Olipahan jännä vuodenvaihdeviikonloppu, joka alkoi oikeastaan keskiviikkona, tai tämä juttu alkaa siitä.
Olin keskiviikkona vähän pitempään töissä, ja vasta kotimatkalla aloin miettimään yhtä töihin liittyvää juttua. Olin vihainen kuin ampiainen ja halusin vain räjähtää rakettien mukana ilmaan. Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa koko uudenvuodenjuhlinta.
Joskus puoli kahdeksan aikoihin olin kotona ja vähän ajan päästä kaveri soitti ihan innoissaan, että meidän Lontoossa tapaama kaveri (matkarapsaketjussa kulkee nimellä Paikallinen) olisi tulossa seuraavana päivänä Suomeen. En ollut vieläkään rauhoittunut siitä työjutusta, ja ensimmäinen reaktioni oli: "Voi ei, nyt pitää olla sosiaalinen."
Ja sitten kun kaveri vielä sanoi, että "Nyt on varmaan pakko viedä se suomalaisiin baareihin!" niin itse olin vain, että "Eikä täydy!"
Seuraavan yön sitten mietin ihan liikaa kaikkea ja tämän lopputulos sitten oli, että nukahdin joskus vasta aamuyöstä, en kuullut herätyskelloa ja heräsin vasta 9:09, kun olisi pitänyt olla viimeistään ysiltä töissä.
Pääsin varmaan viidessä-kymmenessä minuutissa ulos ovesta ja liikkelle, mutta voi että että hävetti. Olisin voinut painua maanrakoon.
Onneksi ei ollut mitään palaveria heti aamusta ja pomokin vaan naureskeli, mutta silti.
Näissä fiiliksissä pääsin sitten himaan, pää oli räjähtämispisteessä. Join sitten yhden siiderin, kävin suihkussa ja etsin varmaan tunnin vaatteita, jotka olisivat mahtuneet päälle.
Loppupeleissä meillä oli tosi hauskaa ja rentoa kuitenkin. Paikallinenhan on siis tosi mukava, mutta en muistanutkaan, miten mukava ja kohtelias hän olikaan.
Paikallinen teki meille tosi hyvää ruokaa, käytiin kaverin "naapurissa" juomassa hehkuviiniglögiä ja vuoden vaihtuessa mentiin rantaan katsomaan ilotulituksia, tai itse asiassa oltiin vasta matkalla kun vuosi vaihtui.
Ja ei menty kuin baariin siinä rannassa vuoden vaihtumisen jälkeen.
Uudenvuodenpäivänä mulla oli ihan hirveä hedari (en tiedä, oliko se sitten krapulaa, nestehukkaa vai mitä) ja olin menkkapäissäni, niin olin ihan tyytyväinen, että kaveri ja Paikallinen lähtivät kahdestaan keskustaan, eikä minun ollut "pakko" lähteä mukaan. Jäin kotisohvalle pieruverkkareissa katsomaan Totoroa.
MUTTA Paikallinen halusi saunaan, niin he tulivat sitten minun saunavuorollani saunaan.
Sekin oli loppupeleissä mukavaa, vaikka osittain toivoinkin etteivät he tulisi.
Lauantai ja sunnuntai menikin sitten Helsingin keskustassa kierrellessä. Tai sunnuntainahan olin äidin kanssa ensin päiväleffassa, äiti meni sen jälkeen museoon, kun kävin vielä moikkaamassa kavereita ja Paikallista. (Paikallinen lähti tänä aamuna kotiin.) Sitten käytiin vielä syömässä ja sen jälkeen olikin aika kiirehtiä Sherlockin näytökseen.
Siitä kulttuurirapsapuolella enemmän Kiban kertomana.
Sori pitkästä "rapsasta", mutta harvemmin mulle näin paljon tapahtuu, tai että tunteet heittelee näin ääripäästä toiseen. Ensin on ihan täysin paskea, ja sosiaalisena voikin olla mukavaa, vaikkei niin ensin ajattelisikaan.