Pvi kirjoitti:Mä kävin hankkimassa lihakset kipeeksi akrobatia tunnilla!
Juuri mitään kuperkeikkaa vaativampaa en osannut mutta
hiki tuli ja hauskaa oli.
Oon jo pitkään halunnut tehdä jotain vastaavaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Tai no en tiedä, että missä se olisi mahdollista. Täällä on ainakin välillä järjestetty aikuisten sirkuskursseja. Sellaiselle olisi kiva mennä jos niitä järjestettäisiin vielä, mutta ei ole näkynyt hetkeen.Pvi kirjoitti:Mä kävin hankkimassa lihakset kipeeksi akrobatia tunnilla!
Juuri mitään kuperkeikkaa vaativampaa en osannut mutta
hiki tuli ja hauskaa oli.


Santalaceae kirjoitti:Kuulostaapa hauskalta.Oon jo pitkään halunnut tehdä jotain vastaavaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Tai no en tiedä, että missä se olisi mahdollista. Täällä on ainakin välillä järjestetty aikuisten sirkuskursseja. Sellaiselle olisi kiva mennä jos niitä järjestettäisiin vielä, mutta ei ole näkynyt hetkeen.
Oli tosi hauskaa, mutta muistin myös jälleen että minkä takia en voi perustaa kavereiden kanssa mitään harrastusjoukkuetta. Mie olen vaan sellanen, että ko nään pallon, niin perään on pakko sännätä ja auta armias jos joku yrittää ottaa sen pois... Mulla on armoton kilpailuvietti ja oon myös maailman huonoin häviäjä, raivostuttaa jos muut ei pelaa kunnolla vaan lössöttelee kentän laidalla ja menee alta pois jos pallo tulee kohti. En myöskään pelin kesken voi olla sanomatta, ja jossain vaiheessa taulu palaa ja karjun kaikille että päälle saatana, ota se haltuun, syötä!!!
Tää ei tietenkään kaveriporukan/ luokan kesken herätä mitään hyvää verta, vaikka kentän ulkopuolella olenkin aivan siedettävä persoona. Mie olen vaan niin sietämättömän kilpailuhenkinen, mitä tulee palloilulajeihin. En voi edes sulkapalloa huvikseen vaan pelailla.
En ole missään tosi hyvä, mutta osaan lukea peliä, ja perustekniikka on monista lajeista hallussa. Tänään sain erikseen kommenttia, että hyvä ko tytötkin pelaa joskus tosissaan, tappelin opettajan kanssa pallosta nurkassa aivan tosissaan ja sain vielä tehtyä maalin. 

urakka kirjoitti:Mie olen vaan sellanen, että ko nään pallon, niin perään on pakko sännätä ja auta armias jos joku yrittää ottaa sen pois... Mulla on armoton kilpailuvietti ja oon myös maailman huonoin häviäjä, raivostuttaa jos muut ei pelaa kunnolla vaan lössöttelee kentän laidalla ja menee alta pois jos pallo tulee kohti. En myöskään pelin kesken voi olla sanomatta, ja jossain vaiheessa taulu palaa ja karjun kaikille että päälle saatana, ota se haltuun, syötä!!!![]()
En koskaan täysin käsittänyt sitä väkivallansekaista raivoisaa suhtautumista pallopeleihin, joka joillakin oli. Häviäjän kiusa oli aina se, että oli NIIIN huono, että voittaja ei saanut minkäänlaista tyydytystä. Eli jos jäi tappiolle, niin lopetti sen vähimmänkin yrityksen. Kilpailuhenkiset halusivat taisteluvoiton, mutta saivat pelkän voiton.
Kosto on aina kosto.urakka kirjoitti:raivostuttaa jos muut ei pelaa kunnolla vaan lössöttelee kentän laidalla ja menee alta pois jos pallo tulee kohti.
Muistelen edelleen lämmöllä sitä kurssia. Ihmisillä oli motivaatio kohdallaan ja pelattiin tosissaan.
urakka kirjoitti: Sama se, että mikä pallo, koripallo, jalkapallo, lentopallo, pesäpallo tai sählypallo. Jalkapallo kyllä mieluiten.

