassa nais energiaa. Toivottavasti suomineidot ovat kunnossa, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Contesti yllätti minutkin positiivisesti. Tykkäsin. Kaunis luistelutyyli ja hyvä esiintyjä. Erityisen hieno oli esityksen tunnelmallinen ympyräaskelsarja, ja hienoa oli myös se, että esitys vain kasvoi loppua kohti: ei mitään hiipumista vaan kunnon iloittelua viimeisen minuutin aikana!

Joubert oli vakuuttava, ja kyllä hän mestaruuden ansaitsi. Vanhetessaan Joubert on tuntunut saaneen olemukseensa lisää rentoutta ja avoimuutta - hän ei ole enää niin kaavamainen esiintyjä kuin pari vuotta sitten.

Muista luistelijoista voisin mainita Ranskan Alban Preaubertin, jonka luistelutyyli ei ole maailman kaunein (aika kulmikas ja hosuva tyyli), mutta joka sai ilahduttavalla tavalla yleisön mukaan esitykseensä. Mukavaa katseltavaa.

Nurmenkarista ei ole paljoa sanottavaa: sellainen luistelija, johon tuskin kiinnittäisin mitään huomiota, jos hän ei olisi suomalainen. Onhan Nurmenkari kovasti kehittynyt, ja siitä hänelle pisteet, mutta en voi väittää että tuota varsin vauhditonta vapaaohjelmaa olisin varsinaisesti ilokseni katsellut.

Naistemme osaltahan kisat eivät paljon paremmin olisi voineet mennä!

Korven kaatuessa heti alussa sydämeni jätti varmaan pari lyöntiä väliin, mutta pian järkytys muuttui valtavaksi ihailuksi, sillä kaikesta huolimatta hän pystyi kokoamaan itsensä ja suoriutumaan hienosti ohjelmastaan. Viides sija tähän nähden on aivan loistava tulos!

Lepistön ja Pöykiön suorituksia en nähnyt, mutta tunnelma Sylväällä oli upea, kun kesken lentopallo-ottelun selostaja ilmoitti lopputuloksen. Isot aplodit täyttivät salin. Aivan mahtavaa!

Suosikki-ilmaukseni taitoluistelussa on: "Jää yksöiseksi."

"Axel jää yksöiseksi - Guns 'n' Roses hajonnut"

--

Kostner oli jotenkin epävarma. Hänen luistelustaan ei tullut sellaista hallin räjäyttävää fiilistä. Itse asiassa Alena Leonova oli se luistelija, jonka esitys eniten vetosi tunteisiin. Yleisö lähti spontaanisti mukaan ja näki, kuinka esiintyjä itsekin nautti omasta tekemisestään. Samaa oli toki Lepistönkin kohdalla, mutta toisaalta oli itsestäänselvää, että kotiyleisö tukee häntä.

Susanna Pöykiö ei oikein löytänyt herkkyyttä. Ilmeisesti vuoro oli liian vaikea.

Jännää oli, vaikkei kisan taso mielestäni aivan päätä huimannut. Lepistö oli kyllä kova, mutta en olisi suurena vääryytenä Kostnerinkaan voittoa pitänyt sen verran virheetön suyoritus oli. Pöykiö ja Korpi suoriutuivat ihan hyvin vaikka toki parempaan (ainakin suoritusten puolella) olisi ollut paukkuja. Mutta hyvä näin, on kuitenkin aika historiinen saavutus kaksi mitalia

Ei kun kohti MM-kisoja!

Terveisiä Areenalta. Aivan huikea kokemus tuo naisten vapaaohjelma: neljä tuntia kului kuin siivillä, ja sen jälkeen olo oli hikinen ja voipunut ja päässä aivan humisi. Taitoluistelua on kiva katsoa telkkarista, mutta paikan päällä se on kymmenen kertaa intensiivisempää ja jännittävämpää. Ne häntäpään luistelijatkin näyttävät paljon paremmilta kuin TV:stä katsottuna - puhumattakaan sitten kärkipään taitureista. Meillä oli paikat yläkatsomoista, mutta yllättävän hyvin sieltäkin näkee. Televisiosta näkee paremmin ilmeet ja esim. askelsarjojen yksityiskohdat, mutta toisaalta livenä hahmottaa paljon paremmin vauhdin, piruetit ja tietenkin esityksen yleistunnelman.

