Hyvää tätä vuotta fordelaisille!

Oon taas ollut laiska ja aktivoitunut huonosti tähän kirjoitteluun. Mutta puolustukseksi kerrottakoon ilmoituksia.
Käyn nykyään ihan tanssitunneilla, mikä on ihanaa. Oon niin oman lajini parissa, vaikken mitään osaakaan. Mutta niissä vierähtää sitten töiden jälkeen kolme päivää viikosta. Eli lähden aamulla töihin kahdeksan jälkeen ja tulen kotiin illalla yhdeksän jälkeen. Sen jälkeen ei oikein ole jäljellä kirjoittelun edellyttämää aivotoimintaa.
Sitten olen lähdössä taas Norjaan. En ole vielä edes pakannut tai muuten aktiivisesti stressannut, mutta silti asia kummittelee ehkä mielessä ja vie sen lopunkin aivokapasiteetin. Nyt olen kyllä vain neljä viikkoa, mikä saa luvan riittää. Pääseepähän kertaamaan kielen ja näkemään tuttuja. Ja ehkä neljässä viikossa ei ehdi vielä kehittää mitään kauhean suurta stressivatsahaavaa tai -rytmihäiriöitä?
Tällä kertaa saan asua kaverin luona, eli säästän vuokrankin. Ainoa vaan, että se aikoo pullauttaa toisen lapsensa ulos jossain vaiheessa helmikuuta, eli saan sitten seurata vauva-arkea ihan lähietäisyydeltä. Olen tilannut sellaisen lapsen, joka ei ainakaan pariin ekaan viikkoon turhia itkeskele

“I meant," said Ipslore bitterly, "what is there in this world that truly makes living worthwhile?"
Death thought about it.
Cats, he said eventually. Cats are nice.”