Kielenhuolto (ex KOP)

[Pascal Lemoix]

"Päineen" -ilmauksesta löysin ihan faktapohjaista kirjallisuuttakin: Pasi Heikura: Samoilla linjoilla. Teos on suomalaisia latteuksia selittävä. Se on jatkoa kirjalle "Näissä merkeissä". Jälkimmäisessä osassa käsitellään terävästi monet joukkuepelilatteudet.

Siellä on puolustaja päineen
Humoristinen urheiluanatomian huomio. Urheiluhistoria tuntee hyvin harvoja tapauksia, joissa puolustaja olisi kentällä pelaamassa ilman yhtä tai useampaa päätä. Pukkaavan puolustajan instruktiivi-ilmauksen isänä pidetään yleisesti urheilutoimittaja Bror-Erik Walleniusta (s. 1943).

Suosittelen Heikuran teoksia kaikille tähän ketjuun kirjoittaville.

[Tomte]

OT. Mullakin on tuo Samoilla linjoilla kirjahyllyssä, Näissä merkeissä kyllä puuttuu. Suosittelen siis minäkin Heikuraa kanssaihmisille!

[Jorssi]

Palaan vielä aikaa sitten kuopattuun asiaan, eli viive sanan taivutukseen (koska en ole lukenut tätä ketjua moneen viikkoon). Molemmat siis viipeellä ja viiveellä ovat nykyisin käyttökelpoisia, mutta viiveellä -muoto on tullut myöhemmin käyttöön ja on nykyisin käytetympi. Ja kun ihmeteltiin, että miksi se noin (viipeellä) voi taipua, on selitys varsin looginen. Otetaan esimerkkinä sanat viive ja toive. Jos viive voi taipua muodossa viipeellä, eikö toivekin voisi taipua toipeella? Ei. Ja tähän selityksenä ovat viive ja toive sanoja edustavat verbit, jotka ovat siis viiPyä ja toiVoa. Tällaisen selityksen olen kuullut muistaakseni lukion äidinkielen opettajalta, kun joku kysyi tuosta viipeellä muodosta ja otti nimenomaan toiseksi esimerkiksi toive sanan.

[Kat]

En tiedä olenko se vain minä, mutta kun välillä vähän tuntuu, että jos ketjun otsikkona on asia äks, niin siellä saa keskustella vain ja ainoastaan siitä asiasta äks, ja jos harhautuu muihin juttuihin niin monesti tulee joku sanomaan asiasta. Kun minusta se ei ole kovin vaarallista, jos aihe "eksyy" johonkin läheltä liippaavaan asiaan muutaman viestin ajaksi. Silloinhan aiheesta on keskusteltavaa, mikä on hyvä juttu! Eri asia tietysti, jos ketju kaapataan ja aihe vaihtuu melkein kokonaan, silloin onkin hyvä huomauttaa, että get a room sen uuden aiheenne kanssa.

[OT] Toi on totta. Tavallisessa ihmisten välisessä keskustelussahan asia menee nimenomaan noin. Joku kuulee jonkun biisin, jonka jälkeen puhutaan sen esittäjästä, siirrytään saman genren muihin bändeihin, kitarasooloihin, josta keskustelu siirtyy festareihin, siitä kesään, nurmikkoon, puutarhanhoitoon ja lopulta coloradokuoriaisten torjuntaan parvekkeen minikasvihuoneessa.

Asia on tietysti eri kirjotetussa puheessa, jossa kai on toivottavaa pysyä aiheessa, jotta foorumia/blogia tms on helpompi seurata. Toisaalta onko helpompaa seurata, jos joku kirjoittaa "oho, nyt menee asian vierestä, meenkin tonne toiseen topikkiin höpöttämään"?
Monilla foorumeilla suosituin ketju tuntuu olevan juuri se "yleistopikki", "tsätti", "liibalaaba" tms, jossa on niin sanotusti luvallista kirjoittaa mitä tahansa tajunnanvirtaa.

