
Muutin reilu kuukausi sitten. Muuttopuuhissa ähistessä eräs pariskunta käveli keppanat kourassa auton ohi ja kyselivät, että olenko muuttamassa sisään vai ulos, kerroin. Totesivat, että nyt tuli tehtyä elämäsi virhe. Vielä ähistessämme kuului naapuritalon yhdeltä pihalta pulinaa, liekö grillijuhlat meneillään, erotin pulinan seasta mm. seuraavaa " Hei joku muuttaa tänne!!! - Joo, ja kuukauden päästä se muuttaa pois."
Naapureista ei ole ollut tähän asti haittaa. Mutta. Jokunen aika sitten parvekkeella ollessani kuulin seinänaapurista kamalaa teinipojan huutoa, normiriita varmaan äipän kanssa meneillään. Ei kuulunut sisään. Toissa- ja viimeyönä tämä raspikurkku on kuitenkin huutanut joskus yhden-kahden välillä ja paiskonut tavaroita, kuuluu kivasti meikäläisen makkariin. Olen tässä pohtinut, mikä olisi diplomaattisin keino huomauttaa tästä asianomaisille. Lappua en mihinkään ilmoitustaululle halua laittaa, mutten oikein haluaisi mennä oven taaksekaan. Kuitenkin olisi mielestäni järkevää ilmaista asiasta ensin häiriötekijälle kuin vuokranantajalle. Ehkä sujautan lapun postiluukusta? Sitten mä olen kuitenkin se The Bitch.
En ole vielä kovin naapureihin ehtinyt tutustua, muutamaan rappukäytävässä törmännyt. Kohdattaessa moikkaan ja hymyilen aina. Pesutuvassa tapasin jonkun joka asuu pihan toisella puolella. Pienkerrostalot ovat lähekkäin, eli viereisen talon naapureita nään ehkä eniten, heidän hengaillessa parvekkeillaan. Ehkä aikatauluni ovat jotenkin oudot, kun en edellisessäkään kodissa oikein naapureita nähnyt, paitsi tietty aina ympäri päissään hoipertelevan Naapurin Penan.
Ei ole koskaan kukaan tullut mun oven taakse apua pyytämään (paitsi edellä mainittu Pena, kun oli niin päissään ettei saanut omin avuin kämppänsä ovea auki
), enkä kyllä ole itsekään apua keltään kysellyt. Naapurustoa olisi silti kiva tuntea enemmän, jos on jotain tarpeita (älkääkä nyt vääntäkö tästä mitään
) joissa naapuri voisi auttaa. Ystävättäreni auto esimerkiksi alkoi vähän lahota käteen, mutta naapurin mukava miekkonen tuli ihmettelemään ja lähetti likan osia ostelemaan ja vielä vaihtoi osaset myöskin. Tämän kaltaiset naapurisuhteet ovat kyllä ihailtavat.
Täällä tuntuisi ihan luontevalta mennä lainaamaan naapurilta sokeria ja jos naapuri tulisi lainaamaan sokeria minulta, en välttämättä vaatisi häntä palauttamaan lainaamaansa.
En tervehi niitä, jos nei satu tervehtimään eka,
Kotikotonakin naapureitten lapsiaki tuli nähtyä vaan,
.
.
.
Nämäkin tapaukset muuttivat sitten ilmeisesti pois tai ainakin paransivat tapansa.
käsittämätöntä! Pitänee pistää eksälle viestiä, onko sille tullut ylimääräsiä vesilaskuja, kun vuoden verran hengasin siellä melkein päivittäin... Uskomatonta. Riitauta se vesilasku. Samalla vois melkein syyttää naapurinsetää häirinnästä tai jostain. V*u, mitä toimintaa, ei pysty käsittämään. Rajansa kyttäämiselläkin.




