Levottomat tai levolliset unet

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Pe 02 Kesä 2017 23:30

Viime yön uni.
Oli joku tosi outo karttasovellus ja yritin sitä kautta saada selville helpoimman reitin New Yorkiin. Se oli kummallinen 3D-malli ja kääntyili miten sattuu. Kävi kuitenkin ilmi että Köpiksen kautta olisi paras ja lyhyin reitti. Otettiin (!) Suvin kanssa lentokone ja lennettiin yhdessä sellaisen sinisen sovelluksen avulla sitten Nykiin :keijo:
Siellä oli leffafestarit. Tarkoitus oli että mennään ennakkoon vähän hakemaan fiilistä ja oppia. Saatiin VIP-paikkoja ja lippuja lähtiessämme. Yövyttiin punatiilisessä vanhassa tehtaaseen rakennetussa asunnossa missä oli tosi hyvät sängyt. Käveltiin siinä kadulla ihan muina tyyppeinä, kun todettiin että ne festarit ulottuu sinne asti ja paukattiin leffaan. Se oli koreankielinen versio Ghostbustersista, missä pääosissa oli lapset. Näytöksen aikana salissa oli valot osittain päällä ja jengi ravas hakemassa lisää kaljaa ja röökillä. Meiltäkin meni mielenkiinto aika pian ja päätettiin että lähdetään menee. Oli tullut pimeää ja sisäpiha oli valaistu sellaisilla roikkuvilla sirkusvalopalloilla ja kynttilöillä. Jossain soi jazz. Fiilisteltiin siinä hetki ja meiltä tultiin kysymään että haluttaisko jäädä järjestämään yhtä tapahtumaa ja me haluttiin, vaikkei tiedetty että mitä että. Kulman takana oli kuulema menossa joku juttu siihen liittyen ja mentiin sinne. Siellä oli liuta drag queeneja ja päästiin viikoksi järjestämään drag-festareita! Ne oli Texasissa. Lennettiin taas sillä sinisellä sovelluksella kahdestaan sinne perille. Siellä meitä odotti helvetin isot rekat, jotka oli höyhenpuuhkilla koristeltu. Mietittiin että mitähän hittoa, oisko pitänyt jäädä vaan sinne leffafestareille, mutta todettiin että enemmän me saadaan niistä drageista irti ku paskoista leffoista. Viikko meni tosi nopeesti, vaikka sielä oli kaikki tarjoilijat blondeja ja puolialastomia ja miehillä farkkuhaalarit. Lopulta mäkin pukeuduin farkkuhaalareihin ja Suvi sai oranssit haalarit kun sitä vitutti se seksistinen touhu. Dragit oli ihania ja niitä oli koko ajan ja paljon. Meillekin tarjottiin mahdollisuutta pukeutua niihin kuteisiin, mutta kummankaan jalat ei ois kestänyt niitä kenkiä. Sen sijaan järjestettiin kaks kilpailupäivää. Toinen oli suomi-teemalla ja toinen eläinteemalla. Suvi hoiti paljon juttuja lavan takana ja mä juonsin. Saatiin paljon kiitosta ja rahaa. Kun piti poistua niin pidettiin tekijöiden kesken isot illallisbileet missä grillattiin. Tarjolla oli lihaa lihalla ja siinä kohtaa tuli kunnolla se että miten meidän kulttuuri on erilainen. Grillattiin itellemme kasviksia ja halloumia ja kukaan ei tuntunut ymmärtävän ettei me haluta sitä lihaa tai siitä tehtyjä juttuja. Kun piti poistua, niin lähdettiin leppäkertun opastamana kohti lentokenttää kävellen :keijo: Ja sit heräsin.

:virnei:
Joo, vähän tunki toi eilinen uniin.
Sori Suvi!
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja L-S » Pe 16 Kesä 2017 13:28

Mä näin outoa unta, jossa olin jollain porukalla järjestämässä jonkinlaista teatteriesitystä. Se oli ehkä nukketeatteria tai jotain vastaavaa, jotain esineitä siihen ainakin liittyi. Homman alkaessa meillä ei kuitenkaan ollut valmiina edes käsikirjoitusta kunnolla, saati harjoiteltuna mitään. Jotain oli paperilla, joten piti lukea siitä ja yritin henkisesti valmistautua lukemaan paperista jotain mitä en ollut nähnyt aikaisemmin ja eläytymään siihen ja sovittamaan sen jonkinlaiseksi esitykseksi.

Tilaisuus päättyi kuitenkin siihen, että iso lentokone, jossa luki "Hollywood OH-joku numero" putosi keskelle teatteria. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin jonkinlainen terrori-isku. Ihmiset lähtivät juoksemaan poispäin, itsekin juoksin kovempaa kuin ikinä, mutta hetken päästä tuntui, että joku olisi kiskaissut mua niskasta. Heräsin siihen, inhottavaan fiilikseen niskassa, joka liittyi ehkä niskajumiin ja/tai sen poistamiseksi illalla tekemiini venytyksiin. Hetken piti miettiä, että onko mun niska ja pää kunnossa. :keijo:
Ei itkeä saa, ei meluta saa, Sakis voi tulla ikkunan taa!
Avatar
L-S
Tohtoripissis
 
Viestit: 3965
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:23
Paikkakunta: Kotona

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Pe 23 Kesä 2017 14:39

Ai niin, nukuin maanantain ja tiistain välisenä yönä melko huonosti, mutta näin silloin paljon kummallisia pikku-unia, joihin välillä heräilin, välillä en. Tässä niistä ainakin yksi:

Oli pimeää ja nukuimme siskoni kanssa kerrossängyssä, vähän niinkuin lapsena. Huone oli minulle tuntematon ja ilmeisesti olimme kuitenkin kummatkin aikuisia. Huoneessa oli kynttilöitä ja havahduin siihen, että joku kolisteli/rapisteli nurkassa. Huomasin, että se oli Hanna Schygulla! Annoin hänen jatkaa puuhiaan ja jatkoin nukkumista. Sitten "heräsin" samasta tilanteesta, mutta en ollut varma olenko hereillä vai en. Huoneessa oli nyt muitakin ihmisiä ja pyysin jotakuta nipistämään itseäni, kun ensin olin nipistänyt jotakuta toista. Kun itse olin nipistänyt toista, se oli jotenkin "tuntunut" (en muista enää miten) ja siinä vaiheessa olin ihan varma, että olen hereillä. :keijo: Joku sitten vihdoin nipisti minua, en tuntenut sitä, ja totesin olevani vielä unessa. :keijo:

Ihan viimeisessä unessa olin menossa johonkin pippaloihin. Se saattoi hyvinkin olla Lapissa tai jossain pienemmässä kaupungissa. Muistan, että maassa oli lunta ja minun piti ehtiä autoon, vaikka se juhlapaikka oli jossain sadan metrin päässä. Paljon oli kommelluksia, eikä mitään logiikkaa koko jutussa. Harmi, etten muista tämän enempää yksityskohtia.

Yhdessä unessa olin menossa uimahalliin uimaan tai tulossa sieltä. Tästäkin muistan vaan sen, että pukuhuoneessa oli ahdasta, mutta itse säilytyskaapit olivat ehkä pari kertaa itseni levyisiä. Kaappeja ei riittänyt kaikille. Olin kohtapuoliin lähdössä pukuhuoneesta kun ihmiset epätoivoissaan kyselivät, saavatko ripustaa takkinsa minun kaappiini. Kyselijät olivat sekä miehiä että naisia. (En tiedä miksi, mutta unen yleisestä tunnelmasta tuli mieleen Neuvostoliitto. :keijo: ) Viimeinen asia, jonka muistan unesta oli se, että kaappini oli täynnä henkariin ripustettuja takkeja. Mitäköhän tämäkin oli symboloivinaan?

Viime yönä näin tosi voimakkaan unen:

Oltiin vihdoinkin menossa siivoamaan meidän ukkivainajan asuntoa. Mutta ennen tätä käytiinkin "Saarikylällä" ja "Ilkoisissa", missä ukilla olikin yhtäkkiä vielä pari kämppää. Nämä paikat sijaitsivat ilmeisesti jossain Pohjanmaalla. :keijoei: Ne olivat alle kilometrin päässä toisistaan. Ihmettelin jossain vaiheessa, miten meidän isä kuvittelee, että ehditään tehdä kaikki päivässä. Samalla kun siivosimme niitä kämppiä, kuolinpesän tyhjentäjät/muuttomiehet olivat jo samaan aikaan ovella. Jommassa kummassa niistä Pohjanmaan kämpistä jäimme sisarusteni kanssa keskenämme etsimään "aarretta". Meitä olikin kolmen sijaan ilmeisesti neljä ja minä olin vanhin veli. Lattialautojen alla oli salakätkö, tai ainakin ne lattialaudat sai helposti irti. Lankkujen alla olikin pelkkää vettä ja tasapainoilimme niillä lankuilla veden päällä. Jossain vaiheessa nuorin veljeni putosi sinne veteen, eikä noussut enää ylös. Hämmennyin kovasti mitä minun tulee tehdä. Minunhan piti olla se vahvin, koska olin vanhin veljeksistä. Sukeltaminenkaan ei ollut minulle ongelma, koska olin ilmeisesti aikaisemmin sukellellut siellä vedessä sen "aarteen" perässä. Vihdoin tajusin ottaa edes jonkun kepin ja kokeilla sillä veden syvyyttä. Kun laitoin sen kepin veteen, vesi muuttui kirkkaammaksi ja selvisi, että oli niin matalaa, että jalat yltäisivät pohjaan. Samassa näimme veljemme siellä pohjassa. Sisarukseni kiskoivat sen veljen sieltä ylös ja minä osallistuin ottamalla häntä kädestä. Kannoin pikaisesti veljen ulos nurmikolle aurinkoon. Hän oli yhä eloton. Mietin, että pitäisikö antaa hänelle tekohengitystä samalla kun kokeilin hänen sydänlyöntejään. Sydän löi yhä voimakkaammin ja veljeni alkoi hengittää. Samalla mietin, että hän on pitempi kuin kuvittelin, vähän kuin joku koripalloilija.

Sitten olimme ns. oikeassa ukin asunnossa ja minä olin oma itseni. Raivaamassa oli tuttuja sukulaisia, jopa vanhin serkkuni, joka aina ei ollut ukin kanssa hyvissä väleissä. Olin alakerrassa ja sieltä paljastui kellariin joku ovi, jota en ollut koskaan huomannut. Siellä oli iso kylpyhuone, ja mietin kävikö ukki sittenkin täällä salaa suihkussa. Lisäksi sieltä "kellarista"/maan alta löytyi mukavan oloinen makuuhuone, jonka sängyssä oli siististi pedatut lakanat. Mietin, että miksi meillä oli niin ahdasta joskus jouluna, kun koko suku jäi yöksi. Eikö kukaan tajunnut käyttää tätä huonetta silloin? Vai käyttikö joku? Sitten löytyi ainakin kaksi kylpyhuonetta lisää: toisen suunnittelussa ei ollut mitään järkeä: se oli syvä, vähän ylöspäin nouseva ja se kapeni ovesta poispäin. Toinen oli kapea ja täynnä shampoo- ja saippuapulloja. Otin pari putelia aikeenani heittää ne roskiin. Tätini muisteli, että ne olivat noin 20 vuoden takaa, juurikin siltä joululta kun kaikki jäivät sinne yöksi.
Muistaakseni sieltä "maan alta" löytyi vielä joku auditorio/leffateatterikin. :keijo: Unen lopulla löytyi vielä kaikenlaista kuppia ja kippoa, joita en ollut nähnytkään, sekä tietenkin lisää tavaraa, mutta nuo salahuoneet olivat kyllä kaikken hämmentävimpiä. :o:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Ma 26 Kesä 2017 22:40

Mikä ihme uniennäkemisviikko mulla oikein on ollut? Viikonloppunakin näin sellaisia unia, että oumaigaad. :P

Taisi olla launtain ja sunnuntain välisenä yönä, kun tämän näin:

Olin jonkun tulevan leffan "pääosassa", ja oli sen leffan kuvaukset. Elokuvan ohjasi Carlos Saura. Elokuva liittyi vahvasti veteen, koska jotain kohtauksia kuvattiin Muumilaakson tarinoiden jokea (vai mikä puro se nyt onkaan) muistuttavassa vesielementissä. Olimme kai olevinamme jotain merenneitoja, koska uimme siellä "joessa" vähän merenneitotyyliin, ilman pyrstöjä tosin. Muistan, että vesi oli viileää, vaikkei minun siellä tarvinnut kovinkaan pitkän aikaa olla. Näiden kuvausten jälkeen pakkauduimme minä, Saura ja pari muuta näyttelijää tai avustajaa henkilöautoon. Saura ajoi, mutta hän ei huomioinut minua mitenkään, lähinnä kai siksi ettei meillä ollut yhteistä kieltä. Automatka kesti hetken ja pian olimmekin Espanjassa. :keijo: Saavuimme vanhankon huvilarakennuksen pihaan. Siellä huvilassa meidän oli tarkoitus ilmeisesti yöpyä. Sen jälkeen uni vaihtui tai jatkui uudesta tilanteesta.

Olin opiskelija tai näyttelin sellaista. Opiskelimme ilmeisesti hoitajiksi tai lääkäreiksi tai sekä että, ja olimme kai samalla työharjoittelussa. :P Lähin ystäväni siellä oli Tom Hiddleston, jonka olin tuntenut lapsuudesta asti. Tietenkin olin häneen todella ihastunut. Välillä hän vaihtui joksikin tunnistamatta jääneeksi tutukseni. Oli joku merkkipäivä ja työyhteisö halusi muistaa Tomppaa. Esimies/opettaja toi hänelle jonkun lahjakortin, joka tavallaan ylensi hänet joksikin ns. paremmaksi hoitajaksi. Tomppa vähän hermostui tästä, koska hän olisi halunnut lääkäriksi. :keijoei: Hän hermostui niin paljon, että meni "luokkahuoneen" ulkopuolelle mököttämään. :keijo: Menin lohduttamaan häntä, koska tunsin olevani osallinen siihen lahjakorttiin, sillä se esimies oli kysynyt minulta neuvoa lahjan suhteen. Samalla tietenkin sain olla Tompan lähellä. :keijo: En muista, mikä tämän unen ratkaisu oli, vai oliko sellaista ollenkaan. Yllättäen siitä jäi kuitenkin tosi kiva fiilis. :keijo: :ahihi: :keijoei:

Viime yönä näin unta, että juttelin edesmenneen ukkini kanssa. Jotenkin tiedostin, että hän on kuollut, mutta siinä vaiheessa oli vielä hyvä tunnelma. Ukki kertoi, että hän oli pitkästä aikaa tavannut jonkun kaverinsa ja juonut viinaakin. Tämä johti siihen, että pohdin pitkään (ilmeisesti itseni kanssa), että onko tuonpuoleisessa/Taivaassa täyttä. Päädyin siihen, että on täyttä, koska Cheekit sun muut kuitenkin vievät/varaavat kaiken VIP-tilan. :töktök:
Sitten unen tunnelma vaihtui täysin. :friikki: Tuli joku mukamas-takauma, jossa ukki makasi todella sairaana, ilmeisesti omassa sängyssään. Hän ei päästänyt muuta ääntä kuin sellaista korinaa. En tiedä, miksi mietin myös Klonkkua, koska välillä siitä äänestä tuli enemmänkin vähän joku hermostunut kissa mieleen. Koko unen lopun kuulin sen äänen "päässäni". Sitten olin menossa äidin kanssa saunaan. Jäin kuitenkin kylpyhuoneen ovensuuhun istumaan, ja yritin kertoa äskeisestä äidille. Minua kuitenkin itketti niin paljon, että suuni halvaantui alaosasta kummaltakin puolelta, enkä pystynyt sanomaan mitään. :friikki: Sitten onneksi heräsin. Unesta jäi ihan kamala fiilis, enkä pystynyt sen jälkeen hetkeen nukahtamaan uudestaan. :friikki:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Pe 14 Heinä 2017 08:21

Olipa jännä uni viime yönä :keijotäpinä:

Siinä oli kadoksissa koira. Semmoinen joku naapurin koira. Tiesin kyllä minkälainen se oli, vaikken pystynyt kuvailemaan sitä, eikä se ollut unessa mitenkään aktiivinen tai merkityksellinen asia millainen se on, vaan että se oli kateissa.
Olin ollut viikonlopun pois kotoa ja kotiutuessa huomasin että mun oveen oli yläreunaan jätetty viestejä. Siinä oli sellainen kohta mihin pystyi jättämään asukkaalle lapun. Se oli ihan tukossa. Siellä oli mm. Telialta liilan värinen sojottava lappu, missä oli soittopyyntö ja kaksi vuoronumeroa, eli minua oli kahteen kertaan yritetty tavoittaa kotoa. Siihen saapui hieman nörtin näköinen kaveri viisastelemaan etten sitten ollut kotona kun ois pitänyt ja ihmettelin että mitäs hiivattia se hänelle kuului. Avaimia kaivaessa ja ovea avatessa tämä nörtti-tyyppi infosi hyvin lakonisesti että sitä koiraa on etsitty jokaisen asunnosta ja ois pitäny olla kotona. Sanoin että lähdin sähkökatkoksen vuoksi pois ja nyt palasin, joten hän voi mennä menojaan. "Joo, sulla palaa kaikissa kahdeksassa huoneessa valot, muuten" tämä hiippari infosi. Miten niin palaa valot, mitä heevettiä. Ja mistä hän sen tiesi, oliko mun asunnossa käyty?
Lopulta sain avaimen käsiini ja oven auki ja siellä todellakin paloi joka kolossa valot. Hiipparihan seurasi mua sisälle sitä koiraa tekosyynä käyttäen ja kun sanoin että hän voi suksia hevon kirosanaan mun kotoani, että ei siellä ole mitään koiria, huomasin että mun asunnossa oli käyty. Valojen lisäksi oli muitakin yksityiskohtia mitä oli muuttunut. Nörtti lähti aika vikkelään kyllä menemään kun hain keittiöstä veitsen käsiini :keijo:
Lopulta totesin että ihan sama, mun asunnossa ei ollut mitään sellaista mitä ei olisi voinut katsella ja kaikki tarpeellinen oli tallella. Piti vain vaihtaa lukko ja hommata vähän parempi turvasysteemi. Ja informoida muita asukkaita siitä, että mun asunto on mun, eikä sinne oo kenelläkään mitään asiaa. Eikä se kadonnut koira ole siellä.

:tilt:

Mietin herätessä että miksi se ei ahdistanut että mun kodissa oli käyty.
Usein noissa ton tyylisissä on ollut ahdistusta, mutta nyt ei. Se oli oikeastaan aika kivakin.
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Pe 21 Heinä 2017 21:31

Keijoja unessa! :keijotäpinä:

Oli yö. Asuin kaupunkialueella asunnossa, jossa oli isot ikkunat. Ikkunan edessä oli ruokapöytä ja tuolit, ei tuo mikä mulla on nyt, vaan modernimpi. Kämppä oli ihan pimeänä, oli talvi ja mä tuijottelin pihalle kun katulampun valossa satoi lunta. Siinä seisoskeltuani hiippailin mun huoneeseen ja olin käymässä nukkumaan. Se oli pelkkää pyöriskelyä. Nousin hiljaa ylös, puin päälle, tarkistin että mun kämppikset nukkuu (woooot!) ja poistuin. Toisen kämppiksen huone oli keltaiseen painottuva ja toisen liilaan. Aika jännää :keijo:
Tarvoin ulkona lumessa ja päädyin "Wanhan Kellari":lle. Siinä oli edessä jono teinejä, mutta sain raivattua itseni läpi. Esitin ovella kutsukorttia ja mut ohjattiin kääntymään naulakoilta vasemmalle, liuskaa alas. Sisällä oli sellainen vanhanaikainen narikka ja vähän kuin jonkun seuraintalon eteinen. Puuliuska vei alaspäin, tilaan mikä näytti vanhan koulun ruokasalilta, kun toisessa suunnassa oli liikuntasali. Ruokasalin puolella oli pitkä pirttipöytä ja sen ääressä theia, theian sisko, Suvi ja theian kavereita. No kai nyt, koska oli sen juhlat! Theia oli vähän nauttinut jo ilolientä, kuten kaikki muutkin. Meno oli riehakasta :D
Siinä jonkun aikaa oltuani meitä tultiin hätistelemään pois. Robinin keikka oli alkamassa ja niiden piti päästää se teinilauma sisään.
"No mehän mennään johonkin baariin" theia huusi kovaan ääneen. Poistuminen oli lähes mahdotonta, koska olin päätynyt pulkkaan. Yritin kepin avulla saada itseäni liikkelle sen pulkan kanssa, mutta se oli tosi haastavaa. Sisätilakin oli muuttunut jotenkin möykkyiseksi lumipöhjöksi. Jostain siitä pölähti paikalle Tuusi, joka sanoi että theia ja muut meni johonkin baariin kulman taakse. Sain itseni just raivattua ulos kun heräsin :keijo:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ke 26 Heinä 2017 10:46

Jouduin vähän lääkitsemään itseäni illalla enemmän ja siitähän seuraa keijoutta unimaailmaan aika helpolla.

Noh.

Saavuin isoista lasiovista jättiläismäiseen halliin missä ei ollut ketään. Mukanani oli "avustaja", joka kantoi donitsilaatikoita. Käveltiin kolmen hallin läpi vastaanottotiskille. Sanoin jonkun oudon nimen ja meidät päästettiin sisälle. Hurautettiin pikahissillä kerrokseen 17 ja vaan tiesin mihin oon menossa. Siellä ohjasin avustajaa jakamaan niitä donitseja kaikille ja menin ite halaamaan jotakuta. En tiedä yhtään kuka se tyyppi oli, mutta halasin tosi intensiivisesti. Hän kertoi että oli odottanu että mä tuun, koska nyt on vuorossa seikkailu. Avustajalle annettiin kaksi isoa kassia kannettavaksi ja lähdettiin. Mentiin polkumetrolla Lontooseen! Avustaja ei polkenut, koska oli niin poikki niiden kassien takia. Polkumetro oli tosi kätevä. Yhtäkkiä vaan oltiin perillä ja noustiin pois. Samalla nousi paljon muitakin, oltiin selkeästi samaa jengiä. Noustiin isoon vaaleatiiliseen, korkeakattoiseen aulaan ja odotettiin ohjeita. Siinä samalla juotiin kahvia ja höpistiin. Ite onnistuin kaatamaan vähän kahvia pöydälle ja sitä putsattiin isolla suihkulla. Se suihku lensi siitä sitten kukkatakkisen rouvan päälle ja naurettiin että taas mä onnistuin kastelemaan sen rouvan ihan täysin. Hän oli aivan litimärkä :virne: Hänkin nauroi, että nythän tästä tulee jännää.

Saatiin ohjeita että meidän piti nousta lentokoneeseen pienten puusta tehtyjen korien kautta, koska lentokone oli suhteellisen pieni, eikä mitään odotushallia ollut nyt mahdollista järjestää. Noustiin yksitellen pikkuiseen koneeseen ja avustaja jäi johonkin taka-alalle. Istuin tän halailutyypin kanssa vierekkäin ja naurettiin tyhmille jutuille ihan koko ajan. Kiitorata oli tosi, tosi lyhyt ja satoi vettä. Kapteeni kuulutti että kaikki jotka pystyi, niin nyt jalat ulos ikkunasta! Apua tarvittiin! Istuin puoliksi sen mun kaverin syliin ja tungin jalat ulos ikkunasta. Mulla oli jalassa vaan flipflopit ja toivoin ettei ne putois kenenkään päähän siinä keskellä kaupunkia. Päästiin nousemaan, vaikka kone täristikin aika paljon ja mua pelotti. Hautasin kasvot sen tyypin syliin ja nauroin koko nousun. Sitten jouduttiin vähän mutkittelemaan siinä aika matalalla kaupungissa. Päästiin nousemaan vasta kun oltiin pois sateesta ja aurinko paistoi. Tämän jälkeen kaarrettiin tosi vahvasti vuoren rinnettä ja noustiin pilvien yläpuolelle. Mulla oli jalat edelleen ulkona ikkunasta. Koko matka meni tosi nopeesti. Yhtäkkiä oltiin perillä Oulussa :keijo: Mun kaveri oli hypännyt koneesta Ruotsiin, kuten tosi moni muukin oli. Makasin penkeillä jalat ulkona ikkunasta edelleen. Mun kengätkin oli tallella! Laskeuduttiin, päästin mun avustajan pinteestä ja ajattelin että liftaan Oulun keskustaan. Mutta asemalla olikin Suvi! Suvi halusi mennä kahville, mutta mä halusin vohvelikahvilaan minkä olin nähnyt koneesta :virne:
Mentiin pienen ja ahtaan liiketilan läpi että päästiin perille.
Suvilla oli siis auto ja siinä teleportti.
Vohvelikahvilassa oli koiranpentuja ja ne nuoli mun jalkoja ja leikki pentuleikkejä.
Heräsin kun mulle sanottiin että vohvelit on loppu :virne:

Joo, nukuin parvekkeella mistä lentokoneet vetää yli.
Ei, mun jalat ei olleet peiton ulkopuolella eikä niihin oltu pissattukaan :virne:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » To 17 Elo 2017 22:06

Mä näin aika hyväntuulista unta. Olin päätynyt joillekin festareille, joilla esiintyi samaan aikaan The Roots ja yksi lemppareistani, Scott Walker. Jostain pölähti paikalle mun entisiä duunikavereita. Mua ei kiinnostanut se porukka kovinkaan paljon, mutta hengailin hetken heidän kanssaan, koska he olivat mukavia. Sitten mulle tuli ongelma: The Roots esiintyi päälavalla ja Scott Walker jollain pienemmällä lavalla (joka paljastui myöhemmin enemmän pienen klubin tyyppiseksi), eli kumpaa menisin katsomaan? :keijo: Jotenkin sitten olin laskenut väärin, että Scott Walkerin keikka olisi juuri loppumaisillaan. Käväisin kuitenkin katsomassa siellä pikkulavalla, ja siellä esiintyi joku tuntematon bändi, jonka musiikista ei saanut selvää. :keijo: Lisäksi lavalla oli liikaa tehosteita: savuefektit ja valo"show" olivat niin voimakkaat, ettei bändiä näkynyt. :keijo: Siispä päätin mennä katsomaan The Rootsia.

