Kiitos kaikille
On aika villiä ollut. Olen käynyt koulussa väkisin. Joten jos mua näkee Hyvinkää - Järvenpää - välissä hiipimässä punaisen rollaattorin kanssa, niin saa moikkailla

. Oon niin hidas, että varmasti ehtii saamaan kiinni
Lääkkeet on kuitenkin aika kovia, eikä helpota ollenkaan. Eniten on helpottanut meidän luokkalaisten ilahtuneet hymyt kun olen kouluun mennyt. Impro-opettajan tuki oli eilen niin mieltä lämmittävä, että siinä jäi kaikki huolet kerralla.
Kaiken hyvän lisäksi ilmaantui täysin yllättävä raha-ongelma ja epätoivon keitto oli valmis. Tietysti kerroin tästä yhdelle ystävälleni kuulumisien vaihdon yhteydessä ja hänen mittansa täyttyi. Oli kuulema täyttynyt jo sen ambulanssi-uutisen kohdalla ja tämä oli vain lisäsysäys. Hän on ehdoton toiminnan ihminen ja pisti pystyyn sähköpostiringin ja keräsi sen summan kasaan. Summa ei ole mikään muutama kymppi, joten olen ollut aika

- hymiön näköinen. Välittämistä ja apua on vielä mahdollista saada. Suurin asia tässä on kuitenkin se ele ja teko. Sen huolen poistuminen, mitä olen murehtinut öitä myöden. Olen uskomattoman onnellisessa asemassa tuollaisen ystävän edessä. Karma tulee kai tässä kohtaa eteen. Olen meidän ystävyyden aikana käynyt auttamassa häntä tekemällä sellaista hoitoa, jonka osaan. Käynyt hänen kanssaan iltaisin hemmottelemassa ihmisiä tekemällä intialaista päähierontaa ja viettämällä ihanaa aikaa. Muistelen lämmöllä niitä kaikkia iltoja mitä olemme missäkin kodissa viettäneet ja hemmotelleet paikalla olleita. Hän on nähnyt asian niin, että nyt on aika palkita se antamani apu.
Mutta kyllä silti olen ollut täydellisen hämmennyksen vallassa.
---
Aukku
Aivan "sairasta" tuo teidän isän tilanne!! Aivan kauheeta! Varsinkin testamentin ja surutyön ja kaiken noin lopullisen julistaminen ehdottomana!
Toivottavasti teidän isä jaksaa tehdä asiasta valituksen! Ei mitenkään valittamisen riemusta, vaan omien oikeuksien ajamisen vuoksi!
Mielettömän tökeröä käytöstä lääkäriltä.
Jaksamista ja voimia myös sinne!