Lemmikkiaiheista ilmoittelua

[pampula]

Pampula:
Meillä on paimensukuinen lapinkoira

Myös miun unelmakoira tällä hetkellä! Hassua, että tuli ilmi tässä yhteydessä! Kun just yks tuttu sano, että "no älkää nyt sit sitä lapparia ainakaa ees harkitko, kun ne räksyttää!" Just.

Oon samoilla linjoilla Denin kanssa siitä, että uskon kasvatuksen voimaan, vaikka taipumuskin on tärkeä. Mutta yksilöitähän koiratkin ovat! On kummallista, miten sokeesti ihmiset tuijottaa rotuun. Siinä on mielestäni menty vähän väärään ääripäähän. Unohdetaan, että ostamalla rotukoira ostetaan yksilö - ei vain sen ja sen rotuista koiraa.

Oon toki lueskellut kaikki maholliset palstat ja artikkelit haukkumiseen liityen, mutta eihän sillä loppupeleissä oo merkitystä. Se meille tuleva yksilö voi olla ihan millainen tahansa. Ehkä enemmän oonkin nyt keskittynyt opiskelemaan sitä, miten koiraa opetetaan pois haukkumisesta. Esim. tässä oli yks ihan pätevältä vaikutav artikkeli: http://www.kotiposti.net/teddy/haukkuminen.htm

Mut joo. Oikeestaan...en tiedä onko tähän mitään muuta vaihtoehtoa, kuin kokeileminen.

[Lumikki75]

Kiitoksia onnitteluista kaikille! Olen aikasta täpinöissäni - ja vähän hirvittääkin, että miten meidän kissa siihen uuteen tulokkaaseen suhtautuu (vaikka järjellä tiedän, että alkujärkytyksen jälkeen kaikki menee kumminkin hyvin).

Siippa haluaisi uuden perheenjäsenen nimeksi Lola. Mä en oikein ole ihastunut ajatuksesta, koska
a) siitä tulee mieleen Odusoga - vai mikä Wallinkoski se nykyään on ja
b) mistä sitä voi tietää näkemättä, onko tyyppi edes yhtään Lolan näköinen? (Vaikka tuskin tykkäisin nimestä yhtään sen enempää, vaikka parin viikon päästä pennun nähtyäni se olisikin kovasti Lolan näköinen.)

Päädyttiin anopin ehdottamaan ratkaisuun, että molemmat kirjoittavat paperilapuille nimiehdotuksensa ja annetaan sitten koiran itse valita, siis nimeksi tulee siinä lapussa lukeva nimi, jota se ekana haistelee. Mä en vaan ole vielä keksinyt yhtään ehdotusta.

[Sippura]

annetaan sitten koiran itse valita, siis nimeksi tulee siinä lapussa lukeva nimi, jota se ekana haistelee.

Muista sitten hieroa omaa lappuasi meetvurstinsiivulla

[Lumikki75]

annetaan sitten koiran itse valita, siis nimeksi tulee siinä lapussa lukeva nimi, jota se ekana haistelee.

Muista sitten hieroa omaa lappuasi meetvurstinsiivulla

Mulle ei tullu edes mieleenkään moinen, ennen kuin siippa meni möläyttämään että aikoo tehdä niin.
Että voitte olla varmoja, että lapunkirjoitustilanteessa on rankka valvonta päällä.

[Sippura]

Saako tänne avautua? Kun mulla olis nyt sellainen tilanne, että mä oon ihan
rakastunut niihin pikkukarvanaamakisuihin

Mä voisin vaan katsella kun ne leikkii ja pitää niitä sylissä ja silittää niitä
vaikka 3 tuntia putkeen. Eilen meni kevyesti puolitoista tuntia kun jätkät
simahtivat mun syliin ruuan ja rehoomisen jälkeen. Ja aamuisin kun ne tu-
lee herättämään kehräämällä epävireisesti ja puskemalla niitten täydellä
600 gramman painolla kylkeen, ei klo 05.30 ole mikään paha aika herätä

Ne on niin suloisia, että pää pehmenee

[Crazy_Clown]

Ehkä maailman paras tapa herätä on se kun kissa tulee ja herättää. Jos mikä tai kuka tahansa muu herättää mut aamuisin, niin en voi kyllä sanoa olevani heti kovin hyvällä tuulella. Mutta se että kissa tulee ja herättää on jotain niin maailman suloisinta.
Itsellänihän ei ole koskaan kissaa ollut, mutta monta kertaa yöpyessäni kaverin luona ovat hänen kissansa tulleet herättämään. Se on kyllä suloista.

[theia]

Ehkä maailman paras tapa herätä on se kun kissa tulee ja herättää. Jos mikä tai kuka tahansa muu herättää mut aamuisin, niin en voi kyllä sanoa olevani heti kovin hyvällä tuulella. Mutta se että kissa tulee ja herättää on jotain niin maailman suloisinta.
Itsellänihän ei ole koskaan kissaa ollut, mutta monta kertaa yöpyessäni kaverin luona ovat hänen kissansa tulleet herättämään. Se on kyllä suloista.

Niinpä - heräsin kun kaverin kissa kehrää mahan päällä, maailman paras herätys ikinä!

[Suvi]

Ehkä maailman paras tapa herätä on se kun kissa tulee ja herättää. Jos mikä tai kuka tahansa muu herättää mut aamuisin, niin en voi kyllä sanoa olevani heti kovin hyvällä tuulella. Mutta se että kissa tulee ja herättää on jotain niin maailman suloisinta.

Niinpä. Siis minulla ei ole ollut itselläni koskaan kissaa, mutta vanhemmilla
on edelleen ne kaksi.

Pienempänä toinen kissa tuli pussailemaan aamuisin. Vähän vanhettuaan se
otti järeämmät keinot käyttöön ja alkoi kiskoa hiuksista, kun palvelija ei herännyt.
Tai niin olen kuullut.

[Lumikki75]

Meidän kissa yrittää myös ensin kehräyslähestymistä. Jos se ei riitä, se alkaa läpsiä tassulla naamalle - siis pehmeällä tassulla tietty.
En mäkään sille oikein osaa olla vihainen, vaikka en todellakaan aamuihmisiä ole.

[Eowyn]

Meidän kissa yrittää myös ensin kehräyslähestymistä. Jos se ei riitä, se alkaa läpsiä tassulla naamalle - siis pehmeällä tassulla tietty.

Meidän toinen kissa tekee ihan samaa. Sitten jos en jaksa herätä ja vaihdan vaan kylkeä niin se seuraa sinne toiselle puolelle läpsimään mun naamaa.

[Crazy_Clown]

Meidän kissa yrittää myös ensin kehräyslähestymistä. Jos se ei riitä, se alkaa läpsiä tassulla naamalle - siis pehmeällä tassulla tietty.

Meidän toinen kissa tekee ihan samaa. Sitten jos en jaksa herätä ja vaihdan vaan kylkeä niin se seuraa sinne toiselle puolelle läpsimään mun naamaa.

Vähän tähän tyyliinkö?

[Lumikki75]

Vähän tähän tyyliinkö?

Ihan kuin meillä aamuisin!

[Kibaya]

Ei se ihan joka aamu ole maailman ihaninta .
Ei sunnuntaisin 4.50 yhdellä kynnellä paljaalle nahalle töniminen ole mikään herkkutilanne. Ja varsinkaan, jos sitä jatkuu pitkään. Mutta muuten se on aika jees . Ehkä vähän parempaa on herätä itse ja todeta, että kissa nukkuu otsa/nenä/selkä vasten omaa poskea. Se mehmeä turkki vasten poskea on mun mielestä aivan ihanaa. Ja sitten jos se mytty alkaa kehräämään vielä lisää sitä ihanuutta.

Toisaalta, mä harvoin herään siihen jos joku kissa tulee päälle kehräämään .

[Sippura]

Ja sitten jos se mytty alkaa kehräämään vielä lisää sitä ihanuutta.

Mein poitsuissa on vielä tässä vaiheessa erityisen ihanaa se, että ne vasta harjoittelee
sitä kehräämistä, eli kone ei vielä hyrrää ihan tasaisesti vaan niitä nikotteluja ja muita
ihme äännähdyksiä kuuluu silloin tällöin Ja toinen niistä lähtee käyntiin pelkästä kat-
sekontaktista, toinen vaatii vähän enemmän tyytyväisyyttä aloittaakseen hyrinän.

Ja edelleenkin ne nukkuu yöt Mä oon saanut sellaisen kuvan, että kissanpennut nukkuu
maksimissaan pari, kolme tuntia ja sen jälkeen riehuu kunnes väsyy. Nämä saattaa painia
puoli tuntia meidän nukkumaanmenon jälkeen, mutta kertaakaan en ole vielä keskellä yö-
tä herännyt niin, että jompikumpi olisi hereillä saatikka riehunut ympäriinsä.

Kai se tilanne nyt muuttuu kun kerran tästä mainitsin enkä saa ensi yönä nukuttua silmällistä

[Crux]

Sillä se oppi Ruskakin aikoinaan.

Pakko kysyä mielenkiinnosta. Oliko Ruska tyttö vai poika ja minkä värinen?

[Kibaya]

Mulla on muodostunut pieni ongelma.
En vielä tiedä pitäisikö konsultoida eläinlääkäriä. Myyy on ruvennut sontimaan keittiön yhteen nurkkaan. Voiko se olla jotain sopeutumisjuttua? Myyy ja musta neiti on vielä vähän eripuraisia. Ei ne tappele, eikä jahtaa toinen toisiaan tai käy edes toistensa kimppuun, mutta sellaista kohtaamisongelmaa on. Vähän ne sähähtelee toisilleen jos kohtaavat. Useimmiten kohtaavat oviaukoissa eli vessan ja keittiön ovilla. Nukkuessaan sängyssä ne ei sähise toisilleen, vaan voivat hyvinkin nukkua samassa mytyssä keskenään. Myyy kuitenkin on selkeästi varovaisempi mustan katin läheisyydessä kuin raidallisen.

Olen siivoillut kissojen vessoja ihan neuroottisena. Vaihdoin jopa semisti hiekkamerkkiä, mikä ihan hieman ehkä vaikutti tilanteeseen, mutta silti se sontii sinne nurkkaan. Pellettiin en voi vaihtaa, sillä vanhemmat neidit ei niille käy.

Olen kokeillut vaikka mitä. Enää on jäljellä jonkun kukan länttääminen sinne nurkkaan. Mutta sinne nurkkaan on hinkattu teepuuöljyä, sitruunaa ja eilen laitoin etikkaa.

Pitäisikö se katti viedä johonkin terapiaan?

[Kuolo]

Sillä se oppi Ruskakin aikoinaan.

Pakko kysyä mielenkiinnosta. Oliko Ruska tyttö vai poika ja minkä värinen?

Ruska on tyttö ja se on nimensä värinen. Eli tämmönen
---

Mie oon ollu vähän yllättyny jopa siitä miten erikoirat käyttäytyy rodullensa ominaisesti. Haukkumiseen se ei juurikaan vaikuta, mutta muuten esimerkiksi sakemannit tai ajokoirat käyttäytyy ihan niinkun kaikki muutkin saman rotuset. Rotikat ja buldogit tulee melko usein istumaan polvelle.
---

Laita Kiba kisulle oma hiekkakoppa. Tarpeiden teko kun tuntuu olevan kissoille se yksityisin asia, eikä kusipaikkaa tahdota helpolla jakaa.

[Vanilla]

Sillä se oppi Ruskakin aikoinaan.

