Kaivan ikivanhan ketjun esiin kun aiheesta oli jokin aika sitten puhetta irkissäkin. Radiomafian merkitystä omaan kehitykseeni musiikin kuuntelijana ei voi mitenkään väheksyä. En varmaan ostanut koko 1990-luvulla yhtään levyä jota en olisi ensin kuullut Mafialta. Kun Mafia muuttui X:ksi, lopetin kaiken radion kuuntelun kun seinään (mutta miksi sitten rekisteröidyin YleX:n keskustelufoorumille, se on yksi elämän suurista mysteereistä). Kanavan alkuvuosina suosikkejani olivat juurikin Salovaaran juontamat ohjelmat joista löytyi eurodance, ensimmäinen genre jota olen ikinä fanittanut. Kun ikää tuli lisää, ja alkoi kaivata vähän kompleksimpaa musiikkia, sama kanava vastasi kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin.
Sen oman juttuni löysiin
Avaruusromusta, joka on parasta mitä suomalaisesta radiosta on koskaan tullut. Ja tulee vieläkin Yle Radio 1:ltä, ohjelmalla on ikää jo kunnioitettavat 23 vuotta. Mutta eipä sitäkään ole tullut Mafian jälkeen kuunneltua, kun ei radionkuuntelu ole enää samanlainen rutiini. Myös tieni rockimpaan musiikkiin löytyi radiosta, muistan ainakin kuulleeni Rammsteinia ensimmäistä kertaa Gasthaus Ristolasta joskus '99. Listaohjelmatkin olivat suosikkejani.
Nykyään kyllä kaipaan monia niitä Mafian erikoisohjelmia, joiden musiikkia en osannut vielä silloin arvostaa. Sieltähän kuuli kaikkea: punkkia, (äärimmäistäkin) metallia, roots-musiikkia, teknoa, jne. X:llähän on enää vain yksi erikoisohjelma (Parasta ennen), ja sekin vetoaa Mafian kanssa eläneiden nostalgiaan nyt kun olemme kulutuskykyistä keskiluokkaa.

X on kaikista radiokanavista ehkä turhin, koska se yrittää kilpailla kaupallisten nuorisokanavien kanssa niiden omilla aseilla, eli soittolistoilla ja hyperaktiivisilla juonnoilla jotka eivät liity mitenkään musiikkiin. Yleisradion lakisääteiset tehtävät ovat kuitenkin jotain ihan muuta, eivätkä ne kuitenkaan voi pärjätä kaupallisten toimijoiden säännöillä, koska eivät ole kaupallinen toimija.
Mafian jälkeen radiokanavat ovat jättäneet musiikin sivuasiaksi. Tärkeintä on, että radiosta kuulee hyvää taustamusiikkia työpäivän rytmittämiseksi, ja siinä ne kyllä toimivatkin erinomaisesti. Minulle radio on kuitenkin aina ollut ennenkaikkea musiikkimedia, josta kuulee asiantuntevaa toimitettua ohjelmaa joka syventyy musiikkiin. Sellaista radiota ei enää ole kansallisilla aalloilla, mutta onneksi on sentään Radio Helsinki, Bassoradio ja Oi FM, joilla on vielä jotain yritystä. Ja jazzin ja klassisen (kai kansanmusiikinkin) osalta myös muut Yleisradion kanavat. Internet (radiot, streamauspalvelut, blogit, jne.) on hyvin tehokkaasti korvannut radion uuden musiikin etsimiskanavana.