Kuntauudistus

[Lyyra]

Kuntauudistuksen kuntajakoehdotuskartta ja kuntaliitosehdotukset on nyt julkistettu. Ne löytyvät esimerkiksi täältä.

Minkälaisia ajatuksia kuntauudistus fordelaisten keskuudessa herättää? Ainakin mun kotiseudulla näyttäisi olevan tulossa megaluokan kuntaliitos (joka alkaa jo 2013, kun mun lapsuuden kotikuntani liitetään Ouluun), ja samoin Tampereella. Lappi on myös jännittävä juttu, kun siellä on jo valmiiksi pinta-alaltaan niin isot kunnat, että eihän sinne jää liitosten jälkeen kuin muutamia kuntia. Miten sellaisessa systeemissä saadaan palvelut järjestettyä millään tavalla reilusti ja tasa-arvoisesti?

Entä onko teidän korviinne kantautunut tämä jännittävä huhu, jonka mukaan kunnallisvaaleja oltaisiin jollain poikkeussäädöksellä lykkäämässä parilla vuodella, että saadaan kuntauudistus ensin jyrättyä alta pois, ja sitten seuraavissa vaaleissa valittaisiin jo uusille kunnille uudet valtuustot? Kuulostaako reilulta?

Elämme jännittäviä aikoja, toverit.

[marenkienkeli]

Mulla on aika vahva kotiseutuidentiteetti ja näyttäisi siltä, että lapsuudenkotikuntaa ollaan yhdistämässä ihan väärin. Ensimmäinen ajatus uudistuksesta: "Täyttä paskaa!"

Mun aivoihin ei vain mahdu, mitä hyötyä tästä taas muka on. Tuntuupa tosi "fiksulta", että itsenäinen kunta, jolla menee ihan hyvin, liitetään suuren alueen perähikiäksi, jonka hyvinvointi ja palvelut eivät muodostuneen kaupungin hallintoa kiinnosta yhtään.

[Pascal Lemoix]

Kyllähän kuntaliitosten idea on yleensä säästö päällekkäisiä palevluja karsimalla. Näitä päällekkäisiä palveluita voivat olla esimerkiksi posti, koulu, terveyskeskus ja kirjasto. Kun kuhunkin kuntaan kuuluu vain yksi posti ja yksi terveyskeskus, niin säästö on huima.

Pääkaupunkiseudulla yhdistymisen hyöty olisi se, että joka paikassa voisi periä seutumaksun hinnan ja turhista sisäisistä lipuista voitaisiin luopua.

EIköhän tämä Keskustan ja Perussuomalaisten laariin sada kuntavaaleissa.

[LazyBastard]

Kyllä kuntauudistus on välttämätön (siitä miten se tehdään, voidaan toki keskustella).

Kunnat eivät tälläkään hetkellä pysty järjestämään suurta osaa kuntalaisten palveluista itsenäisesti. Ne järjestetään erilaisissa kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä. Kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien hallinto ei ole demokraattisesti valittua. Tämä johtaa siihen, että suurta osaa kuntalaisten palveluista itseasiassa järjestää sellainen taho, jonka luottamusmiesjohtoa ei ole valittu vaaleilla siihen tehtävään. Sanoisin tämän olevan jonkinlaisen ongelman.

Suuremmaksi ongelmaksi tämä paisuu siinä vaiheessa, kun huomataan, että palvelujen rahoitus tulee eri taholta kuin siltä, joka palveluja järjestää. Sairaanhoitopiirit tekevät omat budjettinsa, jotka kuntien sitten pitää niellä. Tämä on johtanut etenkin terveydenhuoltopuolella siihen, että kuntien oma perusterveydenhuolto rappeutuu, koska rahat menevät erikoissairaanhoitoon, jota hoitaa se sairaanhoitopiiri, jonka luottamusmiesjohtoa ei ole valittu tehtäväänsä vaaleilla. Sanoisin tämänkin olevan jonkinlaisen ongelman. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon resursseja tuhlataan siihen, että perusterveydenhuoltoa järjestää eri taho kuin erikoissairaanhoitoa.

Se on sitten eri asia, tuoko tämä ehdotus sen autuuden. Maakunnallinenkin malli esimerkiksi olisi mahdollinen. Jotakin kuitenkin pitäisi tehdä. Ja jos ei sitä tehdä nyt, se tehdään tulevaisuudessa vielä suuremman pakon edessä.

Ja tuo kuntavaalien siirto oli kyllä kunno uutisankka yleensä oikein hyvältä Suomen Kuvalehdelta. Toki heidän jutussaan kävi ilmi se, että ajatus ei ollut saanut kannatusta, eikä sitä oltu viety mihinkään virallisiin keskusteluihin.

[marenkienkeli]

Kyllähän kuntaliitosten idea on yleensä säästö päällekkäisiä palevluja karsimalla. Näitä päällekkäisiä palveluita voivat olla esimerkiksi posti, koulu, terveyskeskus ja kirjasto. Kun kuhunkin kuntaan kuuluu vain yksi posti ja yksi terveyskeskus, niin säästö on huima.

Joo, kyllähän sitä varmasti jättikunta säästääkin vähentämällä ties mitä. Vähennetään, vähennetään, vähennetään. Tää on taas tätä "pakotetaan kaikki muuttamaan kaupunkiin, kun kaupungin "syrjäkylillä" ei järjestetä mitään palveluja" -politiikkaa.

