Pari päivää ollut nopeantoiminnanjoukkojen kokoontumisajoja.
Eilen olin mutsilassa tekemässä Aukun pikkuleipiä ja synttärikakkua tälle päivälle, mutta juuri kun kaivettiin kamoja kaapista, soitti Avokälypuoli ja kertoi että heidän pesukoneestaan irtosi luukku kesken pesuohjelman
Oli vaan tippunut lattialle ja that's it. Onneksi ennen linkousta.
Ei sitten tehty kakkua, vaan hypättiin autoon. Se muu porukka lähti hakemaan uutta pesukonetta ja mä jäin veljenpojan kanssa vähän leikkimään.
No, ne haki koneen ja me päästiin sitten tekemään kakkua joskus seitsemän jälkeen. Oltiin kymmenen tienoilla valmiita ja mutsi nukahti alle vartissa. Jouduin jäämään yöksi sinne
Pääsin vasta tänään käymään kotona vaihtamassa vaatteita ja vähän ruokkimassa kissoja.
Päivän piti olla tänään rento ja riemuisa, mutta mutsihan otti ja tippui tuolilta jalkansa päälle ennen kuin oli mitään edes alkanut.
Tämän jälkeen olikin sitten hässäkkää, kun oltiin kaikki samaan aikaan saman katon alla ja siellä olin kaksi vauvaa, yksi taapero ja yksi eskari-ikäinen, yksi koiravauva, se koipi koholla oleva Mummi ja hammassärkyä poteva sisko. Fiuh ja fauh vaan kuului.
Kotiuduin illalla ja mietin että aikamoinen päivä. Ihan kuin viikko olisi mennyt kahden päivän aikana.
Ne molemmat vauvat nukahti mun syliin. Toinen jopa tarkoituksella, toinen vahingossa. Se taaperokin nukahti ja sitten sitä heräteltiin, se kun ei saanut enää siihen aikaan nukkua. Meillä on ollut perheen sisäinen heitto että mulla on nukuttamisen lahja lapsien suhteen ja nyt se oli jo vähän liikaa
Noi äidit oli ihan just sitä mieltä, että on ihan väärin tommoinen että kaikki nukahtaa mun syliin tai läsnäoloon
Eikä mun tarttenut tehdä mitään!
Huomennahan on vasta sunnuntai, eikö?