Toisaalta taas foorumien (Vai foorumeiden? Hahaa! Kieliongelma! En olekaan totaalisen OT ) viehätykseen saattaa liittyä juuri se, että on mahdollista valikoida aihe, josta haluaa juuri ajan hetkellä X keskustella. Ei siis tarvitse odottaa, että kaveri kertoo loppuun tarinan viikonlopun kissanristiäisistä, jotta pääsee pohtimaan Tiibetin poliittista tilannetta

Kiitos ja anteeksi. [/OT]

[Shay]

Miksi tää muuten on Huuhaassa, kun etsin tätä Yleisestä?

Kuiteski... Me Naisissa (sattui olemaan ruokalan pöydällä ) oli joku otsikko,
jossa luki 'uhkat'. Eikä uhka taivuteta 'uhat' vai miten se oikein menee? Molemmin
päin kyllä suussa asiaa maistellessani se voisi mennä.

[Vanilla]

Kielitoimiston sanakirjassa on annettu kummatkin vaihtoehdot. Siis molempi parempi, näin käsitin.

Aika jänskää. Oma kielikorvani pitäisi astevaihtelullista muotoa, siis uhat, oikeampana. Olisi kiva tietää, onko tässä jonkinlaista alueellista vaihtelua, siis murteisiin perustuen vaikkapa.

[shaana]

Onko korvassani kielihärö, vai miksihän korvaani särähtää Eniron mainoksen kajautus:

Eniro nolla sata sata! Miten voin auttaa?

Mielestäni Kuinka sopisi paremmin tilalle, joskaan en tiedä onko se oikein. Kumpi on parempi?

Tämä vaivaa minua aina mainoksen kuullessani, vaikka en väitä alkuperäisen olevan väärin.

[Kyösti Kyntöaura]

Hohhoijaa.

[Shay]

Saako tänne muuten valittaa? Ei se mitään, valitan silti.

Työmaalla eräässä tiedostossa luki "FR0284:ia". Millähän helkutan ilveellä tuohon
saahaan ia loppuun? Vaatii jo korkeatasoista epäkielellistä lahjakkuutta...

[SirPet]

"kaks-kasi-nelosia"?

[Shay]

"kaks-kasi-nelosia"?

Hienoa.

[Purple]

Saako tänne muuten valittaa? Ei se mitään, valitan silti.

Työmaalla eräässä tiedostossa luki "FR0284:ia". Millähän helkutan ilveellä tuohon
saahaan ia loppuun? Vaatii jo korkeatasoista epäkielellistä lahjakkuutta...

Tietämättä mitä teet työksesi, on vähän vaikea ymmärtää miten tuon pitäisi olla, mutta olettelen hieman.

Oletan, että FR0284 on osan nimi ja tiedostossa on tarkoitus kertoa, että johonkin tarvitaan vaikkapa viisi kappaletta kyseistä osaa. Oletan lisäksi, että puhuttaessa kyseisestä osasta sitä ei nimitetä äfärnollakaksikahdeksanneljäksi vaan äfärnollakakskasineloseksi. Näiden oletusten pohjalta voitaisiin sanoa, että tarvitaan viisi kappaletta äfärnollakakskasinelosia, jonka joku voisi kirjoittaa "FR0284:ia". En siis ota kantaa oikeakielisyyteen, yritän vaan selittää helkutan ilvettä.

Jos oletin edes osan oikein, lienen korkeatasoisesti epäkielellisesti lahjakas.

[Dnd]

Minäkin arvailen ja epäilen, että on haluttu monikkomuoto, kuitenkaan tietämättä (tai tarkistamatta) montako kohteita on. Toinen mahdollisuus on, että kohteen määrä on muuttuva. Jos määrä olisi tiedossa, tai vakio, niin silloinhan olisi helppo käyttää esim. 5 x "tuotenimi", mutta jollei se ole.

