Täällä Pohjantähden alla 2011 Kansallisteatterissa
Paljon herätti ajatuksia tämä uudenaikaisia teatterikeinoja ja klassista tekstiä yhdistävä teos. Vanha Jussi seuraa näytelmän mukana ja kommentoi aina välillä. Näytelmä on monella tavalla "Making of Pohjantähti", jossa pääosissa ovat metatasolla mies- ja naisohjaaja (Kristo Salminen ja Elina Knihtilä), jotka kinaavat siitä, miten Pohjantähti pitäisi tehdä.
Aleksin rooli nostetaan esiin, miksi hänet aina unohdetaan ohjauksissa? Esitellään nerokas ajatus nykymiehen rooleista, joissa pitäisi olla samaan aikaan Aku (vilkkusilmä, leikkisä), Aleksi (herkkä, pehmeä, tunteva) ja Akseli (superkova suorittaja, tekijä, tinkimätön). Hahmot kommentoivat hahmojaan, miksi tämä esitetään näin, miksei mulla ole enempää repliikkejä.
Nykyaikaan vedetään muun muassa siten, että raivo näkyy liikenteessä, jossa kohtaavat 12-tuntista päivää tekevä bisnesmies ja 14-tuntista päivää tekevä kätilö. Molemmat näkevät vain oman työnsä arvon, eivät pidä toista minkäänarvoisena. Ainoastaan haittana itselle.
Nykyajan koulu saa melkoista kritiikkiä, kun ei ne kalapuikot riitä, jos osa menee lattialle. Ja muutenkin tilankäyttö vastaa sitä, että 10 snagariasiakasta tungetaan snagariin ja myyjä päälle. Maailman parasta koulutusta?
Tämä ja paljon muuta
Ajatuksia herättävä.
Näyttelijöistä parhaat mielestäni Petri Manninen, Katriina Kaitue ja Kristo Salminen. Jouko "Salin" Keskisen mukanaolo tuli itselleni yllätyksenä
Näin jälkikäteen huomaan, että koreografian on tehnyt Eeva "Ihmisen asussa" Muilu. Sanotaan, että ymmärrän sen... nyt.
Jotain sen suuntaista käväisi mielessä, mutta en ajatellut sitä niin loppuun.
Annan Kiban kehua Elina Knihtilän.
Esitys alkoi kappaleella "Kun Suomi putos puusta" ja Akselin ja Elinan häävalssina toimi
Elokuun häävalssi. Alanko 2 - Alatalo ja Jussi Hakulinen 0.