Siinä vaiheessa, kun Kiira luisteli jäälle aloittamaan ohjelmaansa, meteli areenalla oli jotain aivan käsittämätöntä. Oli siinä rajoilla, oliko se huudon määrä enää edes kannustavaa vai menikö se peräti pelottavan puolelle! Ja kun Kiira sitten kaatui ja törmäsi seinään, tuntui että itseltäkin meinasi melkein päästä itku pelkästä sympatiasta. Mutta se miten Kiira kokosi itsensä oli todella hienoa. Loistava suoritus! Noin muuten Kiiran luistelusta on melkein kokonaan kadonnut se honkkelimaisuus, joka vielä pari vuotta sitten oli hänelle ominaista, ja nykyään Kiiran esiintyminen on pehmeää ja kaunista katseltavaa.

Samoin on kyllä Laura Lepistön kohdalla: vielä viime vuonna hänen luistelunsa oli jotenkin jäykkää suorittamista, mutta nyt hänessä oli sekä lyhyt- että vapaaohjelmassa säteilyä ja vapautuneisuutta. Ja se lopun piruettisarja oli aivan upea - ei pysty edes selittämään sitä tunnelmaa, mutta siinä oli taitoluistelun taikaa.

Kostner on selvästi yksi niistä luistelijoista, joiden luistelu näyttää paremmalta livenä kuin televisiossa. Televisiosta ei todellakaan tajua sitä vauhtia ja omanlaistaan tunnelmaa, mitä Kostnerin luistelussa on. Esimerkiksi ne liukusarjat olivat oikeasti aivan omaa luokkaansa. Ja vaikka Kostner ei tietenkään räjäyttänyt yleisöä suomalaisluistelijoiden tavoin, niin tunnelma oli todella intensiivinen Kostnerin luistellessa. Ja itse olin hänen luistelunsa jälkeen aivan varma, että mestari oli siinä: niin vaikuttava ja vakuuttava Carolina oli.

Pöykiöstä olen aina pitänyt kovasti, ja olin hirveän iloinen, että hän ylsi mitaleille, vaikka suoritus ei aivan täydellinen ollutkaan.

Voisin kirjoittaa vaikka kuinka - olen aivan taitoluisteluhuumassa - mutta ehkä päätän kuitenkin raporttini tältä erää tähän.

Mahtavaa! Hienot kisat suomalaisnaisilta. Harmitti kyllä, että jäin kotiin, kun olisi ollut mahdollisuus katsoa kisoja ihan valkokankaalta. Tyhmä minä. Täytyi nyt sitten katsella nuo suomalaisten luistelut netistä. Vaikka tiesin lopputuloksen, sydän takoi välillä tuhatta ja sataa. Ja peukut olivat pystyssä.

Kiiran kaatuminen oli harmittava takaisku, mutta todella hienosti hän kokosi itsensä! Ei monesta olisi noin hyvään luisteluun kaatumisen jälkeen.

Pöykiöllä oli ihan hyvä perussuoritus, mutta ei se oikein mua sykähdyttänyt.

Lepistön piruetit ovat todella kauniita. Se vauhti. Varsinkin lyhytohjelman loppupiruetti sai mut haukkomaan henkeäni ja jopa taputtamaan. Täydellisiähän nuo Lepistönkään suoritukset eivät olleet, mutta tästä on tosiaan hyvä lähteä kohti MM-kisoja.

Hyvä tytöt! Kisat menivät aivan järisyttävän hyvin.

Olettekin kommentoineet juuri niillä sanoin, joilla aion kommentoida kisaa. Joten eipä sen kummempaa.
Kiiran kaatuminen oli kyllä tavattoman kauhistuttavaa katsoa, mutta hyvän sijan sai loppujenlopuksi. Siitä näkee kuinka kaikki on vielä mahdollista, jos itsensä saa koottua uudelleen.

Hesarissa kerrotaan, että viron naisten taitoluisteluvalmentaja Anna Levandi väittää, että suomen kahdesta mitallista on sovittu etukäteen. Hmp.