[Shay]

Minäkin arvailen ja epäilen, että on haluttu monikkomuoto, kuitenkaan tietämättä (tai tarkistamatta) montako kohteita on. Toinen mahdollisuus on, että kohteen määrä on muuttuva. Jos määrä olisi tiedossa, tai vakio, niin silloinhan olisi helppo käyttää esim. 5 x "tuotenimi", mutta jollei se ole.

Ei kai numerosta voi tehä monikkoa. " Kuusi kappaletta Äf-är-nolla-kaksi-kahdeksan-neljää."
Kai ne törpöt on vaan vetäny sen neloseksi myös virallisiin papereihin.

Eivät nuo viralliset kirjoittajat tajua vaan suomen kielestä yhtään mitään. Sen kyllä huomaa
niitten raapustamia papereita läpi käydessä. Turha yrittää tajuta ihimisiä, joiden mielestä
'toimistotarvikkeet' tai 'tuotekohtaiset sarjanumerotarrat' kirjoitetaan erikseen.

[Lumikki75]

Muakin ärsyttää kielioppi- ja kirjoitusvirheet, mutta yritän aina pitää mielessä sen, että kaikkia ei vaan yksinkertaisesti kieli kiinnosta niin paljon kuin vaikka mua. Tärkeintähän on tulla ymmärretyksi, ja kyllä se viesti useimmiten perille menee virheistä huolimatta.

[Kuolo]

Useimmiten. Mutta jos ei kiinnosta lainkaan, niin jossain vaiheessa tekee virheen, joka muuttaa lauseen sanomaa ja sit ollaan parhaimmillaan kusessa.

Yleensä se on kuitenkin aika huvittavaa kun tulee tehtaalla vastaan lämmin vesisäiliö, eikä lämminvesisäiliö Toisessa tehtaassa puhaltimet on järestään puhaltajia

[L-S]

Olen myös pitänyt tapanani ärsyyntyä kielioppivirheistä, mutta jotenkin sitä on viime aikoina joutunut kasvattamaan toleranssia, kun (tilapäis)töissä näkee jos jonkinlaista tekstiä. Useimmiten asia on ymmärrettävissä, vaikka siinä olisikin omituinen virhe. Tekstiä on kuitenkin tosi paljon, joten monenlaista täytyy katsoa läpi sormien. Omaankin hommaan kuuluu puhtaaksikirjoittamista niin, että saan päättää yhdyssanojen kirjoittamisesta, eikä siitä tingitä , ja usein myös pilkun paikasta, mutta lauserakenteet ovat muiden valitsemia, eikä niitä periaatteessa saisi muuttaa. Monesti kyllä surutta teen niin, kun homma on vaan niin sekava muuten . Toisaalta mietin, että jos pystyn itse ymmärtämään asian vaikken muuttaisikaan virkettä, ehkä useimmat muutkin pystyvät, joten miksi en jättäisi sitä sellaiseksi kuin se on? Joskus jutusta ei kuitenkaan saa oikeasti huoliteltua ja hyvää kieltä ilman tosi radikaaleja muutoksia, joita ei voi tehdä. Kielioppivirheet tekevät usein muuten niin karuista teksteistä jotenkin inhimillisempiä ja toisaalta joskus myös tahattoman koomisia. Alkeellinen yhdyssanavirhekin muuten niin kliinisen tekstin keskellä tuntuu jollain tapaa kielivän viattomuudesta. Ikään kuin ei tiedostettaisi miten tärkeässä asemassa kieli on, miten pitkälti ne tekstit joilla informoidaan asianosaisia määrittävät kaikkea.

Sen sijaan sitä en ymmärrä, että jos valmistaa esimerkiksi liikennemerkin lisäkyltin, niin miksi ei ennen sitä valmistusta voi tarkistaa jostain miten "maatalous ajo" kirjoitetaan. Ei vaatisi suurtakaan vaivaa. Tai jos tulostaa kaupassa toistuvasti hintalappuja, niin eikö voisi nyt edes opetella, että ei ole mitään "vesi melooneja"?

