Mä kuitenkin kehottaisin ottamaan yhteyttä. Jos sitä ei sitten yhtään kiinnostakkaan, ja tulee tälläinen nolo hetki mitä tuossa hieman aijemmin mietit, kun jossain törmäätte, niin miksi sen sitten pitäisi niin noloa olla?
Meinaan vain, mieti sitä tilanetta sen toisen näkökulmasta. Eikö hänen luulisi olevan vain otettu asiasta, eikä hän siitä sen kummemmin itse nolostu. Eli miksi sitten sunkaan pitäsi? Mutta jos taas tilanne on noloa sille toisellekkin, niin sittempähän et ole ainoa, kun molempia kerta nolottaa.
Ja jos siitä huolimatta sitten nolostutkin, niin mitä sitten? Kaikkihan me joskus nolostumme.
Ja tuo viimeisin on sitten sanottu kokemuksen
erittäin syvällä rintaäänellä:
Noin 3,5 vuotta vanha mokani hävettää edelleenkin aivan
sanoinkuvaamattoman paljon! 
(Se mikä se moka oli, niin en aijo paljastaa, se nyt on kai sanomattakin selvää)