Hetken keikkaa katsottuani, tai keikan loputtua, päätin kuitenkin vilkaista vielä sitä pikkulavaa ja siellä olikin Scott Walkerin keikka juuri alkanut, tai sitten hän oli ehtinyt esittää vasta yhden biisin. Oli kiva huomata, että olin katsonut/laskenut aikataulut väärin. :keijo: :D Siellä ei ollut yhtään katsojaa. :keijo: Scottilla ei ollut bändiä mukana, ainoastaan joku tosi omituinen DJ- tai miksauspöytä ja hän esitti jotain kappaletta, jota en tunnistanut, melkein kuin ainoastaan "itselleen". Yleisöä alkoi kerääntyä minun jälkeeni katsomoon ja Scottin olemus muuttui siinä silmänräpäyksessä, kun katsomo alkoi täyttyä. Hän oli erittäin onnellisen näköinen ja hymyili aidosti. Mietin vaan itsekseni, että herranjestas siinä on karismaattinen tyyppi! :o:
Sen jälkeen yllätyksekseni Walker aloittikin vanhan 1960-luvun klassikkobiisin First Love Never Dies. (Hän siis tekee nykyisin täysin toisentyyppistä musiikkia.) Biisi ei ehtinyt edes kunnolla alkaa, kun heräsin, mutta siihen mukavaan fiilikseen oli hauska herätä. :D
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Su 17 Syys 2017 11:52

Eilen en herännyt mukavaan fiilikseen. :epäilevä:

Näin unta, että mun yksi serkku tappoi itsensä. :kauhistunut: (Mitäköhän tämäkin on symboloivinaan? Viime vuoden lopulla näin unta, että tämä henkilö kuoli, juuri kun hän oli todellisuudessa saanut lapsen.) Oltiin talossa, jossa meidän mumma ja vaari asuivat. Siellä oli minun ja tämän serkkuni lisäksi muuta sukua paikalla: ainakin äitini, yksi tädeistäni ja siskoni. Oltiin kaikki samassa huoneessa, serkku oli nurkassa, söi kourallisen jotain pähkinöitä ja kaatui elottomana maahan. Omituisin yksityiskohta tässä kuitenkin oli, että hänellä oli päässään pahvinen juhlahattu, jossa luki "pregnant"... ööh... :riips:

Me kaikki jäljelle jääneet menimme alakertaan. Minä olin ainoa, joka oli äsken tapahtuneesta järkyttynyt. Muut vain olivat kuin mitään normaalista poikkeavaa ei olisi sattunut. Kun itse hysteerisenä itkin, muut vain hokivat: "Näin piti tapahtua." (Mitä hittoa!?) Itkin yhä silmät täynnä kyyneliä, mihin sitten heräsin. En sentään itkenyt oikeasti, vaikka sekin oli lähellä. Kello oli vasta kuusi aamulla, ja olisin voinut nukkua vielä pari tuntia, mutta en saanut enää unta. :epäilevä:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Su 08 Loka 2017 10:43

Mä näin toissayönä unta, että lauloin karaokea. :keijo:

Oltiin jossain kotibileissä, siellä ei ollut karaokelaitteita, mutta oli ilmeisesti karaoke-dvd:itä ja tavallinen iso taulutelkkari jossa videot näytettiin. Yksi niistä dvd:istä oli täynnä karaoke-"parodioita", jotka olivat jonkun aamushown juontajien tekemiä. Bileisiin osallistujien kesken oli kisa käynnissä: piti vetää duettobattle niiden parodiavideoiden kanssa. Ymmärtääkseni se biisi piti vetää ns. yhtä läskiksi kuin sillä videolla. Me vedettiin siskon kanssa sit duetto (vaikka ilmeisesti tarkoitus oli vain laulaa sen videon kanssa "duettoa" ja mun sisko ei oikeasti laula). Video oli Annie Lennoxin No More "I Love You's". En muista miten se biisi sillä videolla meni, mutta itse video oli ihan järkyttävän huono "parodia" biisin musavideosta, jossa mies tanssi ballerina-asussa pulttibois-tyyliin. Itse kuitenkin vedin biisin ihan täysillä ja tosissani ja ne kaikki vaikeat ja korkeat kohdat meni ihan täydellisesti oikein! Which was nice.

Eilen oli ihan hirveä pakkomielle kuunnella Annie Lennoxia. Mä niiin haluan oikeastikin opetella tuon biisin. :hymyhali:

Viime yönä olin ilmeisesti L-S:n kanssa "Oulussa". Etsittiin hotellia joidenkin mäkisten hiekkateiden välistä, mutta ei eksytty pahasti. Ennen kuin heräsin, oltiin menossa kivan näköiseen teatteriravintolaan syömään, tai jopa teatteriin.
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja L-S » Su 08 Loka 2017 12:55

Suvi kirjoitti:Viime yönä olin ilmeisesti L-S:n kanssa "Oulussa". Etsittiin hotellia joidenkin mäkisten hiekkateiden välistä, mutta ei eksytty pahasti. Ennen kuin heräsin, oltiin menossa kivan näköiseen teatteriravintolaan syömään, tai jopa teatteriin.


Jee! Koska lähdetään? :keijo:

Mä olen nähnyt aika levottomia unia viime aikoina, mutta en kuitenkaan muista niin paljoa yksityiskohtia, että osaisin nyt kuvailla niitä tässä. :keijo:
Ei itkeä saa, ei meluta saa, Sakis voi tulla ikkunan taa!
Avatar
L-S
Tohtoripissis
 
Viestit: 3965
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:23
Paikkakunta: Kotona

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Su 08 Loka 2017 13:39

Akupunktio, alitajunta ja päivän tapahtumat:
Ihan hirveästi ihmisiä! Oli tuntemattomia ja "julkkiksia". Katoin illalla Vain Elämää ja sieltähän tuli naamoja uniin. En miellä että olisin nähnyt unta heistä, vaan heidän naamansa tulivat vain tarjolle.

Ensin olin jossain metsämökissä. Se oli samalla koti ja työpaikka. Ensin oli Antti Tuisku ja häntä piti kuvata. Päädyin sen mukana korkeaan paikkaan ja jäin jumiin. Ainoa keino päästä alas oli hengenvaarallinen. Siinä oli metallikehikkoa ja maitotölkkireunaa ja paperisia kädensijoja. En kuitenkaan pelännyt, vaan yritin löytää häkkyrästä jalansijaa. Lopulta sain tikkaat mitä pitkin tulla alas. Sen jälkeen päädyin musiikkifestareille töihin. Balettiryhmä harjoitteli just kun kierrätin ryhmää alueella ja kerroin järjestelyistä. Lavan ja katsomon välissä oli joki, mitä aika monen oli vaikea ymmärtää, vaikka se oli itelle ihan päivänselvä miksi se on siinä. Se piti häiriköt pois lavalta :töktök:
Sitten olinkin Vain Elämää-porukan kanssa. Ensin oltiin metsämökissä. Oltiin kuvaamassa jotain ja meidät puettiin kauheisiin 80- ja 90-luvun vaatteisiin. Mulla oli rekvisiittana myös oikea lapsi. Me oltiin lapsen kanssa valkoisissa, sitten oli kaksi punaista, kaksi liilaa, kaksi sinistä, yksi harmaa, kaksi pinkkiä ja yksi musta. Pinkit ja musta olivat outoja tyyppejä enkä tuntenut niitä, kun muut oli tän vuoden VE-jengi. Vaatteet pysyi, mutta paikat vaihtui. Ensin oltiin tosiaan siellä mökissä, sitten jossain betonihirveässä kaupungissa ja lopulta toisessa mökissä. VE-naamojen kanssa käytiin jänniä keskusteluja aina kuvaustauoilla. Yhdellä tauolla istuttiin ulkona bussikatoksessa nauramassa ja muut yritti tunkea väkisin mukaan, mutta jäivät silti tilan ulkopuolelle. VE-porukan hyvästelin ja jäin siihen viimeiseen mökkiin koska se oli mun duunipaikka. Siellä oli erilaisia poleja ja vastaanottoja, mutta mun oli röntgenin takana. Mökin aulassa oli turisti-shop mistä sai ostaa matkamuistoja ja kynttilöitä Suomi-teemalla. Sen läpi piti kulkea että pääsi sinne röntgenin taakse. Olin just hyvästellyt VE-porukat kun Anu Hälvä tuli ovesta ulos mököttämään. Yritin tervehtiä, mutta hän nosti nenäänsä ja sanoi että ihan huonoja valikoimia siinä shopissa tarjolla. :keijo:
Painelin siitä huolimatta sinne työpaikalle. Pääsin heti opastamaan eksyksissä olevaa potilasta ja jouduin kysymään mistä tiedän missä kukakin lääkäri on. Heidät kuulema tunnistaa pupukorvallisista pannoista.
Tähän heräsin.

Viime yönä sitten taas jotain muuta.
Olin menossa töihin ja aattelin mennä osan matkasta pikkubussilla Korsosta. Bussikuski kuitenkin mokasi jotenkin ja bussi lähti luisuun ja siitä katon kautta kierien ympäri. Sen jälkeen luisu jatkui ja välillä lennettiin korkealla ilmassakin. Pysyttelin turva-reunan takana piilossa ja pidin huolta ettei silmälasit väänny. Näin pari jokea, Vantaan Energian laitoksen, vuorikiipeilijän ja metsän. Lopulta matka pysähtyi ja kaikki nostivat päätään nähdäkseen missä me ollaan ja sitten maa petti alta. Painauduttiin takasin penkkien väleihin. Pikkubussi lähti valumaan alas, maan sisään. Jossain kohtaa se meni tosi vauhdilla. Yritettiin aina pysähdyksen hetkellä varmistaa että kaikki bussissa olijat ovat turvassa. Pysähtyessä viimeisen kerran maa oli punaista ja oli tosi kuuma. Joku epäili että se on tulivuori mihin ollaan jouduttu. Kiivettiin sitä käytävää pitkin mistä oltiin valuttu ja löydettiin itsemme hylätystä hiilikaivoksesta. Mietittiin siinä kyllä että harvrmmin Korson suunnalla on tulivuoria ollut, muttei kukaan tiennyt mistään hiilikaivoksestakaan. Kenenkään kännykät ei toimineet ja noustessa ylemmäs muutamat sai viestin kulkemaan että ollaan jouduttu onnettomuuteen, mutta ollaan jossain maan alla ja tarvitaan apua. Heräsin kun mun kännykkään tuli viesti "saat potkut" :virne:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » To 12 Loka 2017 22:13

Vähän jännittää mitä mulle tarjoillaan ensi yönä, kun viime yönä pääsin jenkkeihin ja eurooppaan kiertueelle drag queenien ja RuPaulin kanssa. Tosin kutsuin häntä koko ajan Rupuliksi, etten tiedä oliko se sittenkin joku feikki :keijo:

Kaikkihan lähti siitä että Rupulin drag-show oli tulossa Helsinkiin ja kaikki liput meni. Kitisin jotain Rupulin instaan asiasta ja hetken perästä mulla kilahti yksityisviesti! Pim! Rupuli lähetti viestin että häntä harmittaa kun en saanut lippuja ja "let's see what I can do about it". Jatkettiin viestittelyä ja aika pian se oli jo päivittäistä. Tuli päivä kun Rupuli ja muut saapuivat Suomeen ja sainkin viestin missä oltiin sopimassa lounasta. Nähtiin kaupungilla ja se oli heti kauhean tuttavallista. Ihan kuin oltais tunnettu aina! :tipahdus:
Nooooh, lounas venyi drinkeiksi ja päivälliseksi ja lopulta selvisi että Rupuli oli varannut mulle hotellihuoneen ja pääsisin sieltä seuraavan illan keikallekin! Oli aika huumaavaa. Paitsi että hotelli oli täynnä toimittajia ja paparatseja ja ne luuli että olen osa showta! Mun huoneen yläpuolella oli ihmeellinen ikkuna ja aina välillä siellä välähti kameran valo :keijo: Siitä onneksi päästiin. Keikka oli tosi huippu. Istuin mun lemppareiden drag queenien keskellä yleisössä ja nauroin itseni kipeäksi. Bianca Del Rio ja Bobby the Drag Queen jäi mieleen, mutta muitakin oli. Keikan jälkeen istuin takahuoneessa ja selailin lehtiä kun Rupuli tuli tarjoamaan töitä. Työssä pääsisin matkustamaan ja kiertäään show:n kanssa jenkkeihin ja eurooppaan. Tartuin tarjoukseen sillä ehdolla että pääsisin käymään kotona aina tarpeen mukaan ja että mulla olisi varaa pitää asunto täällä. Päästiin kohtuulliseen sopimukseen ja niin mä lähdin sitten olemaan osa showta :keijo:
Heräsin kun kuulin että hotelli oli maksanut tonnin ja että se oli pikkuraha :epäilevä: :tipahdus:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Pe 13 Loka 2017 08:14

Moi :keijo:
Näin unta! Uuullariiiii! :keijoei:

Tää oli nyt sitten sairaalaympäristö. Tai siis se oli sairaala, minkä alapuolella oli kauppakeskus, juna-asema ja kahvio. Erityisen tärkeä huomio tämä kahvio, koska se oli oikeasti teleportti maailmalle. Rakennus oli ihan helvetin iso. Meidän sairaala oli kerroksissa 7-12. Sen jälkeen ei ollut enää mitään. Sinne pääsi vain erillisellä läpyskällä niin henkilökunta kuin potilaatkin. Olin lähtenyt hakemaan alemmista kerroksista jotain ja päätin että menen eri reittiä takaisin kuin normaalisti. Liikuin sellaisella tämän hetken hittilelulla missä painopistettä vaihtamalla se liikkuu eteenpäin :keijo: Se oli vähän kuin segway, mutta kevyempi versio. Siinä kerroksessa oli vielä niin että hissiltä tullessa oli nouseva pinta, eli tavallaan piti nousta seuraavaan kerrostasoon, kun hissit jätti vain puolikkaisiin. (logiikka :töktök: ) No, yritin mennä sieltä toiselle hissille, mutten päässyt. Kaikki pinnat oli tosi kliinisiä ja siistejä ja valaistus sellainen himmeähkö. Pinta-alaa ja tilaa oli vaikka miten paljon. Yritin kerroksen pohjapiirustuksesta katsoa mistä pääsisin kulkemaan, mutten päässyt mistään. Päätin kiertää kauppakeskus-kerroksen kautta.
Kauppakeskuksessa päädyin sinne kahvioon. Halusin ostaa vähän kahvia ja mehua, asetuin jonoon. Edessä tuli kauhea riita lihapullien hinnasta. Siellä kaksi tyyppiä kävi hirveää kinaa siitä miten paljon ne maksoi ja paljonko niiden kuului maksaa. Tilanne päättyi siihen, että toinen kinastelijiosta heitettiin vain ulos. Kun ei hän siitäkään rauhoittunut, hänet laitettiin kulkemaan magneettiportista ja hän lopetti sen jälkeen kinaamisen ihan täysin. Ilmeisesti magneettiportti oli jonkinlainen aivojen tyhjentäjä, sillä henkilö rauhoittui samantien. Vähän rupesi jännittämään siinä että mitens tässä ostamisessa käy. Sain ostettua ostokseni ihan ok. Jostain syystä päädyin kuitenkin asemalaitureille kävelemään ja ihmettelemään. Samalla saapui juna. Hyppäsin junaan, mutta saman tien pois, koska se oli jotenkin ankea paikka. Hypätessä pois, minun piti mennä nostamaan rahaa ja sain mukaani oudon iilimatomiehen. Hän liimautui ihan mun iholle ja yritti selittää miten olen ihana ja kaunis ja kaikkia kummallisia ylistyssanoja. Ihmettelin touhua ja päätin etten nostakaan rahaa. Nostin valeseteleitä, mikä oli automaatin ominaisuus jos epäili että joku on pöllimässä sun pin-koodia. Tämän jälkeen näin kun duunikaverit oli hädissään sen junan taaimmaisessa vaunussa. Sain huijattua iilimatomiehen pois ja ehdin just hyppäämään junaan kun se lähti liikkeelle. Kävi ilmi, että junassa piiloteltiin japanilaista keksijää, jonka aivoja yritettiin tyhjätä. Keksijä oli junassa olevan kahvilan kylmäaltaan alla. Kahvilassa oli myös teleportti, mutta häntä ei ollut saatu siirrettyä vielä. Teleportit toimi vielä niin, että jos olit jonkun portin lähellä niin oli helpompaa siirtyä siihen kuin yrittää siirtyä esim. maapallon toiselle puolen. Päätettiin duunikavereiden kanssa yrittää siirtää keksijä kauppakeskuksen kautta sairaalaan turvaan, koska sinne ne kätyrit eivät päässeet.
Kävi ilmi, että se helvetin iilimatomies oli ollut yksi niistä jotka halusivat tyhjätä keksijän mielen. Saatiin hirveän sekoilun jälkeen huijattua keksijä turvaan. Ensin piti kuitenkin nostaa hänet pois sieltä kylmälaitteen alta, mikä tapahtui läpinäkyvän putken avulla. Pari kertaa keksijä piti palauttaa takaisin, kun ne hyypiöt oli liian lähellä. Lopulta avaimia heiteltiin ees ja taas ja taisin iskeä sitä iilimatomiestä puudutusaineruiskulla kaulaan :keijo: Siihen putos.
Kun oltiin takaisin kauppakeskuksessa, otettiin mun kulkupeli, juostiin oikealle hissille ja noustiin korkeimpaan kerrokseen. Keksijä paljastui samalla myös jonkin sortin taikuriksi (maagiksi), joka palkitsi meidät siitä että autettiin hänet pakoon. Heräsin kun minut ympäröi valkean ja liilanharmaan sävyinen valo.

:keijotäpinä:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja L-S » Ma 30 Loka 2017 11:07

Unessani olin osallistunut jonkinlaiseen luovan kirjoittamisen ryhmään, jonka tavoitteena oli lukea tekstejä kirjastossa jonain arki-iltana kello 21. Se päivä oli kuitenkin kiireinen ja tulin töistä kotiin (en tosin omaani, vaan lapsuudenkotiini :P) ja ilta meni jostain syystä puoliunessa siten, että kello yhdeksältä havahduin siihen, että olin ihan unohtanut tämän tapahtuman. Yritin kiireesti löytää jotain vaatetta päälle, eikä minulla ollut luettavaksi tarkoitettuja tekstejäkään tulostettuna, joten yritin hätäpäissäni ladata niitä iPadille. Murehdin myös siitä pääsisinkö edes kirjastoon sisälle, koska se oli virallisesti jo suljettu tähän aikaan.

Kun vihdoin pääsin kirjastolle, kello oli jo 22 ja luentatilaisuus oli ohi. Kirjastolla oli kuitenkin todella paljon porukkaa. En muuten tiedä mistä alitajuntani rakensi kyseisen kirjaston, se ei muistuttanut mitään olemassa olevaa tuntemaani kirjastoa. Löysin kirjaston pöydän äärestä yhden luovan kirjoittamisen kurssilaisen, jolle tunnustin unohtaneeni koko tilaisuuden, ja hän sanoi, että hänelle oli käynyt samoin ja alkoi itkeä. Yritin lohduttaa häntä.

Lähdin kiertelemään kirjaston hyllyjen väliin, jossa näin miehen, jonka tiesin olevan Richard Herlin, äskettäin kuolleen Niklas Herlinin veli (Richardia ei kuitenkaan tietääkseni oikeasti ole olemassa :P). Hän iski minulle silmää, mistä olin hieman hämmentynyt, ja yritti sitten ehdottaa hieman kyseenalaiseen sävyyn, että lähtisinkö hänen mukaansa. :keijo: Sanoin, etten ollut kiinnostunut ja kävelin pois.

:keijoei:

(Niin, ja en tiedä mistä Niklas Herlinin fiktiivinen veli tuli uneeni, oikeaan Herliniin ei tietääkseni liity mitään tämäntyylistä...)
Ei itkeä saa, ei meluta saa, Sakis voi tulla ikkunan taa!
Avatar
L-S
Tohtoripissis
 
Viestit: 3965
Liittynyt: Pe 25 Huhti 2008 21:23
Paikkakunta: Kotona

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Su 05 Marras 2017 12:15

Mua harmittaa, kun en ole nähnyt oikein mieleenpainuvia unia. Kuluneella viikolla näin suhteellisen voimakkaan unen, jonka kovasti halusin painaa mieleeni. Siinä unessa olin jossain "koulussa" ja meillä oli opettajana joku julkkis, josta en oikein saanut selvää kuka hän oli.

Uni vaihtui/jatkui siten, että olimme jonkun porukan kanssa suljettuna koulun/työpaikan sisäpihalle. Mielestäni olimme jossain yhteisössä, jossa kaikki "aikuiset" olivat poissa, mutta silti meillä oli johtajana Liam Neeson. :keijo: Ulkopuolelta tuli jotain muukalaisia, joiden mukana Liam Neeson sitten lähti. :keijo: Tarina ei kerro, mitä sitten tapahtui. Seuraavaksi olin kävelyllä jonkun Sohvaperunoista karannneen näköisen pariskunnan kanssa tuossa mun lähellä olevassa kelkkapuistossa. Mäet olivat draamaattisen paljon isompia kuin todellisuudessa. Melkein taidettiin eksyä :virne: En muista oltiinko peräti etsimässä ruokaa tms. siihen meidän yhteisöön. :keijo:
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Su 05 Marras 2017 21:36

Mulla on kahtena yönä ollut eläimiä. Ekana yönä oli hiiripentuja ja pupupentuja, ihan isoina laumoina söpöjä pieniä jyrsijöitä ja sitten mulla meni hermot niihin myös. Viime yönä oli iso käärme, sekä pari pienempää käärmettä mitkä näytti ihan kissoilta nukkuessaan :keijo:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Ti 07 Marras 2017 11:28

Kuumehoureunet bestest :virnei:

- Tunnustin rakkauteni PKT:lle ( :jaaha: ) ja sain vastarakkautta ( :epäilevä: ). Mutta sitten yhtäkkiä hän luuli että olin sanonut sen vitsillä.
- Seikkailu! Olin joutunut osittain palaneelle alueelle ja yritin yhden kaverin kanssa paeta sieltä metsästä ennenkuin "iskä" saisi meidät kiinni. En tiedä oliko se mun isä, kaverin isä vai joku mystinen iskä, joka yritti tehdä meille pahaa. Mitään pelkoa ei ollut, mutta piti päästä pakoon. Oltiin hirsimökin ruokakomerossa ja mietittiin miten päästään pois, kun kaveri löysi oviaukon, mikä avautui sillaksi. Sen alapuolella oli pahasti palanutta aluetta ja sieltä nousi savua. Mietittiin että Iskä se siellä yrittää löytää meidät, mutta jos pistetään se hirsimökki palamaan, niin voidaan kadota savuun. Lisäksi metsässä oli tulijoki (tietenkin!), jonka yli meidän piti hypätä että oltiin turvassa. Otettiin tulijoesta tulta, heitettiin se siihen hirsimökkiin ja hypättiin sillalta sen tulijoen yli. Ihan helppoa, hei.
- Siitä luonnollinen siirtymä oli pelastaa kaksi lasta. Otin lapset siitä tulijoen vierestä ja juoksin tulvivaan jokeen. Lapset pelkäsivät alligaattoreita, mutta sanoin että kun pitää tietynlaista kurkkumurinaa, niin ei ne tule lähelle. Lapset rupesivat murisemaan, kun mä uin. Olin vähän kuin uimapatja, koska uin selkä edellä. Välillä annettiin virran viedä. Päästiin merelle ja sieltä sitten piti uida kuivalle maalle. Päästiin kuivalle maalle; Hyvinkäälle. Mutta meidän piti vielä piilotella, niin uin asvalttitiellä. Se oli vähän hankalampaa. Päästiin lopulta kuitenkin jokeen, mistä saatoin lapset turvallisesti pellolle turvaan.
- Strippasin! Tässä unessa ei tosin ollut ketään muita, mutta harjoittelin stripparin liikkeitä ja mietin miksi se touhu on niin mautonta. Puin kahdeksan kerrosta alusvaatteita ja silkkisen aamutakin ja treenasin sitten niillä sitä strippaamista. Turhauduin, koska kahdeksat rintaliivit on tosi epämukavat ja mietin miksi kukaan vapaaehtoisesti haluaa olla strippari?
- Soitin töihin aamulla ja puhuin esimiehen kanssa etten pääse tänään töihin. Puhelu oli niin todentuntuinen, että aamulla kun kello soi että pitää soittaa töihin niin ajattelin että mähän tein sen jo. Oli pakko tarkistaa puhelimesta etten mä oikeasti ole mitään soittanut.
- Päädyin avaruuteen kellumaan. Tutkin tähtienvälistä etäisyyttä koskettamalla niitä varpaalla ja sormella. Aina välillä kävin jollain planeetalla raportoimassa että miten on onnistunut. Tähdet eivät jousta yhtään, joten aika vaikea oli saada tuloksia näkyväksi. Avustajana mulla oli täysin musta kissa, mikä aina välillä hävisi sinne ja pelkäsin että se joutuu mustaan aukkoon.

Kuten sanottu, kuumeunet bestest :rolf:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Pe 10 Marras 2017 11:38

Sokka irti :kailotus:
Tiedossa Cheek-uni.

Oltiin Pyhisten kanssa katsomassa baseballia. Ei pesistä, vaan jenkkiläistä baseballia jollain ihan virallisella areenalla. Oltiin vähän ärtyneitä, kun meille oltiin tehty Cheekin puolelta oharit. Meidän oli pitänyt miitata jossain, mihin mister mister ei vaivautunut tulemaan paikalle. Nyt sitten istuttiin eturivissä ja bongattiin Cheek toiselta puolelta hyvin kasuaalisti hengaamassa. Wildis kävi tosi kuumana, eikä oikein kukaan ollut mitenkään rauhallinen. Mietittiin että pitäiskö somettaa asiasta, twitter vai fb, yleisesti vai suoraan henkilölle itselleen. Todettiin että ei tehdä sitä siitä suoraan, koska se ei näytä hyvältä. Mun oli pakko lähteä vessaan ja sovittiin että kokeilen twiitata sieltä "hei ohari-Cheek, haista paska" ( :keijoei: ). Vessa oli aika tyylikäs, sellainen metallisävyinen, rosterinen ja ihmeellisiä lasiseiniä ja peilejä. Mutisin itsekseni että twiittaan eka ja asioin vasta sitten. Puhelin ääneen, istuin vessanpöntön kannelle ja rupesin pohtimaan tekstiä. Yhtäkkiä kajareista kuului kuulutus "onneksi olkoon......... olet, saapunut pilailutilaan! Et ole voittanut ympärilläsi olevia tuotteita, joten älä koske niihin. Tila lähti liikkeelle ja huomasin että siellä oli pöydillä erilaisia tarjoiluja liinojen alla. Oli skumppaa, ruokaa ja kaikkea jännää. Olin sitten nätisti koskematta niihin ja pidin sitäkin Cheekin vikana. Ajeltiin jossain lähiöissä ja ohjelmaääni selosti taloja ja naapurustoja. Viimeisenä "tervetuloa Warner Brosin päämajalle" ja pysähdys. Könysin ulos, edelleen vihaisena, olin viestittänyt Pyhiksille, mitkä oli a) huolissaan b)vihaisia ja lähtivät taksilla seuraamaan sitä ajoneuvoa.
Siinä ulkona mua vastassa oli Jenni Pääskysaari, Cheek, Antti Tuisku ja jotain muita, joiden kaikkien nimi oli Jenni. Mua onniteltiin, vaikken ollutkaan voittanut pääpalkintoa, mutta koska olin ollut niin hyvin koskematta tavaroihin, niin lunastin itselleni voitin. Lisäksi kävi ilmi että se on punk'd-pila. Olin tosi epäileväinen ja ärsyyntynyt, mutta sanoin että jos meille tarjotaan ne skumpat ja Cheekin perkele pyytää meiltä anteeksi, niin sitten voidaan harkita tuunko sisään vai lähdenkö Pyhisten kanssa heevettiin siitä. Cheek vähän nurisi, että hän on syytön ja hän on sitä ja tätä, mutta sanoi tosi hiljaa lopulta "sori". Antti Tuisku intoutui halailemaan kaikkia ja hihkui "paadit, paaadit" siinä ovensuussa. Pyhiksetkin tuli paikalle ja kerroin mitä on käynyt ja että nyt mennään vetään perseen Antti Tuiskun ja Cheekin seurassa. Sisällä WB:llä (kuten meille opastettiin) oli vielä lisää jengiä. Otettiin yhteiskuvia (en tiedä ketä ne oli), heitettiin yläfemmoja ja tanssittiin. Wildiksen esikoinen soitti äidilleen facetime-puhelun ja oli ihan hämillään kun esiteltiin sille sitä studiota. Cheek tuli siihen puheluun mukaan, mutta esikoinen käski sitä poistumaan kun se ei osannu hymyillä kunnolla.
Heräsin kun meitä vietiin katolle että jos halutaan helikopteriajelulle.
:keijoei:

