Ihmissuhdeilmoitukset ja -kysymykset

[Pascal Lemoix]

No tuossahan se tuli aika napakasti.

Yksi asia on se, että kun tietoisuus ja tietyssä mielessä oikeudet ovat lisääntyneet, niin velvollisuudet ovat vähentyneet. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että haetaan vain sitä sillä hetkellä eniten miellyttävää vaihtoehtoa sen sijaan, että pyrittäisiin ratkomaan tai selvittämään asioita.

[päivänpolttaja]

Joo ei, nämä treffit eivät poikineet mitään jatkoa. Melkeinpä ajanhukkaa. Tosin ehkä sitä nyt tietää taas vähän paremmin, mitä ei halua.

[Niina-Maria]

9 vuotta yhdessä, 1½ vuotta erossa. Ja nyt taas sutinaa.
Jotenkin hassua, kun kaikki tuntuu taas siltä ihan niin kuin suhteen alussa.
Uusi alku ja jos ei onnistu, niin ehkäpä meitä ei sitten ole tarkoitettukaan yhteen.

[Shay]

Ihana tuo Niina-Marian juttu

---

Mua mietityttää, kun oon ihastumassa taas kaukana asuvaan mieheen, jossa voi olla samoja piirteitä kuin eksissäni.
Mietin, että ihastunko vääriin ihmisiin ja pitäisikö minun ajatella rationaalisesti tunneasioita. Vaikka viimeksi, kun olin
ihastunut nykyiseen eksääni, eräs tyyppi lähestyi minua ja siinä tilanteessa tuntui, että eksä oli se turvallisempi
vaihtoehto ja toinen tyyppi epäluotettava ja ailahteleva. Kävikin sitten ilmi, että eksä ei niin turvallinen vaihtoehto
ollutkaan ja nyt en uskalla ihastua, kun en uskalla luottaa omiin tunteisiini. Ihastun kuitenkin väärään ihmiseen
ja kaikki on kohta taas päin helvettiä.

Olipas epäselvä pohdinta. Pointti oli lienee siinä, että naiset aina ihastuvat renttuihin, vaikka ois mukavaa
miestä tarjolla. Mutta en ees tiiä onko mukava mies oikeasti mukava tai renttu oikeasti hellyyttävä tyyppi. Vaikeaa...
Mutta pitänee kai vain heittäytyä ja toivoa, että kaikki menee hyvin.

Toivon vain, että tästä ihastuksesta ei ala kauhea avautumisputki täällä ja euforia&ahdinko -ketjussa. On ollut
niin kivaa viettää tasapainoista elämää.

[päivänpolttaja]

Hyvin ymmärtää Shayn pohdintaa. Se on ainakin omalla kohdalla käänteisesti niin, että itse olen miespuolisena varmaan mukava ja kiltti, mutta sitten kohdalle osuu sellaisia itseäni rohkeampia ja rajoja rikkovampia naisia, kun taas kiltimpien ja siinä suhteessa enemmän itseni kaltaisten kanssa ei mitään tapahdu. Ei sillä, että näitä tilanteita kaiken kaikkiaan missään nimessä kovinkaan montaa olisi ollut, mutta tähänastinen vähäinenkin kokemus on ainakin tuo. Ehkä tässä on taustalla se, että itse olen arka tekemään aloitetta, jolloin toinen joutuu sen tekemään. Yleensä sitten sellaisilla rohkeilla aloitteellisilla naisilla on myös matala kynnys homman pikaiseen lopettamiseen. Varmaan haluaisin itsekin olla yleisesti rohkeampi, ja siksi tunnen vetoa itseäni rohkeampiin ja kartan liian turvallisia ja tylsiä, jotka eivät tuo elämääni mitään lisää. En nyt sitten tiedä, pitäisikö minun edelleen ajatella kykeneväni ihastumaan vain itseäni rohkeampiin riskinottajiin vai pitäisikö minun jotenkin opetella ihastumaan sellaisiin enemmän kiltteihin ja rauhallisiin. Vai pitäisikö vain olla ja antaa asioiden tapahtua, jos ja kun ne ovat tapahtuakseen. Ehkä minun pitää ensin päästä itseni kanssa selvyyteen siitä, mitä oikeastaan haluan.