Tekee jo valmiiksi pahaa, kun ajattelee niitä kaikkia ihmisiä, joiden elämä tuon takia vaikeutuu huomattavasti. Mä oon aina arvostanut sitä, että koulut olivat lähellä. Pisin koulumatka oli 2,5 km. Mutta varmasti iso kunta haluaa heti lakkauttaa keskisuuren lukion ja laittaa kaikki oppilaat kulkemaan useita kymmeniä kilometrejä kaupungin lukioon.

Keksin muuten kaksikin parempaa vaihtoehtoa, joihin entinen kotikuntani voisi yhdistyä. Jotenkin tuntuu, että nykyisen suunnitelman mukaisella tavalla tehtävässä kuntauudistuksessa entinen kotikunta jäisi jalkoihin ja pahasti.

Taidan kyllä ajatella tätä enemmän tunteella kuin järjellä, mutta...

Pääkaupunkiseudulla yhdistymisen hyöty olisi se, että joka paikassa voisi periä seutumaksun hinnan ja turhista sisäisistä lipuista voitaisiin luopua.

Mulla tuli sama mieleen.
-----

Onhan kuntauudistuksen perusajatus tavallaan toki fiksu: vähennetään virkamiesten määrää ja järkevöitetään toimintaa. MUTTA mulla on sellainen tunne, että tässä nyt kustaan ihmisiä silmään...ja pahasti. Ei ihmisten tarvitse voida vaikuttaa omiin asioihinsa, kyllä norsunluutornissa tiedetään paremmin. Tungetaan vaan ne pienemmät kunnat maanrakoon. Kömpikööt sieltä sitten kaupunkiin, jos jotain palveluita haluavat.

[LazyBastard]

Ei kuntauudistus mitenkään automaattisesti tarkoita koulujen lakkauttamista tarkoita. Ei ole mitään järkeä siirtää koululaisia keskustaan, jos alueella on oppilaita. Esimerkiksi Oulussa kouluja rakennetaan nimenomaan kaupunginosiin.

Musta tuntuu, että moni ei tiedosta sitä, että kunnat eivät tälläkään hetkellä pysty tuottamaan palveluitaan ja tälle asialle pitää tehdä jotakin. Paras olisi niin vahva kunta, että se pystyisi tuottamaan kaikki palvelut erikoissairaanhoitoa myöten. Valitettavasti se vaatisi vielä radikaalimman uudistuksen ja siihen ei ole uskallusta, koska jo tämäkin saa niin ison itkun aikaan.

[Yabba]

Ei kuntauudistus mitenkään automaattisesti tarkoita koulujen lakkauttamista tarkoita. Ei ole mitään järkeä siirtää koululaisia keskustaan, jos alueella on oppilaita. Esimerkiksi Oulussa kouluja rakennetaan nimenomaan kaupunginosiin.

Oikeasti, tuollaisenaan tuo kuntauudistus onnistuu tasan kahdessa paikassa, Pääkaupunkiseudulla ja mahdollisesti meidän tulevassa Pielisen-Karjalassa ja ainoastaan jos paikallinen yhteistyö jatkuu kuten tähänkin asti (ja jos juukalaiset tajuaa että Lieksa-Nurmes-Valtimo on oikeasti parempi vaihtoehto kuin Joensuu).

Mitä taas tulee sinun pajon haukkumiin kuntayhtymiin, ne ja niiden virkamiesjohtoisuus ei katoa mihinkään, kun jo esimerkiksi täälä ne ovat maakuntatasoisia järjestelmiä (ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että pätevä haastatteluperustein valittu johto on aina parempi kuin vaaleilla valittu epäpätevä).

[Lyyra]

marenki on kyllä selvinnyt tosi helpolla, jos pisin koulumatka on ollut 2,5 km. Mä oon keskisuurelta pikkupaikkakunnalta, ja sielläkin kuljettiin yli kymmenen kilometrin matkoja kouluun. Serkuistani puhumattakaan, joilla oli se vajaa 25 kilometriä suuntaansa. Mutta tää nyt ei varsinaisesti liity asiaan.


Musta jotenkin tuntuu, että ihmiset pelkää tässä(kin) asiassa sitä pahinta. Että kaikki on pakko sulkea ja lakkauttaa ja ihmiset jäävät oman onnensa nojaan. Kuten Lazy sanoi, pakko on tehdä jotain. Jengi ikääntyy ja huoltosuhde nousee, varsinkin idässä ja pohjoisessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (perustuen kuntajakoon 1.1.2011, eli 336 kuntaa) vuonna 2030 on 244 kunnassa vähintään joka kolmas asukas täyttänyt 60 vuotta.

Kuntauudistus ei tarkoita pelkkiä kuntaliitoksia. Sen lisäksi olisi tarkoitus säätää uudet lait mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskien.

Ideana on taata, että on tarpeeksi isoja kuntia, joilla on tarpeeksi rahaa järjestää palvelut järkevästi. Tai näin mä oon sen ymmärtänyt. Toki asiaan liittyy ratkaistavia kysymyksiä, mutta ei tässä mun mielestä voida kyllä nykyiselläänkään jatkaa.

"Tähän viestiketjuun on tullut ainakin yksi vastaus. Saatat haluta tarkistaa viestiäsi tämän varjolla."

Yabba Pyytäisin perustelemaan naureskeluasi, mutta en mä sitä jaksa lukea kuitenkaan.

Sen verran sanon, että ainakin kuntayhtymät häivyttämällä pitäisi johto- ja vastuuepäselvyyksien hälvetä. (Ellei sitten lähdetä pyrkimään johonkin "litteään organisaatiomalliin", jossa kukaan ei ole kärryillä omasta tontistaan.)

[Kibaya]

Mun on pakko myöntää, että mä en tiedä tarkalleen mitä ajatella.
Lääkepöllyillä on varmasti osuutta asiaan.