Pascal Lemoix kirjoitti:urakka kirjoitti:Mie olen vaan sellanen, että ko nään pallon, niin perään on pakko sännätä ja auta armias jos joku yrittää ottaa sen pois... Mulla on armoton kilpailuvietti ja oon myös maailman huonoin häviäjä, raivostuttaa jos muut ei pelaa kunnolla vaan lössöttelee kentän laidalla ja menee alta pois jos pallo tulee kohti. En myöskään pelin kesken voi olla sanomatta, ja jossain vaiheessa taulu palaa ja karjun kaikille että päälle saatana, ota se haltuun, syötä!!!![]()
Mä oon varmaan paljolti tämän määritelmän vastakohta.En koskaan täysin käsittänyt sitä väkivallansekaista raivoisaa suhtautumista pallopeleihin, joka joillakin oli. Häviäjän kiusa oli aina se, että oli NIIIN huono, että voittaja ei saanut minkäänlaista tyydytystä. Eli jos jäi tappiolle, niin lopetti sen vähimmänkin yrityksen. Kilpailuhenkiset halusivat taisteluvoiton, mutta saivat pelkän voiton.
Kosto on aina kosto.
Mutta oon joskus kokenut tämän ominaisuuden erittäin kiusalliseksi, ko olen adrenaliinihuuruissa saattanut laukaista jotain tosi törkeääkin, mitä en edes tajua ennen ko pitkän ajan päästä. En kuitenkaan ole niin intohimoinen, että pitäis pelin jälkeen alkaa puimaan tapahtumia tai uittaa ojan pohjalla molaria joka on päästänyt maalin kriittisellä hetkellä. Tosin tyttöjen liikunnassa se on aina ollut vähän tylsää, sipsutellaan pallon perässä, potkaistaan se pallo mihin sattuu kattomatta tilannetta, vältetään kaikkea kontaktia toiseen pelaajaan ja pyydetään anteeksi jos sattuu tönäisemään.
Lätkä oli nuorempana hauskaa, silloin osasin vielä luistella kunnolla, sirklaamiset sun muut meni aivan luontevasti. Nyt sitten pitäis olla rollaattori jos on luistimet jalassa, että pysyy pystyssä.

marenkienkeli kirjoitti: Kouluaikojen liikuntatunneilla oli tuskaista pelata esimerkiksi jalkapalloa tai sählyä, kun aina löytyi näitä tyyppejä, jotka seisoivat paikaoillaan ja liikkuivat oikeastaan vain silloin, kun pallo tuli kohti.



urakka kirjoitti: Mie olen vaan sellanen, että ko nään pallon, niin perään on pakko sännätä ja auta armias jos joku yrittää ottaa sen pois... Mulla on armoton kilpailuvietti ja oon myös maailman huonoin häviäjä, raivostuttaa jos muut ei pelaa kunnolla vaan lössöttelee kentän laidalla ja menee alta pois jos pallo tulee kohti. En myöskään pelin kesken voi olla sanomatta, ja jossain vaiheessa taulu palaa ja karjun kaikille että päälle saatana, ota se haltuun, syötä!!!Tää ei tietenkään kaveriporukan/ luokan kesken herätä mitään hyvää verta, vaikka kentän ulkopuolella olenkin aivan siedettävä persoona. Mie olen vaan niin sietämättömän kilpailuhenkinen, mitä tulee palloilulajeihin. En voi edes sulkapalloa huvikseen vaan pelailla.
En ole missään tosi hyvä, mutta osaan lukea peliä, ja perustekniikka on monista lajeista hallussa. Tänään sain erikseen kommenttia, että hyvä ko tytötkin pelaa joskus tosissaan, tappelin opettajan kanssa pallosta nurkassa aivan tosissaan ja sain vielä tehtyä maalin.
![]()
Allekirjoitan kaiken tämän! Mäkään en oikein joukkuepelejä pääse pelailemaan, mikä on varmaan toisia ihmisiä kohtaan ihan hyvä juttu.. Toisaalta mä olen myös semmonen, että luon toisiin, tietty oman jengin pelaajiin, sitä taistelutahtoa ja sisua. 
Tällä viikolla olen käynyt kahtena päivänä jo reilut pari tuntia per kerta. Olen pyrkinyt laajentamaan ryhmäliikuntatuntejani myös sellaisiin, joilla en ole vielä ollut. Eilen kävin bodykorsetissa (
) ja tänään yläkroppabodyssa - nyt on kuulkaa kyljykset kipeenä
Saliohjelmaa tehdessä huomaa kehityksen, jaksaakin tehdä ihan iisisti painoilla, joilla aloitettiin. Entisen duunikaverin liityttyä samaan klubiin musta tuntuu, että voisin muuttaa salille.
Yritän kyllä pitää välipäiviä, pakkohan niitä on olla. Samoin toi ruokapuoli, pitää muistaa syödä monipuolisesti ja oikein, ja tässä tapauksessa myös PALJON. Kertaakaan ei ole salille tarvinnut houkutella vielä - päin vastoin, loppuviikon tauko kauhistuttaa jopa vähän.
Myönnän, että olen hurahtanut täysillä, mutta vielä tämä on terveellisen liikkumisen piirissä ja koen olevani paljon hyväntuulisempi ja rennompi noin muuten. 

