Kun nyt keskustelaan luontohavainnoista, haluan kertoa surullisen tarinan:
Olin myöhään yöllä ajelemassa töistä kotio varsin rauhallisella tiellä. (Ainoa autoilija liikkeellä koko yönä. Muut olivat varmasti baarissa.)
Näin jo kaukaa, että jokin otus sieltä on kipittämässä tien ylitse. Supikoirahan se oli. Hissukseen siinä oikein pysähdyin, että rauhassa vaan ylitse ole hyvä. Minulla ei ole kiire.
Siinä se supi sitten kipitti tien ylitse ja katsoin vielä perään että se on varmasti jo ojassa, jonka jälkeen pikkuhiljaa laitoin vaihteen ykköselle ja painoin hitusen kaasua.
Se eläin hyppäsi sieltä ojasta auton eteen.
*muksis*

Sitten vasta lähdin oikeasti liikkeelle ja yritin peilistä sihdata miten kävi. Siellä se makasi. Sitten alkoi kalvamaan epäilys. Jos se jäi kitumaan?

Käännyin vähän matkan päässä ympäri tarkistamaan tilanteen ja ajamaan uudelleen ylitse, jos se on vielä hengissä.

Parempi se, kuin että kitumaan olisi jäänyt. Oli se vainaa. Ei tarvinnut ajaa ylitse. Mutta moni muu oli ajannut seuraavana päivänä.

Olin väsynyt, joten itku vallan pääsi.
----
Voisko joku tulla hieroo särkeviä hartioitani?

Voi olla, että hihitän hieman, sillä hierominen kutittaa valtaisasti, mutta yritän olla paikoillani. Auts.