Henkisen kodin kunnan suhteen tiedän että siellä ei paljoa asiat parane kuntauudistuksen myötä. Paitsi ehkä terveydenhuollon keskittymisellä Helsinkiin, josta en tiedä onko se mitenkään hyvä asia. Siellä on nyt jo asiat vähän retuperällä, kun kunnan johdolla on ihan ihmeellisiä pelejä menossa Paikallinen "taistellaan tän kunnan puolesta"-puolueen jäsenet ovat päässeet vaikuttamaan asioihin niin, että kehitytään ihan väärään suuntaan. Siis kuntalaisten näkökannalta. En tiedä muuttaisiko Helsinkiin liittäminen sitä, että siellä on nyt jo jätetty osa kunnasta ihan oman onnensa nojaan ja kehitetään vain n. 30% kunnasta "parempaan suuntaan", kuten päättäjät ilmaisevat.

En tiedä. Siinä on monta puolta, josta asiaa voi katsoa. Helsinki ei todella ole mikään automaattisesti hyvä vaihtoehto. Eikä varsinkaan siinä tapauksessa, että siellä ollaan jotain suurta metropolia, jossa ei oikealla tiedetä mitä vasemmalla tapahtuu. En pidä yhtään suuren metropolialueen ajattelusta. Yhtään.

En myöskään osaa suhtautua siihen, että asuinkuntaani integroitaisiin lähialueisiin.
Onko sillä merkitystä?
Miten tämän alueen syrjäseudut oikeasti hyötyvät siitä? Parannetaanko ontuvaa liikennettä?
Parannetaanko tosi pahasti ontuvia palveluita?


Se hyvä puoli tässä on, että vanhusten ja vammaisten käytössä olevat kuntakortit ja niillä liikkuminen helpottuu. Kun niillä saa matkustaa vain rajanaapurikuntaan, mutta ei kuntarajojen yli
Se on hyvä, että sitten pääsee huonosti liikkuvat liikkumaan huomattavasti paremmin
: pakkopositiivisuus :

[marenkienkeli]

marenki on kyllä selvinnyt tosi helpolla, jos pisin koulumatka on ollut 2,5 km. Mä oon keskisuurelta pikkupaikkakunnalta, ja sielläkin kuljettiin yli kymmenen kilometrin matkoja kouluun. Serkuistani puhumattakaan, joilla oli se vajaa 25 kilometriä suuntaansa. Mutta tää nyt ei varsinaisesti liity asiaan

Tiedän päässeeni helpolla, mutta me asuimmekin kivenheiton päässä keskustasta. Kyllä meilläkin monet luokkatoverit kävivät yläasteella noin 15-25 km päästä ja joillain "mettäkylääsillä" oli matkaa kai yli 30 km (mikä vaikutti siihen, että puolet luokasta tuli myöhässä aamutunneille, kun bussi oli lähes joka aamu myöhässä ). Helsingissä julkisilla liikkumaan tottuneena ei muutaman kymmenen km koulumatka kuulostaisi enää niin pahalta. Mutta jos julkista liikennettä ei käytännössä ole, tarvittaisiin melko paljon muutoksia, että onnistuisi.

Entistä kotikuntaani ollaan siis liittämässä siihen kuntauudistuksen hengen mukaiseen paikkaan. Paikkaan, jossa ihmisiä käy töissä ja jossa erikoissairaanhoito on. Siinä mielessä yhdistyminen tuonne suuntaan voisi jopa olla järkevää. Mutta silti on kokoajan sellainen tunne, että väärään paikkaan ent. kotikuntaa oltaisiin liittämässä. Noi muut kunnat varmasti tuossa kuntaliitoksessa jopa sopisivatkin yhteen, mutta koen, että ent. kotikunnastani ja naapurikunta eivät vaan sopisi kyseiseen suurkuntaan. Tosin toi naapurikunta kai jo on yhdistymistä suunnittelemassa, joten kai ent. kotikuntakin sinne kohta tuupataan.

[Annis]

Kaverilla oli kouluun 50km suuntaansa, jos oli kahdeksalle meno, se sai herätä neljltä. Itsellähän oli vaan 25km suuntaansa silloin yläasteella
Oli se siitä tietysti kiva, jos myöhästyi bussista, ei tarvinnut mennä kouluun, kun seuraava bussi olisi mennyt vasta puoliltapäivin

Meikää ei tää kuntauudistus varmaan hirveesti liikuta mihinkään suuntaan. Nykyiseen kotikaupunkiinhan liitettiin pari vuotta sitten jo melkein kaikki naapurikunnat ja ne mitkä tähän laitettais lisää, mä en koskaan ees muista sitä, ettei ne kuulukaan tähän. Mutta toisaalta, kai se on vähän eri asia, kun asuu niin sanotusti siinä isossa kaupungissa, kuin niissä pienissä.
Ja mun kotikuntakin liitettiin isompaan kaupunkiin jo seitsemän vuotta sitten. Mä oon tosin edelleen sitä mieltä, että se ei ollut kyllä mistään kotoisin, eipä oo enää postia eikä pankkia eikä oikeestaan mitään, terveyspalvelut on kai nykyään sitä, että lääkäri on paikalla kerran viikossa.

[Yabba]

Yabba Pyytäisin perustelemaan naureskeluasi, mutta en mä sitä jaksa lukea kuitenkaan.

