Suvi kirjoitti:Onko kukaan kuullut sellaisesta pelistä kuin "Terve, solttu"? Olen miettinyt, että onko se meidän isän
omaa keksintöä vai ihan yleisesti tiedossa oleva peli. Säännöt ovat ihan järkyttävän yksikertaiset:
Pakasta otetaan vuorotellen kortteja, läiskitään niitä kasaan keskelle. Kun tulee akka, vislataan,
kuninkaan kohdalla laitetaan käsi otsalle tekemään kunniaa. Kun tulee jätkä, huudetaan: "Terve, solttu!"
Ässän kohdalla läiskäistään käsi pöytään. Se joka on ensimmäisenä tehnyt jonkun näistä jutuista oikean kortin
kohdalla, saa siihen kaikki siihen mennessä kasaan lätkityt kortit. Se, kuka saa eniten kortteja, on voittaja. (Vai
oliko se peräti kaikki kortit? ) Joka tapauksessa peli saattaa kestää vaikka kuinka kauan. Tai sitten saattaa syntyä
kiistoja, kuka oli ensimmäinen jne. Lapsena tämä peli oli ihan järkyttävän hauska, varsinkin silloin kun pelattiin sitä
ensimmäisiä kertoja. Nykyään se saattaisi olla pienessä hunppelissa melko hauskaa...
Olen kerran pelannut tätä juomapelinä. Joka huudolla/läiskäisyllä hitain siis joutui juomaan. En ihan tarkkaan muista noita huutoja tai muita tekemisiä, mutta jotenkin noin se meni. (Itse asiassa nyt kun tarkemmin ajattelen, en edes muista pelasinko itse vai jäinkö suosiolla seuraamaan peliä. ) Erittäin vaarallinen peli, voisi kai sanoa. Se on niin nopeatahtinen.
Noin muuten Trivial Pursuit on mun ehdoton lempparini. Isää vastaan häviän aina, muut perheenjäsenet saatan hyvällä tuurilla voittaakin. Yleensä siinä käy niin, että kaikki muut turhaantuvat peliin ja mie olisin aina innokkaana aloittamassa uutta kierrosta. Päteminen on vaan niiiin kivaa.
Monopolykin on ihan mukavaa. Niin ja Uno! Korttipelejä pelattiin joskus enemmänkin, nyt en muista varmasti minkään muun kuin Ristiseiskan sääntöjä. Korttipeleihin kyllästyn aina tosi nopeasti.