Se, että toinen osoittautuu aivan muuksi kuin on luullut, lienee enemmän sääntö kuin poikkeus. Se, mitä sieltä sitten paljastuu, voi olla myönteistä tai kielteistä henkilöstä ja tilanteesta riippuen.

[Crux]

Siispä: jos näette seksuaalisväritteistä unta jostakin ihmisestä, tarkoittaako se teidän mielestä, että olette ihastunut siihen ihmiseen?

Vähän aika sitten näin unta, että olin kuolettavan rakastunut Jussi Halla-Ahoon joka samalla piti minua myös panttivankinaan. Stocholm-syndrooma siis.

Needless to say en mä seuraavana päivänä kamalasti jaksanu ajatella, että olenkohan oikeesti Jussiin rakastunut

[damn]

Tunne-elämäni on yhtä vuoristorataa. Olen tapaillut ihanaa Poikaa kuukauden. Poika on tuttu jo monelta vuodelta ja meillä on paljon yhteisiä kavereita. Yhdessäolo on helppoa ja mukavaa juurikin siksi, että toisen tuntee ennestään ja on mukavaa hengailla molempien tuttujen kanssa. Poika on kuitenkin aika ujo. En sitä ikinä ennen ole tajunnut, kun sillä on miljoona kaveria ympärillä ja olen luullut sitä super sosiaaliseksi ja pelottomaksi. Mutta se on ujo. Minä olen ujo. Yhdessä on kivaa, mutta jotenkin ei edetä. Vai johtuuko se minun "heti kaikki mulle nyt"- asenteesta? Vihaan kyseistä piirrettä itsessäni. Kun ollaan yhdessä, olen maailman onnellisin tyttö. Kun ei olla yhdessä olen ahdistunut ja stressaan, että nyt se ei tykkää minusta, tämä ei ole menossa mihinkään, kaikki on pilalla jne. Pitäisi kai pitää jonkinlainen keskustelu siitä, missä mennään. Mutta en osaa ikinä ottaa tuollaista puheeksi. Olen tottunut siihen, että miehet sen ottaa esille, tai sitten suhteet ovat menneet loogisesti niin, että ollaan yhdessä tai sitten kaikki on loppunut omalla painollaan. Poika tuskin ottaa sitä puheeksi, se ei pahemmin tunnu puhuvan tunteistaan(olikin outoa että se ylipäänsä aloitti tämän jutun osoittamalla kiinnostusta), tunteiden näyttäminenkin tekojen kautta on vähän niin ja näin. Tässä jutussa on paljon hyvää, mutta myös näitä epäkohtia. Epävarmuus on se, mitä vihaan eniten. Ollakko vai eikö olla.

[Kibaya]

Mä voin hyvin yhtyä lauseeseen "kun vain tietäisi mitä haluan".
En mä tiedä siitä mitään. On epäselvä tilanne PKT:n suhteen. Eilisissä bileissä päädyin tyhmäilysuutelemaan yhden tyypin kanssa. Halailu oli ihan okei, mutta se huulien yhteiskoskettaminen ei. Ahdisti tosi paljon ja siitä oli hankala lähteä pois. Alkoholilla oli osuutta asiaan ja nyt mietin että muistaako vastapuoli koko asiaa.
Enkä kehtaa kysyäkään

Miten tää aina tuntuu päätyvän johonkin tämmöseen jos on ihmisiä kuvioissa?

[Shay]

Mun ihastus oli vähän sitä mieltä, että meillä on liikaa välimatkaa. En nyt tiiä, poikiiko
tästä mitään muuta kuin sydänsurua mulle, mutta en ajatellu antaa periksi niin helpolla.
Katellaan, mitä tuleman pitää, mutta mun on paha olla, kun en tiedä, mitä toinen oikeasti
ajattelee ja miten tässä käy, eikäi voi muuta kuin olla ja odottaa...

Kaukosuhteilu pitäis kieltää lailla!

[damn]

Poika ei halua seurustella, koska sen pitää matkustella(puoliksi ulkomaalainen ja muutenkin maailmanmatkaaja). Tykkää minusta kuitenkin. Plaah. Tilanne on sekava ja en tiiä mitä tässä nyt tehään. En voi kuin sanoa, että miksi mä taas oon tässä tilanteessa.

