Olin menossa katsomaan entistä työpaikkaani ja entinen pomoni ottikin minut vastaan. Hän aikoi näyttää mitä olivat saaneet aikaiseksi poissaollessani ja johdatti minua pitkin työmaata. Jotenkin siirryimme kauppakeskuksen tyyliselle alatasolle, josta matkamme johti latotanssilattialle. Lattialla oli harvakseltaan tanssioita, enimmäkseen ihmiset istuvat seinänviereillä juhannuskoivujen keskelle. Menin istumaan vapaalle paikalle, kunnes huomasin, että istuma toverini oli Juha Laitela. Laitela oli juuri aikomaisillaan esittämään vitsiä ja ojensi minulle vitsin käsikirjoituksen ja kehotti minua näyttelemään mukana. Olin aivan peloissani, että miten mä tähän nyt jouduin. Omat osuuteni esityksestä meni jäykästi ja änkyttäen, mutta yleisöllä oli ilmeisesti todella hauskaa. Juha kiitti lopuksi minua avustamisesta.
Poistuin paikalta ja kävelin ulkona pois työpaikaltani. Juha polki pyörällä ohitseni, mutta kääntyi takaisin ja alkoi taas esittämään showtaan nappaen minut kainaloonsa ja tansittamalla pitkin toria. Yleisöllä oli jälleen hauskaa ja Juha kiitti minua taas osallistumisesta. Hän myös kehui näyttelijänlahjojani
ja kehotti minua jatkamaan samalla tavalla.
Seuraavaksi olin jossain pienessä toimisto huoneessa, joka ilmeisesti oli näyttelijöiden harjoitustila. Harjoittelimme jotain näytöstä. Minulle ei kuitenkaan oltu annettu käsikirjoitusta, joten olettaa voi ettei kaikki mennyt ihan nappiin.
Yhtäkkiä olin sitten jossain lastentarhan tyyppisessä tilassa vaaleansininen trikoinen kissapuku päällä. Oli myös muita ihmisiä, joilla oli kissapuku päällä. Oli keltaisia, vaaleanvihreitä, sinisiä ja vaaleanpunaisia pukuja. Konttasimme keskellä lattiaa laulaen jotain kissa laulua. Yleisönä oli ilmeisesti lapsia ja niiden vanhempia. Joukossamme oli myös oikeita kissoja, joiden kanssa meidän piti improvisoida. Kissoja ei kuitenkaan jostain syystä saanut silittää, ja koko urani uhattiin menevän pilalle kissan silityksestä.
Illalla oli vuorossa suuri show oikein isossa urheiluhallissa, jonne oli tehty lava. Kaikkialla oli hämärää, niin lavalla kuin backstagella. Halli oli jaetteu verholla puoliksi pituussuunnassa, ja siinä toisella puolella oli juuri tämä backstage. Siellä oli tuoleja rivissä aivan samalla tavalla kuin yleisön puolella.
En edelleenkään ollut saanut käsikirjoitusta, joten jouduin toimimaan monien kuiskaajien varassa. Myös näyttelijät kuiskailivat minulle mitä piti tehdä. Ensin olin pieni peikko (kts. Lelu-keskustelu
) ja minun piti vipeltää niin huomaamattomasti kuin suinkin pitkin lavaa ja yleisön ympärillä niin, että vai varjon piti livahtaa. Ohjelmaan kuului, että Kari-Pekka Toivosen piti jahdata minua ja ottaa kiinni. No juoksin sitten yleisön taakse ja liun penkkien takaa pimeän backstagen puolelle. Kari-Pekka syöksyi perässäni ja saatuaan minut kiinni kuiskasi taas ohjeita. Meidän piti kuulemma esittää kiihkeää aidonoloista *köh* rakastelua. Ajattelin että mikäs siinä, kun se kuuluu ohjelmaan.
"Näytellessämme" hetkeä tunsin, että se oli paras roolisuoritukseni näyttelijän uralla.
Ehdin myös ajattelemaan, etten ennen ollut välittänyt Toivosesta näyttelijänä, mutta ehkä mieleni muuttuu nyt.
Näytös lähestyi loppuaan ja olin Toivosen saadessa minut kiinni muttunut peikosta kärpäseksi, jonka piti mennä lavalle vastailemaan yleisön kysymyksiin. Istuin siis penkille kone edessäni ja kun yleisö huusi kysymyksiään näpyttelin vastaukset kuin tähän fordelle. En jostain syystä osannut kärpäsenä kirjoittaa kunnolla ja tulikin paljon kirjoitusvirheitä, mutta ajattelin sen olevan hupaisaa. Yleisö ei tosin nauranut. Kirjoittaessani nytkähtelin samalla kramppaavasti kuin kuoleva kärpänen, ja esitinkin hyvin kuolevaa kärpästä näytöksen päätyttyä.
Esityksen jälkeen poistimme maskeja backstagen puolella. Kari-Pekka tuli luokseni ja hänellä oli ilmeisesti asiaa, mutta oli sen verran häveliäs ettei kehdannut muiden läsnäollessa puhua. Olin jostain hommanut hänelle lahjan, sillä hän oli ilmeisesti juuri tullut isäksi. Lahja oli vauvanhoito-tanko. Samalla kun vauvalta vaihdetaan vaippaa, voi isä vetää tangolla leukoja.