Tämän unen näkemisestä on jo monen monta viikkoa, mutta yhä se välillä palaa mieleeni. Olin tapani mukaan taas kävelemässä yksinäni jossain. Ilmeisesti olin menossa Suomenlinnaan tai Korkeasaareen, sanotaan nyt sitten vaikka Suomenlinnaan. Erikoista tässä oli ainakin se, että "Suomenlinnaan" pääsi Helsingin keskustasta muutaman metrin pituista siltaa pitkin. Tämä silta oli ihan keskeisellä paikalla Helsingin keskustaa, ja sen vieressä oli pieni yleinen uimaranta, ihan siinä jonkun vilkkaan autotien varrella.
Kävelin "Suomenlinnassa" aikani, ja jossain vaiheessa menin kahville. Siellä minulle selvisi, että olin tehnyt jonkun mukamas tosi ison mokan töissä, ja se oli selvinnyt pomoille siellä. Tämä moka oli paljastunut theian ja hänen poikaystävänsä yksityisten sähköposti-/facebook -viestien avulla. (Mitä hemmettiä?
) En tiedä, kuka niitä viestejä oli lukenut, mutta ilmeisesti pääsin siellä kahvilassa nettiin, koska minulle näytettiin ne kaikki viestit.
Minua ei kiinnostanut muu kuin oma osuuteni niissä, ja aikani luettuani pelästyin niin paljon, että katsoin parhaaksi lähteä sieltä kahvilasta karkuun. (Ihan kuin se jotain olisi auttanut.)
Jatkoin kuitenkin "Suomenlinnassa" kävelyä normaaliin malliin. Päädyin johonkin pieneen hienoon elintarvikeliikkeeseen. Se oli täynnä kaikenlaista lihaa. Kauppa oli todella puhdas ja siisti, mutta kaikki lihat olivat jotenkin epähygieenisen näköisesti esillä hyllyillä, esim. ne eivät olleet missään kylmässä. Hyllyillä oli ainakin kynittyjä viiriäisiä ja keskellä lattiaa oli suuri kalkkunan ruho. Tuli hieman ällöttävä fiilis...
Lopulta lähdin "Suomenlinnasta" pois, ja tulin takaisin sillalle. Päätin käydä uimarannalla uimassa, koska oli kuitenkin kaunis kesäpäivä. Vesi oli kuitenkin sen verran matalaa, että kahlaamiseksihan se enemmän meni kuin uimiseksi. Ja kun katsoi tarkemmin, vesi ei ollut kovinkaan puhdasta. Kun tulin vedestä pois, huomasin, että siellä olikin joku pienikokoinen "Loch Nessin hirviö". En tiennyt oliko se elävä vai kone, mutta joka tapauksessa tuli hieman pelästynyt olo, kun huomasin, että luultavasti olin "uinut" vain parin metrin päässä siitä otuksesta.
Kauempana rannalla istui rivissä pikkupoikia, joista jokainen alkoi vuorollaan vajota rannan heiniin kuin suohon. Rannalla oli kuitenkin työntekijä, jonka tehtävä oli nostaa näitä pikkupoikia ylös "suosta". Tehtävä näytti toivottomalta, koska juuri kun hän oli saanut yhden pojan nostettua, toinen jo vajosi...
Pari yötä sitten näin unta, jossa olin Mad TV:n kuvauksissa. En pahemmin pidä ko. sarjasta, mutta kiinnostavaksi tämän kuvaustilanteen teki se, että Mad TV:n vakkarityyppien lisäksi mukana oli John Cleese, Michael Palin ja Putouksen tyypeistä ainakin Jukka Rasila ja Aku Hirviniemi. Minun tehtäväni oli istua kahvilan pöydässä "asiakkaana" selkä näyttelijöihin ja kameraan päin, lukea Aku Ankkaa ja pitää naama niin peruslukemilla kuin mahdollista. Se oli erittäin vaikeaa, koska lehti oli täynnä tyhmiä "vitsejä" ja kaksimielisyyksiä vähän tähän tyyliin:
"Panetko teen kiehumaan?"
"Panettaako?"
"Panettaako?"
Näille sitten hihittelin, ja toivoin ettei kukaan huomaisi.
Jostain syystä Monty Pythonin tyypit esiintyivät toisenkin kerran unessani tällä viikolla. Pääsin mukaan heidän comeback(?)-"show'hunsa", joka oli keskellä metsää noin 20 hengen yleisölle. Lavastuksena oli vain yksi pieni pöytä. Itse olin saanut harjoitella vain kymmenen minuuttia, koska mukamas osasin muutenkin kaikki sketsit ulkoa.
Carol Cleveland ei ollut enää mukana, joten sain esittää hänen osansa, joka oli huomattavasti suppeampi kuin oikeasti. Merkittävin roolini oli olla kaulapannassa ja talutushihnassa, jossain ihan käsittämättömässä koirasketsissä.
Muuten yritin parhaani mukaan pysytellä poissa tieltä.
Yritin jopa mennä piiloon pöydän alle tai pukukoppiin, joka oli hieman leikkimökkiä isompi. Pukukoppiin piiloutuminen ei oikein vaan onnistunut, koska Pythonit kävivät siellä itsekin, ja siellä olin taas tiellä.