Nauroin, koska tuo on minusta todella sinisilmistä. Palveluita tullaan lakkauttamaan ja ne tullaan keskittämään hallintokeskuksiin. Hallintokeskukset puolestaan ovat kaupunkeja ja vahvoja kuntia, eli pikkukunnat kärsivät. Eli kiitos pakkoliitosten, vahvimmat alkavat kyykyttämään ja epätasa-arvo kasvaa. Tämä on jo nähty "vapaaehtoisissa" kuntaliitoksissa monen monta kertaa...

Ainoa keino estää tämä olisi entisiin kuntiin perustuvat kiintiöt valtuustopaikoissa kuten eduskuntavaaleissakin on äänestysalueet, tosin näinhän ei tapahdu... Järkevintä olisikin kuntaliitosten sijaan luoda kuntayhteisöjä/maakuntia/läänejä joiden avulla kuntien palveluita, toimintoja, etc. yhdennetään ja hoidetaan, sanalla sanoen kuntaliitosten sijaan yhteistyötä ja tarjottaisiin kuntalaissa tähän mahdollisuus, esim. yhteinen verotus ja palveluvapaus (esim lapsiperheille mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon naapurikunnassa = työssäkävijöille kova juttu)... Eli, säilytetään nykyiset kunnat mutta häivytetään kuntarajat.

Enkä kiellä kuntauudistuksen tarvetta, mutta tämä on ihan päin prinkkalaa suunniteltu tälläisenä ja tämän ainoat oittajat ovat kasvukeskukset ja kaupungillistumisen kannattajat, häviäjät - kaikki muut.

Btw, Inarin yläasteella on asuntolat.

[Pascal Lemoix]

Mun jokseenkin kyyniset maalailut johtuivat muun muassa Raaseporin esimerkistä, jossa siis yhdistyivät Karjaa, Tammisaari ja Pohja. Pohja oli nimensä mukaisesti heikoin noista kunnista ennen liitostakin ja sitten liitoksen tapahduttua muun muassa Pohjan kunnantalo oli juuri se, joka poistettiin käytöstä.

Eli tässä suhteessa uskossani aika lailla Yabban linjoilla. Herkästi ne leikkaukset kohdistuvat syrjäisimpiin osiin kunnasta.

Pääkaupunkiseudulla Espoo on rikkain, Helsinki välissä ja Vantaa köyhin. Eniten yhdistymistä vastustaa Espoo, koska se häviää rahojen tasajaossa. Tietyssä mielessä Espoo lahjottaisi Vantaalle rahaa. No sitähän se ei halua, joten luultavasti espoolaiset keksisivät, että Vantaan tulee lakkauttaa kannattamattomat toimet ennemmin kuin alettaisiin Espoon rahoja sinne lapioimaan.

Nämä Pohjat ja Vantaat ovat sitten kuntatason Kreikkoja, joista ei pian pidetä lainkaan, niiden asukkaat kyseenalaistetaan ja niin edelleen.

--

Kuntaliitos haiskahtaa vahvasti siltä, että se toimii juuri samoin kuin kaikki muukin "palvelujen tehostaminen", "päällekkäisten toimintojen karsiminen", "tulosvastuullisuuden kehittäminen" tai "rahoitusmallien järkevöittäminen".

[Walker]

Ideana on taata, että on tarpeeksi isoja kuntia, joilla on tarpeeksi rahaa järjestää palvelut järkevästi. Tai näin mä oon sen ymmärtänyt. Toki asiaan liittyy ratkaistavia kysymyksiä, mutta ei tässä mun mielestä voida kyllä nykyiselläänkään jatkaa.

Tämä pitää pikkukuntien osalta paikkaansa, mutta kun saavutetaan tietty lakipiste niin isompien kaupunkien kuten esim. Helsinki, Vantaa, Espoo niin kustannustehokkuus heikkenee ja kulujen määrä kasvaa vakiona.

Jos taas vertaillaan Pohjoismaisesti, Eurooppaan sisällä tai maailmanlaajuisesti niin kuntien määrää lukumääräisesti ,pinta-alallisesti suhteutettuna tai asukasmäärään suhteutettuna niin todella vähän kuntia meillä on. Muualla homma toimii ja ei ole ongelmia ja puhutaan monikymmenkertaisista luvuista suhteessa Suomeen. Onko se
viime kädessä loppujen lopuksi kuntamäärästä kiinni ?

Olen samaa mieltä että kuntia on liikaa ja niitä pitää vähentää mutta pakkoliitosmalli herättää enemmän kysymyksiä kun antaa vastauksia.

[Dnd]

Jos Ahvenanmaan kuntamäärää ei puoteta korkeintaan kahteen, niin muita liitoksia ei myöskään tehdä

[LazyBastard]

Oikeasti, tuollaisenaan tuo kuntauudistus onnistuu tasan kahdessa paikassa, Pääkaupunkiseudulla ja mahdollisesti meidän tulevassa Pielisen-Karjalassa ja ainoastaan jos paikallinen yhteistyö jatkuu kuten tähänkin asti (ja jos juukalaiset tajuaa että Lieksa-Nurmes-Valtimo on oikeasti parempi vaihtoehto kuin Joensuu).

Mitä taas tulee sinun pajon haukkumiin kuntayhtymiin, ne ja niiden virkamiesjohtoisuus ei katoa mihinkään, kun jo esimerkiksi täälä ne ovat maakuntatasoisia järjestelmiä (ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että pätevä haastatteluperustein valittu johto on aina parempi kuin vaaleilla valittu epäpätevä).

Hihi. Ei kuntauudistuksessa ole mitään automaatiota, jolla koulut lakkautuvat. Esimerkiksi Ylikiimingin Ouluun liittymisen jälkeen on kaksi Ylikiimingin homekoulua korjattu, homma, johon Ylikiimingillä itsellään ei olisi ollut koskaan rahaa.

Mielenkiintoista, että sinusta on parempi, että palveluista päättävät luottamushenkilöt eivät ole vaaleilla valittuja. Itse kannatan demokratiaa ja poliittista vastuuta.

Tämä pitää pikkukuntien osalta paikkaansa, mutta kun saavutetaan tietty lakipiste niin isompien kaupunkien kuten esim. Helsinki, Vantaa, Espoo niin kustannustehokkuus heikkenee ja kulujen määrä kasvaa vakiona.

Mihin perustat tämän väitteen? Kaupunkien tutkimus on kyllä osoittanut, että esimerkiksi yksi 500 000 asukkaan kaupunki tuottaa 15% enemmän 15% vähemmillä resursseilla kuin kaksi 250 000 asukkaan kuntaan.

Ahvenanmaan osalta kannattaa ennen vaahtoamista huomata, että lain mukaan he päättävät itse kunnistaan. Lisäksi siellä esimerkiksi terveyspalvelut järjestetään maakuntatasolla Jos tämä olisi malli muuallakin Suomessa, niin kuntauudistuksen tarve olisi huomattavasti pienempi.

[Yabba]

Hihi. Ei kuntauudistuksessa ole mitään automaatiota, jolla koulut lakkautuvat. Esimerkiksi Ylikiimingin Ouluun liittymisen jälkeen on kaksi Ylikiimingin homekoulua korjattu, homma, johon Ylikiimingillä itsellään ei olisi ollut koskaan rahaa.

Ja tuota yhtä ylikiiminkiä vasten on kymmeniä, joissa nuo koulut (ja niiden kaverit) lakkautettiin "säästösyistä".

Mielenkiintoista, että sinusta on parempi, että palveluista päättävät luottamushenkilöt eivät ole vaaleilla valittuja. Itse kannatan demokratiaa ja poliittista vastuuta.

Kyllä minäkin kannatan demokratiaa, mutta en täydellistä sosialismia (se ei tule ikinä toimimaan).

Niin, tuon perusteella yhtälailla kunnan/kaupunginjohtajat tulisi valita vaaleilla. Jolloin haastateluiden kautta valitut oikeasti pätevät ja asiansa osaavat hakijat korvataan sillä paikallisella karismaattisella politikolla (tai julkkiksella tai omaa-lehmää-ojassa-uittavalla) jolla ei ole mitään hajuakaan mitä kunnanjohtajana tulisi tehdä, puhumattakaan, että sitten kaikki asiat peilataan populismin ja kansansuosion kautta; ei nyt ei voida tehdä niin kun vaalit on tulossa (vrt. jenkkien Pormestareihin).

Ja edelleenkin, kuntayhtymät eivät katoa mihinkään, niistä vain tulee kunnan sisällä toimivia kunnan omistamia osakeyhtiöitä, joiden toimintaperiaate säilyy, omistajasuhteen vain keskittyvät usealta (vanhalta) kunnalta yhdelle (uudelle). Tai vaihtoehtoisesti olemassa olevat kuntayhtymät yhtyvät ja muodostavat usean uuden kunnan kuntayhtymän (säästösyistä).

Kaikki Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden ongelmat muutenkin periytyvät siitä, että valtio "säästösyistä" siirsi vastuun kunnille (joilla siihen oli vielä huonommat rahkeet kuin valtiolla). Mitäpä jos erikoissairaanhoito ja muut erikoispalvelut siirrettäisiin takaisin valtion harteille (tai maakunta/läänitasolle). Kuntien hoitovastuulle jätettäisiin peruspalvelut, joista sitten tarpeen mukaan ohjataan erikoishoitoihin. Tämä toimisi, vähentäisi kustannuksia ja parantaisi kuntien mahdollisuutta tarjota palveluitaan.

Mihin perustat tämän väitteen? Kaupunkien tutkimus on kyllä osoittanut, että esimerkiksi yksi 500 000 asukkaan kaupunki tuottaa 15% enemmän 15% vähemmillä resursseilla kuin kaksi 250 000 asukkaan kuntaan.

Kasvavan kaupungin ja kutistuvan maaseudun välillä on aikasta paljon eroja. Se mikä toimii kaupungissa (esim. Oulussa) EI välttämättä toimi muualla. Hemmetti, se mikä toimii yhdessä kaupungissa ei edes välttämättä toimi toisessa kaupungissa. Esim. Oulu vs. Kemi. Tosin kohtahan tekin olette Olette Oulussa helisemässä kun Nokiat ja muut IT-jätit poistuvat seudulta...

Ahvenanmaan osalta kannattaa ennen vaahtoamista huomata, että lain mukaan he päättävät itse kunnistaan. Lisäksi siellä esimerkiksi terveyspalvelut järjestetään maakuntatasolla Jos tämä olisi malli muuallakin Suomessa, niin kuntauudistuksen tarve olisi huomattavasti pienempi.

Ehkäpä Dnd viittasi siihen, että kuntauudisuksen sijaan olisi pitänyt ottaa käyttöön maakunnallinen malli. Tai ylipäätään, miksi kuntauudistuksessakin mennään perse edellä puuhun? Miksi uudistusta lähettiin ajamaan kuntaliitosten kautta, ei ensin palvelurakenteen uudistamisesta, nyt uudet kunnat toimivat ihan samalla perusteella kuin vanhatkin.

Alan pikkuhiljaa epäilemään, ettei tuo kuntauudistus tule tälläisenään onnistumaan missään.

[LazyBastard]

Ja tuota yhtä ylikiiminkiä vasten on kymmeniä, joissa nuo koulut (ja niiden kaverit) lakkautettiin "säästösyistä".

Meinaat siis, että ilman kuntaliitoksia niiden koulujen ylläpitoon olisi jostakin mystisesti löytyneet rahat?

Kyllä minäkin kannatan demokratiaa, mutta en täydellistä sosialismia (se ei tule ikinä toimimaan).

Niin, tuon perusteella yhtälailla kunnan/kaupunginjohtajat tulisi valita vaaleilla. Jolloin haastateluiden kautta valitut oikeasti pätevät ja asiansa osaavat hakijat korvataan sillä paikallisella karismaattisella politikolla (tai julkkiksella tai omaa-lehmää-ojassa-uittavalla) jolla ei ole mitään hajuakaan mitä kunnanjohtajana tulisi tehdä, puhumattakaan, että sitten kaikki asiat peilataan populismin ja kansansuosion kautta; ei nyt ei voida tehdä niin kun vaalit on tulossa (vrt. jenkkien Pormestareihin).

Tarkoitatko siis, että mikäli kuntalaisten palvelut tulevat demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen vastuun piiriin, niin se on sosialismia? Nyt en seuraa ajatuksenjuoksuasi.

Kuntalakihan antaa kunnalle mahdollisuuden luottamusmiehen (pormestarin) käyttöön kunnan johtotehtävissä, esimerkiksi Tampereella ja Pirkkalassa on tämä malli käytössä (joskin pormestari on kunnanvaltuutettujen, ei tavan kansalaisten, valitsema).

Ja edelleenkin, kuntayhtymät eivät katoa mihinkään, niistä vain tulee kunnan sisällä toimivia kunnan omistamia osakeyhtiöitä, joiden toimintaperiaate säilyy, omistajasuhteen vain keskittyvät usealta (vanhalta) kunnalta yhdelle (uudelle). Tai vaihtoehtoisesti olemassa olevat kuntayhtymät yhtyvät ja muodostavat usean uuden kunnan kuntayhtymän (säästösyistä).

Kyllä kuntayhtymät katoavat, jos niille ei ole tarvetta. Se on sitten jokaisen kunnan oma asia, miten ne käytännössä järjestyvät. Olennaista on, että palvelujen luottamusmiesjohto on demokraattisesti valittua.

Kaikki Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden ongelmat muutenkin periytyvät siitä, että valtio "säästösyistä" siirsi vastuun kunnille (joilla siihen oli vielä huonommat rahkeet kuin valtiolla). Mitäpä jos erikoissairaanhoito ja muut erikoispalvelut siirrettäisiin takaisin valtion harteille (tai maakunta/läänitasolle). Kuntien hoitovastuulle jätettäisiin peruspalvelut, joista sitten tarpeen mukaan ohjataan erikoishoitoihin. Tämä toimisi, vähentäisi kustannuksia ja parantaisi kuntien mahdollisuutta tarjota palveluitaan.

Minun mielestäni samalla taholla tulisi olla järjestämisvastuu ja rahoitus kaikkiin terveyspalveluihin. Se selkeyttäisi nykyistä tehtävänjakoa. Se on sitten sama, kutsutaanko tätä tahoa kunnaksi vai maakunnaksi vai miksi.

Kasvavan kaupungin ja kutistuvan maaseudun välillä on aikasta paljon eroja. Se mikä toimii kaupungissa (esim. Oulussa) EI välttämättä toimi muualla. Hemmetti, se mikä toimii yhdessä kaupungissa ei edes välttämättä toimi toisessa kaupungissa. Esim. Oulu vs. Kemi. Tosin kohtahan tekin olette Olette Oulussa helisemässä kun Nokiat ja muut IT-jätit poistuvat seudulta...

Walker puhui Vantaasta, Espoosta ja Helsingistä ja kysymykseni koski sitä, että mihin hän perustaa käsityksensä siitä, että isoissa yksiköissä tehokkuus pienenee ja kulut kasvavat. Tutkimustieto minittäin sanoo muuta.

Ehkäpä Dnd viittasi siihen, että kuntauudisuksen sijaan olisi pitänyt ottaa käyttöön maakunnallinen malli. Tai ylipäätään, miksi kuntauudistuksessakin mennään perse edellä puuhun? Miksi uudistusta lähettiin ajamaan kuntaliitosten kautta, ei ensin palvelurakenteen uudistamisesta, nyt uudet kunnat toimivat ihan samalla perusteella kuin vanhatkin.

Alan pikkuhiljaa epäilemään, ettei tuo kuntauudistus tule tälläisenään onnistumaan missään.

Politiikka on kompromisseja ja tämä on pakko ottaa huomioon. Vahva peruskunta olisi minun mielestäni paras ratkaisu, kuntia tai maakuntia tai mitä vain pitäisi Suomessa olla noin 25 ja ne järjestäisivät kaikki palvelut. Mutta siihen ei ole uskallettu mennä, ja kuten itkusta huomaa, ei tulla menemäänkään. Näin ne uudistukset politiikassa vesittyvät.

Karmein ratkaisu olisi, jos jatketaan vaan vanhaan malliin.

[Dnd]

Juu sinne suuntaan aattelin. Jos se toimii hyvin Ahavenanmaalla, niin miksei tääläkin. Ei voi olla kuntamäärä syypää. Ei se ihmismäärä mihinkään liittämällä vähene, paitsi se "keskittämisen" aiheuttaman palveluiden katoamisen kautta niihin keskuksiin. On sellaisia kuntia joilla menee heikosti, mutta osalla menee ihan hyvin ja kaikki vaan ilman tutkimista lyödään isoiksi kokonaisuuksiksi..

[LazyBastard]

Pääkaupunkiseudulla Espoo on rikkain, Helsinki välissä ja Vantaa köyhin. Eniten yhdistymistä vastustaa Espoo, koska se häviää rahojen tasajaossa. Tietyssä mielessä Espoo lahjottaisi Vantaalle rahaa. No sitähän se ei halua, joten luultavasti espoolaiset keksisivät, että Vantaan tulee lakkauttaa kannattamattomat toimet ennemmin kuin alettaisiin Espoon rahoja sinne lapioimaan.

Tämähän se pääkaupunkiseudun ongelma on, aluetta ei ajatella kokonaisuutena, vaan kunnat kampittavat toisiaan ja laaja-alainen sekä pitkäkestoinen kehittäminen jää tekemättä. Toki joku Kauniainen voi kehuta, että on rikas, mutta eihän se olisi mitään ilman Helsinkiä, kuten ei Espookaan.

[Lyyra]

Mun on kyllä hankala uskoa, että tätä on mitenkään "tutkimatta" ehdotettu. Eiköhän tähän oo taustatyötä tehty ihan roppakaupalla, ja eiköhän hallituksella perustelunsakin ole.

[LazyBastard]

Mun on kyllä hankala uskoa, että tätä on mitenkään "tutkimatta" ehdotettu. Eiköhän tähän oo taustatyötä tehty ihan roppakaupalla, ja eiköhän hallituksella perustelunsakin ole.

Kyllä on. Väitän, että oheinen raportti on tärkein. Etenkin sivulta 64 eteenpäin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti.

Huomattavaa toki on, että uudistuksessa ei uskalleta mennä niin pitkälle kuin pitäisi.

[Dnd]

Terveydenhuolto erikseen, se voi olla vaikka läänikohtainen, mutta kunta pitäisi erottaa siitä.
(En ehdi lukea nyt tuota, luen viikonloppuna.)

Lähtökohta taitaa kyllä olla seuraava. "Tässä olis kymmenen pienempää paikkaa, laitetaanpas ne yhteen kun ne on samassa läänissä tai ainakin siinä läänin lähellä." Ei vaihtoehtoja vaan suoraan yks suunnitelma ja sitten puhutaan vielä pakkoliitoksista. "Suunnittelija" on varmaan entinen puhelinmyyjä... "Laitan teille nyt tämän tulemaan, kun se on parempi kun se teidän entinen liittymä." Aiemmissa vapaaehtoisissa liittymisissä liittyi jotain sata kuntaa, joista osalla oli siihen tarve ja osa sinne ajettiin. Sitten niiden työntekijöille annettiin viiden vuoden suojatyöpaikka. Jkl:n mlk yhtenä esimerkkinä. Mahtavaa säästämistä...

[LazyBastard]

Terveydenhuolto erikseen, se voi olla vaikka läänikohtainen, mutta kunta pitäisi erottaa siitä.
(En ehdi lukea nyt tuota, luen viikonloppuna.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat lähes 60% kuntien menoista, joten se on aika oleellinen asia kunnan toiminnan kannalta.

Lähtökohta taitaa kyllä olla seuraava. "Tässä olis kymmenen pienempää paikkaa, laitetaanpas ne yhteen kun ne on samassa läänissä tai ainakin siinä läänin lähellä." Ei vaihtoehtoja vaan suoraan yks suunnitelma ja sitten puhutaan vielä pakkoliitoksista. "Suunnittelija" on varmaan entinen puhelinmyyjä... "Laitan teille nyt tämän tulemaan, kun se on parempi kun se teidän entinen liittymä." Aiemmissa vapaaehtoisissa liittymisissä liittyi jotain sata kuntaa, joista osalla oli siihen tarve ja osa sinne ajettiin. Sitten niiden työntekijöille annettiin viiden vuoden suojatyöpaikka. Jkl:n mlk yhtenä esimerkkinä. Mahtavaa säästämistä...

Kuntalakiesitystä ei ole vielä olemassa, joten on täysin mahdotonta kommentoida lopullista mallia. Jostakin on pakko aloittaa.

[Yabba]

Ja tuota yhtä ylikiiminkiä vasten on kymmeniä, joissa nuo koulut (ja niiden kaverit) lakkautettiin "säästösyistä".

Meinaat siis, että ilman kuntaliitoksia niiden koulujen ylläpitoon olisi jostakin mystisesti löytyneet rahat?

Kyllä, jossei kaikkien, niin ainakin kunnan sisällä olisi säilynyt edes yksi koulu, johon on matkaa vähemmän kuin 25-50km. Jos ne rahat on nimittäin löytyneet ennenkin, niin miksei nyt?

Tarkoitatko siis, että mikäli kuntalaisten palvelut tulevat demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen vastuun piiriin, niin se on sosialismia? Nyt en seuraa ajatuksenjuoksuasi.

Anteeksi, muokataan vähän tuota lausahdusta. Minä en usko puhtaaseen kansallisvaltioon jossa kaikesta päätetään demokraattisesti äänestämällä ja jonka seuraava vaihe on kommunistinen/anarkistinen/zeitgeistin kautta syntyvä utopinen valtio jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja elävät rauhassa ilman että ketään nostetaan kenenkään toisen yläpuolelle.

Kuntalakihan antaa kunnalle mahdollisuuden luottamusmiehen (pormestarin) käyttöön kunnan johtotehtävissä, esimerkiksi Tampereella ja Pirkkalassa on tämä malli käytössä (joskin pormestari on kunnanvaltuutettujen, ei tavan kansalaisten, valitsema).