[Kibaya]

Sain hetken nauttia rauhasta, jonka tein päätöksellä "mun maailmaa ei horjuta ihmissuhdesiat, eivätkä mitkään ihmiset". Sitten tuli PKT käymään

Ei mulla muuta

[Nugat]

Sain hetken nauttia rauhasta, jonka tein päätöksellä "mun maailmaa ei horjuta ihmissuhdesiat, eivätkä mitkään ihmiset".

Mä alan taas pikku hiljaa toipumaan ja elämään samanmoisessa hetkessä. Katsotaan kuin kauan menee kun taas tärähtää.

[Kibaya]

Sain hetken nauttia rauhasta, jonka tein päätöksellä "mun maailmaa ei horjuta ihmissuhdesiat, eivätkä mitkään ihmiset".

Mä alan taas pikku hiljaa toipumaan ja elämään samanmoisessa hetkessä. Katsotaan kuin kauan menee kun taas tärähtää.

Onko meillä joku vuorosysteemi tässä
Ei tarttis olla!

[Nugat]

Sain hetken nauttia rauhasta, jonka tein päätöksellä "mun maailmaa ei horjuta ihmissuhdesiat, eivätkä mitkään ihmiset".

Mä alan taas pikku hiljaa toipumaan ja elämään samanmoisessa hetkessä. Katsotaan kuin kauan menee kun taas tärähtää.

Onko meillä joku vuorosysteemi tässä
Ei tarttis olla!

No ei niin.

Elämä.

[Kibaya]

Elämä niin.

Tää ei taas oo mun vaihe.
Haen, haen ja haen, mutten tiedä mitä.
Vilkuilen ympärilleni, kun tuntuu että jotain pitäisi osua silmään, mutta ihan pihalla siitä mikä se on

Sitten näen öisin unia, joiden jälkeen tekisi vain mieli kiljua.

[damn]

Yhden hymiön viesti, mutta kuvaa tällä hetkellä kaikkea mun ihmissuhteissa:

[Dnd]

Haen, haen ja haen, mutten tiedä mitä.
Vilkuilen ympärilleni, kun tuntuu että jotain pitäisi osua silmään, mutta ihan pihalla siitä mikä se on

Sitten näen öisin unia, joiden jälkeen tekisi vain mieli kiljua.

Kilju

[kaneli]

Miks mun miesasiat ei vaan ota sujuakseen. Luulin löytäneeni elämäni miehen, mutta yksin jäin. Taas.

[Shay]

:huoh:

Miks mun miesasiat ei vaan ota sujuakseen. Luulin löytäneeni elämäni miehen, mutta yksin jäin. Taas.

Mulla ei ole miesasioita kerrottavana. Mikään ei ota sujuakseen. Yksinkin on kyllä ihan kivaa... kai.

[kaneli]

:huoh:

Miks mun miesasiat ei vaan ota sujuakseen. Luulin löytäneeni elämäni miehen, mutta yksin jäin. Taas.

Mulla ei ole miesasioita kerrottavana. Mikään ei ota sujuakseen. Yksinkin on kyllä ihan kivaa... kai.

Kyllä kai kaikella on aina puolensa. Harmittaa vaan, kun luulin oikeasti löytäneeni "sen oikean".
Mutta ei kun kohti uusia epäonnistumisia!

[Mr. Smith]

Kanelille
----
Omaa ilmoitettavaa: ajattelin laittaa taas deitti-ilmoituksen maailmalle. Koska miksikäs ei?
Pitää vaan hiukan tuunata sitä, sillä olen oppinut kahdesta eri lähteestä uusia asioita.

Aakkostarinat-blogista opin millainen ilmoituksen tulisi olla (minä ainakin luen mieluiten tuollaisen kuin "hei. Ota yhteyttä jos kiinnostuit!"-ilmoituksen). Eli mitä halutaan & mitä tarjotaan kerralla esille.

Relationshit-sivusto taas oli sellainen kerran-olin-sokea-mutta-nyt-näen-kokemus deittailun jalolta saralta että suorastaan häikäistyin (siellä on oppaat sekä naisille että miehille).

Suosittelen kumpaakin

[kermit]

Omaa ilmoitettavaa: ajattelin laittaa taas deitti-ilmoituksen maailmalle. Koska miksikäs ei?
Pitää vaan hiukan tuunata sitä, sillä olen oppinut kahdesta eri lähteestä uusia asioita.

Aakkostarinat-blogista opin millainen ilmoituksen tulisi olla (minä ainakin luen mieluiten tuollaisen kuin "hei. Ota yhteyttä jos kiinnostuit!"-ilmoituksen). Eli mitä halutaan & mitä tarjotaan kerralla esille.

