Nyt on lusittu vika yö Hobitin yöjonotustapahtumassa. Oli aika kokemus mennä jonoon suoraan kuntoutuksesta, etureisien (
) venyttämisen ja kipeän lavan manipuloinnin jälkeen. Vähän semmoinen olo, että mitähän siitä tulee, kun alkujonotus tapahtui ulkona. Onneksi oli lämmintä mukana. Mehän jonotettiin lumisateessa osittain. Onneksi oli pressu minkä alla könöttää.
Tällä tavalla oltiin. Mä olen ton kolmion alla ja kaveri ja sen sateenvarjo pitämässä pressua ylhäällä tossa toisella puolen. Kuvan ottanut on noussut ylös ja ravistellut mun päältä lumia pois. Tää on n. klo 15.
Lumisateen yltyessä käy vähän sääliksi niitä jotka jonottavat suoraan taivaan alla pelkkien vilttien kanssa. Sitä porukkaa on paljon. Märkää sakkia liikkuu ulos ja sisään. Mä hain meille kaverin kanssa sateenvarjot Tigerista ja saatiin pressuviritelmään järki sen suhteen että sai naaman pois sieltä alta. Vaikka se ei mua haitannut, mutta satoi vähemmän niskaan kun istui naama pressun yläpuolella ja oli muutoin siellä pesässä. Pressuhan oli myös maassa meidän alla, jolloin kosteus ja märkä pysyi poissa. Se toimi ihan hyvin. Vähän kosteutta oli pressupesän sisällä, muttei liikaa. SIellä oli myös lämmin, todella lämmin, kuhan vaan ei koskenut pressuun. Se oli kylmä. Pidettiin pressun ja itten välissä laukkuja ja vilttejä ja muuta. Mulla oli vain kahdet housut, kun sieltä kuoriutuessa oli vedettävä kolmannet housut ja toiset sukat kehiin. Sen klo 13-20 välisenä aikana vaihdoin vain kerran kuivia päälivaatteita. Täytyy sanoa että tällä kertaa ulkona jonottaminen oli sateesta huolimatta parhaiten järjestetty omalta osaltamme. Ihmisten mielestä me näytettiin surkeilta ja säälittäviltä, vaikka meillä oli tosi jees kaikki. Naama on ainoa mikä vähän jotenkin kärsi.
Sisällä Tennarissa kävin katsomassa kaksi elokuvaa, nauroin ihan liikaa ihan liian huonoille jutuille ja pääsin elokuvateatterin konehuoneeseen ja bonuksena vielä "presidenttisviittiin", joka ei ole enää presidentti-, vaan pelkkkä sviitti. Sieltä sviitistä pääsee ykkössaliin ihan privaatisti katsomaan leffaa ilman että kukaan tietää että olet siellä
Ja me päästiin katsomaan siellä pyörinyttä Hobittia hetkeksi. Se, jos mikä oli aivan täydellinen huipentuma! Sviitin katsomossa oli täydellinen äänentoisto, kuva todella selkeä ja oikeasti itketti se miten kaikki napsahti kohdalleen. Bonuksena oli vielä paikkoja esitellyt erittäin söpö kundi. Once in a lifetime-yö, uskoisin.
Nyt yritän pysyä hereillä. Nukahdin vähän, mutta onneksi puoli tuntia nukuttuani mut herätettiin. Nyt on ehkä toivoa saada yöllä nukuttua paremmin.
Voihan tapahtumat ja Tennari.