Jos se on kunnanvaltuuttettujen valitsema, se ei ole demokratiaa, vaan edelleenkin virkamies, mutta mietippä jos kuntalaiset saisivat valita sen pormestarivaaleissa, joihin kuka tahansa saisi asettua ehdolle.

Kyllä kuntayhtymät katoavat, jos niille ei ole tarvetta. Se on sitten jokaisen kunnan oma asia, miten ne käytännössä järjestyvät. Olennaista on, että palvelujen luottamusmiesjohto on demokraattisesti valittua.

En näe siinä mitään demokratista muutosta, että kuntayhtymän uuden ilmentymän (olkoon vaikka kunnallinen osakeyhtiö sitten) virkamiesjohdon valitsee usean kunnan vastuuhenkilöistä (hallitus, tai hallituksen jäsenet) koostuvan hallintoelimen sijaan yhden kunnan vastuuhenkilöistä koottu hallintoelin. Ihan. Sama. Lopputulos. Siinä. Kuitenkin. On.

Toisekseen, EI näiden kuntaliitosten myötä ihmeelliset rahahanat aukea ja kunnille valahda jättipotti joka tekee noista tarpeettomia. Sen sijaan etäisyyksien, väestöpohjan, säilytettävien palveluiden, hallintorakenteen muutos ja huoltokulujen (kiinteistöt, tiet, etc.) kasvu, noin niin kuin muutamat mainitakseni (lisäksi ehdotettujen kyläneuvostojen etc. perustaminen, rahoittaminen ja ohjaaminen) tulevat syömään uusien kuntien mahdollisesti saamat "voitot" joten pohjimmiltaan ollaan samassa paketissa kuin aiemminkin, raha ei riitä kaikkeen => tehdään uusien naapurikuntien kanssa yhteistyösopimukset => uudet kuntayhtymät ja muut "pahat" mitä jaksat mainostaa.

Minun mielestäni samalla taholla tulisi olla järjestämisvastuu ja rahoitus kaikkiin terveyspalveluihin. Se selkeyttäisi nykyistä tehtävänjakoa. Se on sitten sama, kutsutaanko tätä tahoa kunnaksi vai maakunnaksi vai miksi.

Ok, no ottakoot sitten valtio nuo kaikki itselleen takaisin. Kuten sanoit, nehän ovat 60% kuntien kuluista, entäpä jos kunta voisi käyttää ne rahat muuhun, niihin asioihin jotka oikeastikkin kuuluvat kuntien vastuualueisiin, ei siihen, jonka valtio (läänilaitoksen alasajossa) aikoinaan kuntien niskoille varoittamatta sysäsi. Huomiodaan muuten se, että suomi on Euroopan ainoa valtio, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntien vastuulla. Dnd:n ehdottama Läänimalli olisi huomattavasti parempi työkalu tuohon kuin kunnat.

Walker puhui Vantaasta, Espoosta ja Helsingistä ja kysymykseni koski sitä, että mihin hän perustaa käsityksensä siitä, että isoissa yksiköissä tehokkuus pienenee ja kulut kasvavat. Tutkimustieto minittäin sanoo muuta.

Niin, ja minä yleistin sen koko Suomeen. Edelleen, kuntauudistusta voidaan ylistää ja kehua loistavaksi ideaksi, mahtavaksi edistysaskeleeksi ja muuksi - niin kauan kun sitä tarkastellaan voittajan näkökulmasta. Ongelma ei ole kasvukeskuksissa, ongelma on ympäristökunnissa jotka menettävät kaiken määräysoikeuden kunnassa, tämä on nähty kuntaliitoksissa kerta toisensa jälkeen ja tämä on se mitä kansa pelkää ja tämä on se, jolle tässäkään kuntauudistuksessa ei ole tehty yhtään mitään.

Politiikka on kompromisseja ja tämä on pakko ottaa huomioon. Vahva peruskunta olisi minun mielestäni paras ratkaisu, kuntia tai maakuntia tai mitä vain pitäisi Suomessa olla noin 25 ja ne järjestäisivät kaikki palvelut. Mutta siihen ei ole uskallettu mennä, ja kuten itkusta huomaa, ei tulla menemäänkään. Näin ne uudistukset politiikassa vesittyvät.

Niin, oikeasti suomessa riittäisi neljä kuntaa Pääkaupunki, Oulu, Tampere ja Jättömaa.

Karmein ratkaisu olisi, jos jatketaan vaan vanhaan malliin.

Miksei? Muualla maailmassa se toimii ihan hyvin, miksei mallia katsota sieltä? Suurin ongelma Suomen nykyisissä kunnissa on se, että kaikki kunnat katsotaan itsenäisiksi hallintoalueiksi joiden on itse tehtävä kaikki itsekseen. Kun muualla kunnat toimivat tasaveroisina yhteistyössä maakuntatasolla (mikä on sitä, mikä suomessa on tulossa kuntapohjaksi). Eihän tuolla ole paljon eroa kuntauudistukseen, paitsi semmoinen tärkeä tekijä, että tuossa mallissa kunnilla on omat hallintaelimet jotka tekevät kuntalaisten mandaatilla hallintotyötä sekä kunta- että maakuntatasolla. Kuntauudistuksessa tuo kuntalaisten puheoikeus katoaa ja tulevaisuudessa päätöksistä vastaa se vahvin, jolloin heikommat kärsivät, se ei ole demokratiaa, se on epädemokratiaa.

Yksinkertaisesti, kuntauudistuksen sijaan olisi pitänyt lähteä uudistamaan sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä, koulutuslainsäädäntöä ja muita nykyään "retuperällä" olevia alueita koskien. Ei suinkaan hyökätä haarukan kanssa leijonan kimppuun.