Lämpimästi suosittelen deitti-ilmoituksia, kunhan kaksi ehtoa täyttyy.

Yksi: Ilmoittaja haluaa laittaa deitti-ilmoituksen. Eli on sitä mieltä, että uuden ihmisen tai jopa useamman kohtaaminen antaa enemmän kuin ottaa. On aikoja, jolloin niin ei ole. Silloin on mahdollisista muunlaisista mieliteoista ja ajatuksista huolimatta syytä pysytellä kaukana deitti-ilmoituksista. Kun ihminen on väsynyt ja kokee, että nykyisissäkin tutuissa ja ystävissä on ihan riittävästi tekemistä, ei toinen ihminen voi jäädä siihen käsitykseen, että tämä on kiinnostunut nimenomaan minusta, haluaa viettää aikaani juuri minun kanssani. Sellainen ei ole kovin otollinen alku minkäänlaiselle ihmissuhteelle.

Kaksi: Ilmoittaja keskittyy ilmoituksessaan enemmän itsensä ja olemisensa kuvailuun kuin sen selventämiseen, mitä odottaa tulevalta puolisoltaan. Milloinkaan ei pitäisi unohtaa sitä, että se, jonka kanssa arkeaan päätyy jakamaan, ei koskaan mahdu niihin määritelmiin, joita aiemmin oli arjenjakajastaan luonut. Väljyys ihannepuolison kuvauksessa ei tuo yhtään sen enempää ei-toivottuja vastauksia kuin tiukatkaan kriteerit. Kun ilmoittaja kuvailee, mitä on itse ja millaista arkea elää ja toivoo, on lukijalla mahdollisuus tunnustella vähän etukäteen, tuntuisiko sen tyyppinen elämä itselle sopivalta. Sellainen on todennäköisemmin hedelmällisempää kuin keskittyminen siihen, mahtuuko ilmoittajan pituus- ja painorajoihin, onko hiusten ja silmien väri oikea ja suhtautuuko oikealla tavalla julkisiin hellyydenosoituksiin.

Onnea ja tsemppiä deiteille!

[Pascal Lemoix]

Mulle tuo aakkostarina ainakin aiheuttaisi sen, etten todellakaan halua ottaa yhteyttä kyseiseen naiseen. Koko teksti on määräilevä, käskevä ja melkein vittuileva. Siinä tunnutaan purkavan patoutumia sen mahdollisesti uuden henkilön niskaan, selkään ja hartioille. Esimerkiksi tällaiset lauseet: "Älä edes kuvittele, että voisit tyystin irtisanoutua omasta vastuustasi." Uusi tyyppi on oletettu jo edellisten miesten kaltaiseksi, oletettavasti vastuuta pakoilevaksi tyypiksi, ennen kuin häntä on edes nähty tai kuultu. Ja itsenäisyyttä tosiaan korostetaan niin paljon kuin suinkin ja melkein kaikki parisuhdetta koskeva kuvaillaan ikäväksi velvollisuudeksi.

Sanoisin, ettei ilmoituksen jättäjä ole sinut menneisyytensä eikä edes nykyisyytensä kanssa, joten oma vihaisuus kannattaisi hoitaa ensin. Ja teini-ikäisen yhteishuoltajuus vielä kaupan päälle, josta pitäisi kasvattaa ihminen. Voi, mihin paratiisiin pääsee astumaan.

[Shay]

Eipä kannattais ihastua, kun ei siitä ikinä mitään tule kuitenkaan... ainakaan muuta kuin sydänsurua, itkua ja hammastenkiristystä.
Viimeiset niitit mun toiveisiin saada pitkän matkan ihastuksesta jotain oikeaa juttua vireille iskettiin kait arkkuun. Haikeaa ja vaikeaa, kun
toista kuitenkin 'näkee' netissä joka päivä.

[shaana]

Kön kyselin siitä ensisilmäys-roihuamisista vs. suhteen lämpenemisestä, niin aiheeseen liittyvä, hieman
liian vähän molemminpuolista yritystä sisältänyt juttu kuihtui - ei haittaa, hauska kaverina, kai mä tarviin
semmosen salama-aloituksen, jalat alta ja salama keskellä kirkasta päivää. Aina voi itestään oppia.