[Herkku]

Sen sijaan sitä en ymmärrä, että jos valmistaa esimerkiksi liikennemerkin lisäkyltin, niin miksi ei ennen sitä valmistusta voi tarkistaa jostain miten "maatalous ajo" kirjoitetaan. Ei vaatisi suurtakaan vaivaa. Tai jos tulostaa kaupassa toistuvasti hintalappuja, niin eikö voisi nyt edes opetella, että ei ole mitään "vesi melooneja"?

Tätä olen ihmetellyt minäkin. Jospa joillekin ei tule edes mieleen, että "maatalaous ajo" tai "vesi melooni" voitaisiin kirjoitettaa jotenkin toisin. Tai joillekin sillä ei ehkä todellakaan ole mitään väliä.

[Pascal Lemoix]

Mun tilapäistöissä "Tupakkointi on sallittu vain tietyillä alueilla." Pitäisi mennä kysymään, onko turakointi kuitenkin sallittua yhdellä koolla.

[Tr*ina]

Mitä mieltä olette Alepan uudesta mainoslauseesta:
Naapuri, jonka tunnet nimestä.

Eikö se pitäisi olla tuntea nimeltä? Vai onko lauseen tarkoitus jokin muu (mitä itse en ymmärrä)?

Rimmel taas väittää metrokuilussa:
Ripset kruunaa flirtin.


Miksi julkisella paikalla, edes siellä, kieli ei voi olla puhdasta ja kaunista?

[Shay]

Rimmel taas väittää metrokuilussa:
Ripset kruunaa flirtin.

Miksi julkisella paikalla, edes siellä, kieli ei voi olla puhdasta ja kaunista?

Niinpä.

Monikon kolmannen persoonan pääte verbeissä (Tai jotain sinne päin ) jää
nykyään käyttämättä aika monella. Samoin kuin persoonapronominin päätteet.

'Minun sonera' -> Minun sonerani.

'Hänen ripset' -> hänen ripsensä.

'Lapset osaa laulaa' -> Lapset osaavat laulaa.

[DarkSide]

Samoin kuin persoonapronominin päätteet.

Tarkoittanet possessiivisuffiksia, tuota kielioppisanastomme vekkuleinta esiintymää?

[Pascal Lemoix]

Toiselta nimeltään omistusliite, mutta sehän on tylsä verrattuna tähän mahtavaan "possessiivisuffiksiin", joka kuulostaa vaikeammalta asialta kuin on.

--

Alepan osalta olen kummastellut ihan samaa kuin Tr*ina. Tuskin siinä mitään jujua on.

[Vanilla]

Sen sijaan sitä en ymmärrä, että jos valmistaa esimerkiksi liikennemerkin lisäkyltin, niin miksi ei ennen sitä valmistusta voi tarkistaa jostain miten "maatalous ajo" kirjoitetaan. Ei vaatisi suurtakaan vaivaa. Tai jos tulostaa kaupassa toistuvasti hintalappuja, niin eikö voisi nyt edes opetella, että ei ole mitään "vesi melooneja"?

Tätä olen ihmetellyt minäkin. Jospa joillekin ei tule edes mieleen, että "maatalaous ajo" tai "vesi melooni" voitaisiin kirjoitettaa jotenkin toisin. Tai joillekin sillä ei ehkä todellakaan ole mitään väliä.

Pari viikkoa sitten näin liikennemerkin lisäkyltin, jossa luki "vesi johto työ". Silloin ymmärsin, ettei sillä joillekin todellakaan taida olla mitään väliä, surullista kyllä.

Hassua oli, että vastapäisestä suunnasta ajaville oli laitettu kyltti, jossa sama asia oli kirjoitettu aivan oikein.

[Lumikki75]

Juuri pääsin sanomasta, että en niin hirveästi enää ärsyynny kirjoitusvirheistä - ja sitten näin tuossa foorumin ylänurkassa Nokian mainoksen: "Joka 30 sekunti katoaa langatonlaite (...) Nokia Intellisync Päätelaitehallinan avulla".



Eikö muka Nokian kokoisella puljulla ole varaa tarkastuttaa mainoksiaan ennen julkaisua?