LazyBastard kirjoitti:Yabba kirjoitti:Ja tuota yhtä ylikiiminkiä vasten on kymmeniä, joissa nuo koulut (ja niiden kaverit) lakkautettiin "säästösyistä".
Meinaat siis, että ilman kuntaliitoksia niiden koulujen ylläpitoon olisi jostakin mystisesti löytyneet rahat?
Kyllä, jossei kaikkien, niin ainakin kunnan sisällä olisi säilynyt edes yksi koulu, johon on matkaa vähemmän kuin 25-50km. Jos ne rahat on nimittäin löytyneet ennenkin, niin miksei nyt?
Tarkoitatko siis, että mikäli kuntalaisten palvelut tulevat demokraattisen päätöksenteon ja poliittisen vastuun piiriin, niin se on sosialismia? Nyt en seuraa ajatuksenjuoksuasi.
Anteeksi, muokataan vähän tuota lausahdusta. Minä en usko puhtaaseen kansallisvaltioon jossa kaikesta päätetään demokraattisesti äänestämällä ja jonka seuraava vaihe on kommunistinen/anarkistinen/zeitgeistin kautta syntyvä utopinen valtio jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja elävät rauhassa ilman että ketään nostetaan kenenkään toisen yläpuolelle.
Kuntalakihan antaa kunnalle mahdollisuuden luottamusmiehen (pormestarin) käyttöön kunnan johtotehtävissä, esimerkiksi Tampereella ja Pirkkalassa on tämä malli käytössä (joskin pormestari on kunnanvaltuutettujen, ei tavan kansalaisten, valitsema).
Jos se on kunnanvaltuuttettujen valitsema, se ei ole demokratiaa, vaan edelleenkin virkamies, mutta mietippä jos kuntalaiset saisivat valita sen pormestarivaaleissa, joihin kuka tahansa saisi asettua ehdolle.
Kyllä kuntayhtymät katoavat, jos niille ei ole tarvetta. Se on sitten jokaisen kunnan oma asia, miten ne käytännössä järjestyvät. Olennaista on, että palvelujen luottamusmiesjohto on demokraattisesti valittua.
En näe siinä mitään demokratista muutosta, että kuntayhtymän uuden ilmentymän (olkoon vaikka kunnallinen osakeyhtiö sitten) virkamiesjohdon valitsee usean kunnan vastuuhenkilöistä (hallitus, tai hallituksen jäsenet) koostuvan hallintoelimen sijaan yhden kunnan vastuuhenkilöistä koottu hallintoelin.
Ihan. Sama. Lopputulos. Siinä. Kuitenkin. On.Toisekseen, EI näiden kuntaliitosten myötä ihmeelliset rahahanat aukea ja kunnille valahda jättipotti joka tekee noista tarpeettomia. Sen sijaan etäisyyksien, väestöpohjan, säilytettävien palveluiden, hallintorakenteen muutos ja huoltokulujen (kiinteistöt, tiet, etc.) kasvu, noin niin kuin muutamat mainitakseni (lisäksi ehdotettujen kyläneuvostojen etc. perustaminen, rahoittaminen ja ohjaaminen) tulevat syömään uusien kuntien mahdollisesti saamat "voitot" joten pohjimmiltaan ollaan samassa paketissa kuin aiemminkin, raha ei riitä kaikkeen => tehdään uusien naapurikuntien kanssa yhteistyösopimukset => uudet kuntayhtymät ja muut "pahat" mitä jaksat mainostaa.
Minun mielestäni samalla taholla tulisi olla järjestämisvastuu ja rahoitus kaikkiin terveyspalveluihin. Se selkeyttäisi nykyistä tehtävänjakoa. Se on sitten sama, kutsutaanko tätä tahoa kunnaksi vai maakunnaksi vai miksi.
Ok, no ottakoot sitten valtio nuo kaikki itselleen takaisin. Kuten sanoit, nehän ovat 60% kuntien kuluista, entäpä jos kunta voisi käyttää ne rahat muuhun, niihin asioihin jotka oikeastikkin kuuluvat kuntien vastuualueisiin, ei siihen, jonka valtio (läänilaitoksen alasajossa) aikoinaan kuntien niskoille varoittamatta sysäsi. Huomiodaan muuten se, että suomi on Euroopan ainoa valtio, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntien vastuulla. Dnd:n ehdottama Läänimalli olisi huomattavasti parempi työkalu tuohon kuin kunnat.
Walker puhui Vantaasta, Espoosta ja Helsingistä ja kysymykseni koski sitä, että mihin hän perustaa käsityksensä siitä, että isoissa yksiköissä tehokkuus pienenee ja kulut kasvavat. Tutkimustieto minittäin sanoo muuta.
Niin, ja minä yleistin sen koko Suomeen. Edelleen, kuntauudistusta voidaan ylistää ja kehua loistavaksi ideaksi, mahtavaksi edistysaskeleeksi ja muuksi - niin kauan kun sitä tarkastellaan voittajan näkökulmasta. Ongelma ei ole kasvukeskuksissa, ongelma on ympäristökunnissa jotka menettävät kaiken määräysoikeuden kunnassa, tämä on nähty kuntaliitoksissa kerta toisensa jälkeen ja tämä on se mitä kansa pelkää ja tämä on se, jolle tässäkään kuntauudistuksessa ei ole tehty yhtään mitään.
Politiikka on kompromisseja ja tämä on pakko ottaa huomioon. Vahva peruskunta olisi minun mielestäni paras ratkaisu, kuntia tai maakuntia tai mitä vain pitäisi Suomessa olla noin 25 ja ne järjestäisivät kaikki palvelut. Mutta siihen ei ole uskallettu mennä, ja kuten itkusta huomaa, ei tulla menemäänkään. Näin ne uudistukset politiikassa vesittyvät.
Niin, oikeasti suomessa riittäisi neljä kuntaa Pääkaupunki, Oulu, Tampere ja Jättömaa.
Karmein ratkaisu olisi, jos jatketaan vaan vanhaan malliin.
Miksei? Muualla maailmassa se toimii ihan hyvin, miksei mallia katsota sieltä? Suurin ongelma Suomen nykyisissä kunnissa on se, että kaikki kunnat katsotaan itsenäisiksi hallintoalueiksi joiden on itse tehtävä kaikki itsekseen. Kun muualla kunnat toimivat tasaveroisina yhteistyössä maakuntatasolla (mikä on sitä, mikä suomessa on tulossa kuntapohjaksi). Eihän tuolla ole paljon eroa kuntauudistukseen, paitsi semmoinen tärkeä tekijä, että tuossa mallissa kunnilla on omat hallintaelimet jotka tekevät kuntalaisten mandaatilla hallintotyötä sekä kunta- että maakuntatasolla. Kuntauudistuksessa tuo kuntalaisten puheoikeus katoaa ja tulevaisuudessa päätöksistä vastaa se vahvin, jolloin heikommat kärsivät, se ei ole demokratiaa, se on epädemokratiaa.
Yksinkertaisesti, kuntauudistuksen sijaan olisi pitänyt lähteä uudistamaan sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä, koulutuslainsäädäntöä ja muita nykyään "retuperällä" olevia alueita koskien. Ei suinkaan hyökätä haarukan kanssa leijonan kimppuun.