:rolf:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Ke 15 Marras 2017 23:20

Olin metrolla matkalla "johonkin" ehkä duunikavereiden kanssa. Pysähdyttiin jollain uudella metroasemalla (ei kuitenkaan kai Espoossa), jonka nimi oli ilmeisesti kuitenkin Kalasatama. Se itse metroasema ja asemahalli olivat jotenkin todella moderneja, mutta itse metroaseman ympäristössä ei kuitenkaan ollut oikeastaan mitään kuin muutama omakotitalo ja kauppa josta sai kaikkea (paitsi ruokaa). Siellä kaupassa olin tässä unessa käynyt ennenkin, ja sinne oli kiva mennä hengailemaan, vaikkei ostaisikaan mitään. Muut katosivat ja menin itsekseni sinne kauppaan. Koin pienen järkytyksen tapaisen, kun sisällä kauppa olikin jaettu kahteen osaan: toinen puoli oli apteekki ja toinen puoli keskittyi enemmänkin kirjoihin ja paperitarvikkeisiin (mikä ei sinänsä kai haitannut). Ovella, tai siinä apteekin ja kirjakaupan "rajalla" oli nuorehko, silmälasipäinen Matt Damonin näköinen mies valkoisesssa takissa. Hänen kanssaan sitten juttelin. "Ei mulla mitään apteekkarin koulutusta ole, mutta ajat nyt ovat tämmöiset," hän totesi ja jäin pohtimaan, kummassa kaupassa hän oikeastaan oli töissä, vai oliko kummassakin.

Lähdin takaisin metrolle päin, mutta metroasema ei ollut enää siinä kaupan vieressä, vaan sinne pitikin kävellä vähän pitempi matka maantietä pitkin. Siinä ei ollut mitään jalankulkuväylää, vaan kävelin keskellä tietä. Samaan suuntaan kuin itse olin menossa oli hirveä ruuhka ja autojono mateli vieressäni. Vastaantulijoiden puolella ei ollut ketään ja siirryin sinne kävelemään. Joku tiesi kertoa, että edessä oli tapahtunut onnettomuus. Siitä päättelin, että metrolle on käynyt jotain (en tiedä miten metro-onnettomuus liittyi siihen autojen ruuhkaan) ja lähdin rivakammin eteenpäin. Vihdoin löysin sen onnettomuuspaikan. Osa metrosta oli suistunut raiteltaan tai raiteet olivat pettäneet. Metro (joka muistutti enemmänkin vanhaa junaa), lojui pysähtyneenä puoliksi ulkona raiteilta kuin joku käärme. Suurin osa junasta oli nätisti kiskoilla pystyssä, mutta osa vaunuista oli vähän kyljellään.

Metro oli mennyt siihen suuntaan, josta olin tulossa ja jatkoin matkaa metron takaosaa kohti. Ikkunoista näkyi matkustajia (ei ketään tuttuja, ne työkaveritkin olivat unohtuneet unen edetessä), jotka istuivat hiljaa paikallaan. Ei mitään ruumiita, ei verta tms: kaikki vaan istuivat hiljaa, ihan kuin aika olisi pysähtynyt. Muutenkin oli hiljaista, minä olin ainoa ihminen siellä metron ulkopuolella. Tähän kai uni loppui ja heräsin.
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Pascal Lemoix » Pe 24 Marras 2017 17:52

Ehkä siis vaiheessa, kun unissaan ajaa takaa itsekseen ajavaa perheen Fiestaa, niin voi sanoa, että kukkuluuruu vaan... :seko:

:virne:
"Tunne ei koskaan valehtele."
-Jorma Uotinen
Avatar
Pascal Lemoix
 
Viestit: 5211
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 00:54
Paikkakunta: L, Espoo

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Su 26 Marras 2017 11:50

Unimaailmani mun :sydän:

Oli kaksi lajia, ihmissudet ja vanpyyrit. Vanpyyreitä johti naishahmo, vähän kuin yhdistelmä Cate Blanchettia ja TIlda Swintonia. Ihmissusia taas neljän hahmon ryhmä, joiden sukupuolesta ei saanut selvää. Yksi ihmisistä oli muita n. 10 senttiä pidempi ja oli pääpomona. Conrad oli hänen nimensä. Uni oli aika elokuvallinen, ylläri. Ensimmäinen taistelu käytiin metsässä. Ihmissusia roikkui valjasviritelmissä puissa valmiina ja odottelemassa vampyyrien saapumista polkua pitkin. Vampyyrit oli kuitenkin ovelia ja lähtetti hopeoituja ihmisiä polulle ja hyökkäsivät ihmissusien kimppuun takaapäin. Ihmissusien valjasviritelmistä muodostui ansa heille itselleen ja vampyyrit teurastivat sudet ihan suoraan. Hienoja visuaalisia kuvia tuli siitä miten sudet liitivät metsikössä valjaissaan ja päätyivät räjähtelemään osuessaan puihin. Pum, pum! Vampyyrit löysivät tässä rytäkässä itsestään vahvuuden, mitä ei ollut käytetty moneen vuosisataan. He pystyivät itse tuottamaan hopeaa ollessaan tarpeeksi lähellä ihmissutta. Osan evolvaatiossa kehittyi myös kielestä ase, millä saattoi halkaista ihmissuden. Sudet olivat käytännössä aseettomia vanpyyrejä vastaan.

Vanpyyrit kävelivät hyvin itsetietoisina ihmissusien keskuspesään, vanhaan linnaan, missä holvikaaret oli suuria ja ikkunaseinät massiivisia. Ihmissusien johtajat istuivat korkeaselkäisillä, kuvoiduilla valtaistuimilla ja leveilivät ylimielisinä paikalla oleville ihmissusille siitä miten vampyyrit olivat tyhmiä ja metsätiimin pitäisi tuoda kohta uutisia vampyyrien teurastamisesta, koska vampyyrit ei osaa tapella. Ulko-ovet levähtivät heittämällä auki ja vampyyrit astelivat hitaasti sisään. Osa kiipesi suoraan seinille, osa jäi pimeisiin nurkkiin varautuneena. Johtajat hämmästyivät, Conrad rupesi huutamaan ja vampyyrien Cate-Tilda heitti heidän eteensä suden pään. Pää kuului esi-isälle, joka oli johtanut metsätaistelua. "Olen tappanut teidän vanhempanne, nyt on teidän vuoro". Tästä alkoi taistelu, jossa johtajanelikko edelleen vain istui paikoillaan. Cate-Tilda käveli heidän eteensä ja antoi heille tilaisuuden antautua. Conrad vain raivosi ja painoi nappia, mikä vapautti uv-valoaseet. Cate-Tilda ehti hyppäämään eräänlaisen korokkeen taakse, mutta uv-valo sai hänet itkemään hopeaa. Tämän tajutessaan, alkoi viimeinen taistelu, missä vampyyrit tuhosivat tavalliset ihmissudet vahingoittumatta itse. He säästivät susihybridit, joita oli kehitetty linnan alla olevissa luolissa. Conrad ja johtajanelikko halkaistiin ja upotettiin hopeaan. Vanpyyrejä menehetyi muutamia uv-valoiskussa, mutta suurin osa selviytyi vammoitta.