shaana kirjoitti:Meillä olis kyllä urakan kanssa niiiiin hyvä tiimi.Allekirjoitan kaiken tämän! Mäkään en oikein joukkuepelejä pääse pelailemaan, mikä on varmaan toisia ihmisiä kohtaan ihan hyvä juttu.. Toisaalta mä olen myös semmonen, että luon toisiin, tietty oman jengin pelaajiin, sitä taistelutahtoa ja sisua.
Mie olen tuon innostamisen suhteen vähän kaikki tai ei mitään-tyyppi, joskus osaan olla hyvinkin kannustava ja koitan saada aikaan että kaikki on pelissä mukana, joskus taas pelaan jonku toisen intopinkeän kanssa suunnilleen kahestaan.
Siis että varattais viikottainen vuoro, ja käytäis pelaamassa jollain porukalla erilaisia pallopelejä (tuli muuten mieleen, että kävin ala-asteella just tuollaisessa kerhossa, kerran-pari viikossa pari tuntia pallonkäsittelyharjoituksia ja lopuksi peliä). Se olis niin siistiä, koska ilmeni että meän luokalla on muitakin jotka tykkää pelata, mutta ihan periaatteesta eivät liikkatunnilla. Kai siinä on taustalla kmarian ja Maijan tyyppiset traumat, että pakkoliikunta on perseestä, mutta vapaa-ajalla voi aivan hyvin harrastaa samoja lajeja.

Maija kirjoitti:Eniten mua pakkoliikunnassa häiritsi se, että se oli jatkuvaa kilpailua. -- tykkään muutenkin kilpailla mieluummin itseäni kuin toisia vastaan.
Ei ollut todellakaan samanlaista kuin ala-asteella, jossa mulla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta saada parempaa numeroa kuin 8 liikunnasta, sillä en kuulunut näihin todella hyviin urheilijoihin. Jos ala-asteella olisi saanut 10:n liikunnasta, olisi pitänyt olla oikeastaan paras joka lajissa. (En muista ketään, joka olisi saanut silloin ala-asteellamme arvosanan 10 liikunnasta.
)
urakka kirjoitti:Ainakin mitä pikkuveljien juttuja kuuntelee, niin joukkueet jaetaan jako kahteen-menetelmällä,

sybe kirjoitti:Olisi työpaikoillakin tehtävää, oma urheiluseteli ehdotukseni hautautui jonnekin organoisaatiomme periferiaa. Pekkaniska maksaa juostuista kilometristä, tukeepa tuo työntekijöitään muutoinkin liikkumaan.



marenkienkeli kirjoitti:
Liikkuminen on taas jäänyt viime aikoina. Aina keksii jotain tekosyitä, miksi en lähde vaikka lenkille. Ehkä joululomalla sitten enemmän.
Kyllä mä lupaan ja haluan tsemppaa, mut siinä on sitten sekin seikka, et tarpeeks kauan kun on poissa, niin jää ihan sikana jälkeen. En kehtaa mennä enää steppitunneille, kun olen ollu niin paljon poissa. Täytyy varmaan valehdella sille opelle, et tuli joku vamma.
Onneks voi korvaa poissaoloja. Sais vaan aikaseks. 
missä se on se persiillepotkimisketju?Emilia kirjoitti:Missä se on se persiillepotkimisketju?

)
Ei nyt ihan jokaisesta paikasta saa alennuksia, mutta tuntuvat alennukset niistä monipuolisista paikoista, joiden kanssa sopimukset on tehty. Vähän harmittaa uimahallien maksullisiksi tulo nyt joulukuusta eteenpäin, mutta toisaalta, edelleen pääsen puoleen hintaan, ja kuntoklubistani maksan huomattavasti vähemmän kuin normijäsen - enkä siis ehdi mihinkään uimaan edes.
Lisäksi työnantaja järjestää näitä liikuntafestivaaleja, joilla esim. nyt kuluneena syksynä kävin Vierumäellä, tutustumassa uusiin lajeihin ja kuntoilemassa. 
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa