Smitters ja Aukku
.
LomaLOMAlomaLOMAlomaLOMAAAA
.
Tänään se alkaa. Tä-nään!
Tänään on se X-fileskin. Ja huomenna kaljakelluntakin. Ja LOMAAA!
Ei tartte ajatella työpaskajuttuja kolmeen viikkoon! Ai että!
Suunnitelmia on teatterin ohella: vähän.
Tämän viimeisen työpäivän voin käyttää googlettamalla Scullyn ja Mulderin kuvia, aina kun mahdollista.
-
Hieman eilisestä
.
Ja siitä ikkunaremontista
.
Meillähän on koko kesän ollut käynnissä ikkunoiden ja parvekeovien vaihto. Kivaa. Ei, emme ole huppujen sisällä, onneksi.
Tiistaina sain ilmoituksen, että moikkamoimoi tullaan teille torstaina
. Soittelin tyypille, jonka numero oli lappusessa josko voisivat tulla aloittamaan mun luota, että pääsen töihin. Kissoille ei ollut mitään paikkaa siksi aikaa ja vapaapäivä ei ollut mahdollisuus. Eivät voineet luvata, kun on ollut tapana aloittaa ylhäältä. Heidän mielestään olisin voinut jättää kissat vessaan ja he päästää ne sitten kun ovat valmiita. Muuten ehkä ihan maan mainioin idea, mutta siellä on amme joka hohtaa lämpöä. Onneksi en jättänyt. "Miehet" sanoivat aloittavansa 7 ja 8 välissä kun kaikki ovat tulleet töihin
. Katselin aamulla kelloa ja puol kahdeksan aikaan miehet kävivät nostamassa ensimmäiset ikkunat siirtolavalle. Tunnin päästä nostivat seuraavat ja siitä meni vielä 45 min, että nostivat ovetkin vielä kyytiin
. Ja siitä porhalsivat suoraan yläkertaan ja aloittivat hommat sieltä. Kivakiittimoi. Mä sentään edes yritin. Eikä siinä vielä kaikki. Kellohan oli jotain kymmenen, kun aloittivat sen metelöinnin siellä ylhäällä. Katit sai ihan kiitettävät pelkotilakohtaushepulit ja päätin että nyt riittää. Kissat mukaan ja ulos.
Siellähän me sitten oltiin ja odotettiin. Ensin istuskelin siinä vain meidän oven lähettyvillä varjossa ja viileässä ja sitten hilluin siskon kanssa meidän pihalla ja pitkin kyliä. Yhden aikaan alkoi palaa käämit ja soitin, että mikäs tässä maksaa ja aiotteko te tehdä sen kämpän tänään vai ensi viikolla, vai mitä hiivattia. Että se siitä työpäivästä. Miinustunnit paukkui että oksat pois. Koko päivä tuli oltua ulkona ja kissat lähti vielä teatterillekin mukaan. Siinä vaiheessa otti huolella päähän, kun menin katsomaan tilannetta ja lattia oli täynnä pieniä tikkuja ja polyuretaanipallosia. En ihan uskaltanut jättää noita elukoita sinne. Varsinkaan, kun se tilanne oli mitä oli. Olipahan meillä kaikilla eksottinen päivä
.
Mutta huomasin, että kitsut on hauskoja valjaissaan. Shin huutaa minkä kerkiää ja pyrkii eteenpäin. Sylissä se oli ihan rauhallisesti, kun itsekin oli paikallaan. Neleya taas ei liikkunut pätkänkään vertaa kopasta mihinkään
. Ei vaikka kaikki maholliset luukut oli auki ja talutushihnakin maassa. Siskossa tämä herätti hilpeyttä ja vähän väliä se laittoihin hihnan maahan ja heitti "älä karkaa" kommentin kissaa kohti (tai sitä myttyä minkä alla se koko kissa oli).
Tein kovan työn ja sitten meinasi koko teksti kadota Reilumeininki. 
EI kivoja juttuja yhtään kuulla tällaiset. Mun mielestä on ihan tyhmää, jos mun ikäiset tyypit alkavat kuolla kasvaimiin. Kohta keksitään yhteys kännyköihin tai Tsernobyliin ja se on morjens koko ikäluokka. 
Ja sitten ei enää osais tehdä tai aloittaa oikein mitään, kohta on taas ilta ja samat kuviot. Ennen töiden alkamista pitäis saada tämä kondikseen, eihän elämästä tule muutes mittään.
) eli voi olla että piipahdan ennen syyskuuta, mutta vain jos dvd-soittimeni alkaa kuumeta siinä määrin että se ei jaksa enää pyörittää Farscapea.
Maanantaina pitänee poiketa toimistolla vielä palauttamassa lomaltapalaajat maan pinnalle, samalla saa hoideltua muutaman oman jutun jotka on jääneet vähän roikkumaan. 