Tämän jälkeen oli lehdistötilaisuus, missä Cate Blanchett ja Benedict Cumberbatch vitsailivat siitä miten sama tyyli sopi molemmille. Alkoi tyylileikki, missä Ben ja Cate pukivat päälleen samanlaiset asut ja todistivat että voivat molemmat esiintyä luontevasti tilanteessa kuin tilanteessa. Eniten hilpeyttä herätti kun molemmilla oli asuina vihreä iltapuku, punainen peruukki ja vihreän sävyinen baskeri. Benedict sanoi että muuten ei ole ongelmaa, mutta hän meinaa kompastua helmaan joka toinen hetki. Cate sanoi että panssariautoksi pukeutuminen on hänelle vaikeinta, koska siinä on niin paljon ulokkeita. Benedictin mielestä panssariauton kulmikkuus oli hankalaa.

Heräsin kun Cate ja Benedict nauroivat.
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Suvi » Pe 01 Joulu 2017 00:13

Nukuin ja "heräsin" siihen, että isä tuli keskellä (aamu)päivää kotiin. Mulla oli jostain syystä tosi huono omatunto siitä, että olin nukkumassa keskellä päivää, vaikka tiesin hyvin, että nyt oli vapaapäivä. Olin aikuinen, mutta asuin jostain syystä ainakin äidin kanssa. Vanhempani olivat ilmeisesti eroamassa, mutta silti iskä auttoi äitiä muutossa sulassa sovussa. Hämmentävää taas, että mun vanhemmat asuivat kuitenkin yhdessä. Tämä oli muuten ensimmäinen uni, jonka näin iskästä hänen kuolemansa jälkeen.
Äidin (ja mun?) uudessa kodissa oli valtava keittiö, jossa oli kaksi isoa ruokapöytää. Yksi kaappi oli täynnä shottilaseja. Sen kaapin ovi oli irrallaan tai vähän vinossa. Iskä vilkaisi sitä ovea ja merkkasi sen korjattavaksi. Sitten taas havahduin unissani nykyisin toistuvaan juttuun, eli mietin miksi mä vanhempieni nurkissa pyörin, kun mulla on omakin asunto. Tulin koko ajan tietoisemmaksi siitä ajatuksesta, että mulla on oma asunto jossain. En ollut varma oliko se tämä asunto, jossa nyt olin vai joku muu. Siihen ajatukseen ehkä heräsin tai uni vaihtui:

Olin serkkuni ja kaverini kanssa kävelyllä ulkona. Saavuimme alueelle, jossa oli kuulemma Disney (on ice?) Show. Oli pimeää ja alue oli aidattu ja portti oli kiinni. Kun olimme sen portin ulkopuolella, siitä ei tullut mieleen Disney, enemmänkin joku dystopia. :keijo: Jostain kuitenkin tiesin, että sinne alueelle voi mennä, vaikka siellä ei ollutkaan nyt show'ta ja vaikka alue oli kiinni. En kyllä tiedä miten pääsimme sinne, mutta siellä sitten olimme. :keijo: Se oli siis vähän kuin joku stadion ja sen itse show-areenan ympärillä (joka oli sillä hetkellä tyhjä) oli Disney-"näyttely", jossa oli mm. kinder-yllätyksen kokoinen Ariel ja rantaan huuhtoutunut Dori sekä muita tuttuja Disney-hahmoja vähän oudoissa tilanteissa. Jostain syystä minun mielestäni se oli tosi jännää. Se näyttelyalue kiersi koko sen "stadionin" ja oli vähän kuin kivinen ranta, vaikka missään ei ollut vettä. Toisella puolen sitä näyttelyaluetta oli puinen katsomo, joka muistutti enemmänkin rakennustelineitä. Serkkuni ja kaverini olivat kadonneet jo jonnekin ja minä kiersin ihan innoissani näyttelyä yksinään. Serkkuani en enää löytänyt ja kaverini löysin sattumalta polttamassa tupakkaa joidenkin (minulle) tuntemattomien nuorten miesten kanssa. (Hän on juuri oikeasti lopettanut tupakanpolton). Alueelta ainoa uloskäynti oli siellä "rakennustelineiden" välissä ja se johti suoraan Itäväylä-nimiseen pubiin. :keijo: Pubi ei onneksi muistuttanut mitään räkälää, vaan oli vähän personaallisempi juottola, josta tuli enemmänkin mieleen hobittien kapakka. (Ilman että kaikki olisi hobittien kokoisille suunniteltua.) En usko, että heräsin tuohon, mutta se on viimeinen asia, jonka tuosta unesta kunnolla muistan.
Tilttiin meni myös ihminen.
Avatar
Suvi
Keijodemoni
 
Viestit: 6539
Liittynyt: La 26 Huhti 2008 02:25
Paikkakunta: savuinen, sumuinen kaupunki

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja Kibaya » Su 03 Joulu 2017 21:20

Ilmeisesti muuttaminen aktivoi alitajuntaa ja yhteyttä unikeijoihin :virne:

Ensin näin unta että olin jossain Helsingissä, se oli vähän niinkuin sateista, hämyistä meininkiä. Siellä oli juhlat. Menin sinne, join pari siideriä ja lähdin jonkun kanssa kotiin. Hississä törmäsin alaovella Satu Silvoon. "Ihanaa Miina, oon odottanut että törmään suhun. Mulla on sulle pari asiaa. Tuu mun mukaan niin mennään ylös". Olin vähän pölähtänyt, että mitäs viddua, koska en tunne Silvoa. Mentiin ylös, juteltiin ja juotiin teetä, sitten tuli Samuli Edelmann hakemaan mua, yritti lähennellä ja päädyin sitten melkein vetämään sitä turpiin. Saatiin sovittua ja se vei mut sitten päivälliselle. En muista mitä siinä välissä tapahtui, mutta päädyin lopulta sen bileporukan kanssa johonkin isoon halliin juhlimaan.

Tänä yönä oli vuorossa keijoutta ja viestejä universumilta :jaaha:
Toki myös asioita mitkä tuli tästä arjesta ja äherryksestäkin.
Muutettiin mun kämppiksen kanssa isoon kartanoon. Kartanossa oli toiminnassa kahvila ja asunnot oli sen kahvilan takana. Ovi, mistä asuntoihin kuljettiin oli salaovi ja piilossa. Vietiin siinä tavaroita ees ja taas. Mun asunto oli hauskasti portaiden takana (portaat ylös, portaat alas ja kiertokäytävää pitkin), kun kämppiksen asunto oli yläkerrassa. Kuitenkin meidän yhdyskäytävässä satoi vettä. Ensin mietittiin että vuotaako jossain putki, mutta se oli samaa sadevettä mitä ulkonakin. Sitten vaan "ihan sama". Lähdettiin pikkuisella valkoisella autolla ajelemaan ja päädyttiin puolivahingossa yhden mun teatterikaverin pihalla. Niillä oli menossa siinä aviovalojen uusinta. Mentiin penkkiin istumaan ja kuunneltiin valat loppuun. Onnittelujonossa teatterikaveri sanoi että tarviin ison energiahalauksen ja halattiin pitkään. Sen jälkeen piti mennä syömään, mutta jäin juttelemaan teatterikavereitten kanssa. Eräs hippadullahenkilö ilmaantui siihen ja osoitti mua sormella ja kysyi että missä mun puoliso oli? Ihmettelin että mikäs vitsikkeen puoliso ja mulle kerrottiin että mun elämään tulee henkilö nimeltä XXXX. En vain muista enää tuota nimeä :jaaha:
Siinä sitten juteltin ja ne hippadullaihmiset halusivat lähteä tanssimaan. Mä etsin kämppistä, mutta se oli lähtenyt jo. Päädyin puutarhaan istuttamaan kukkia ja juttelemaan tuttujen kanssa. Juttelut oli sellaisia just, että mihin pitänee varautua seuraavan vuoden aikana ja kaikkea tämmöstä.
Aamulla kun heräsin niin otti päähän että olin unohtanut sen nimen.

Parasta molemmissa unissa on ollut se fiilis. Iloinen, pirteäkin, mitä nyt se ahdistelu siinä välissä, mutta sekin oli semmoinen missä vaan nauroin kun Edelmann yritti sitä.

Unimaailma :sydän:
ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Avatar
Kibaya
Hörhökeijotar
 
Viestit: 6667
Liittynyt: Ma 28 Huhti 2008 17:19
Paikkakunta: Syövereissä.

Re: Levottomat tai levolliset unet

ViestiKirjoittaja päivänpolttaja » Ma 04 Joulu 2017 17:35

Lyhyt uni, mutta Ultra Bran konsertissa oli lämppärinä merirosvoasuun pukeutunut Touko Aalto. Ei varmaan pitäisi katsoa Pressiklubia ja Pirates of Caribbeania peräkkäin ennen nukkumaan menoa. :keijo:
Meillä on kuule kaikilla rajoitteemme. :keijo:
päivänpolttaja
 
Viestit: 1033
Liittynyt: Su 26 Huhti 2009 22:58

EdellinenSeuraava

Paluu Huuhaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa

cron