Pakko kysyä mielenkiinnosta. Oliko Ruska tyttö vai poika ja minkä värinen?

Ruska on tyttö ja se on nimensä värinen. Eli tämmönen

Pakko mainita vielä, että meillä oli ennen Ruska-niminen koira. Tyttö oli hän, ja oli saanut nimensä kasvattajaltaan, juuri hienon värisen turkkinsa ansiosta. Kuva 1(upeasti editoitu, by Vani ehkä 13 v. ) ja vielä Kuva 2.

Ruska oli meidän ensimmäinen koira. Kuoli ihan liian nuorena, kun jäi auton alle kotikujalla.

[Lumikki75]

Viikonlopun aikana oli keskusteluja kasvattajan kanssa, ja nyt on sitten ihan varmaa, että meidän uusi perheenjäsen saapuu ensi kuun loppupuolella.
Ostin jo pannan ja talutushihnan valmiiksi.

[Deni]

Siitä se alkaa, Lumikki - kohta on nurkat täynnä lelua ja harjaa ja koppaa ja pehmustetta ja puruluuta ja härpäkettä. Onnea uudesta perheenjäsenestä.


Mun piski hurmasi poikaystävän vanhemmat viime viikonloppuna. Jätettiin se pari kertaa niiden hoiviin kun käytiin itse ulkona, ja kun tultiin takaisin, nähtiin valokuvia siitä miten kuusikymppinen äijä makaa koiran vieressä lattialla "kun se vinkui". Vaikka mikäs tuolla hurmatessa, se tykkää kaikista ihmisistä ja etsii varmasti tyypit jotka jaksaa rapsuttaa.

[Lumikki75]

Siitä se alkaa, Lumikki - kohta on nurkat täynnä lelua ja harjaa ja koppaa ja pehmustetta ja puruluuta ja härpäkettä. Onnea uudesta perheenjäsenestä.

Ai noiden kissan lelujen, harjojen, koppien, pehmusteiden ja muiden härpäkkeiden lisäksi?
Kiitoksia onnitteluista!

[Emilia]

Innoissani täällä oottelen raportteja ja kuvia Lumikin uudesta perheenjäsenestä!

Ekasta aihetta koskevasta viestistä jäi kuitenkin kaivertamaan seuraava:

Olin vähän kahden vaiheilla, että otanko vai en kun siinä on se ulkoiluttamisen vaivakin (mikä tietty on omakotitalossa paljon helpompi kuin kerrostalossa), kunnes anoppi ilmoitti, että se haluaa ostaa sen meille.

Ymmärrän tän varmaan väärin, mutta ettekö ehkä olisi ottaneet koiraa, ellei anoppi olisi maksanut? Koira vaatii aika paljon huomiota ja sellaisen hankkimista pitäisi tosissaan miettiä. Vaikka onkin oma piha, pitää se eläin silti lenkittää kunnolla. Kaikesta turkin hoidosta nyt puhumattakaan.. Toivottavasti ootte valinneet rodun huolella ja todenneet itsellenne sopivaksi.

[pampula]

Täällä ei uutta koirankinuamisrintamalla Paitsi että puhuttiin vielä siitä, miksi koiran ottaminen sisälle tuntuu niin hankalalta ajatukselta. Jotenkin kävi ilmi, että se on juuri se idea, että olisi joku "ylimääräinen" sisällä häsläämässä. Kanssanisäkäs kun ei vaan oo tottunut sellaseen. Äh, en mie tiiä. Ehkä rakennan naapuriin talon mulle ja koirille.

Välillä tulee tunne että hemmetti, ei yksi koiran ottaminen voi olla mulle niin tärkeetä että näen siihen tällasen vaivan ja aiheutan toiselle hankaluutta. Ja sitten taas kun oon koirien seurassa, leikin vaikka siskon koiran kanssa, niin muistan, miten paljon koira tuo elämään iloa ja miten hauskaa sen kanssa on puuhata. Tuntuu ihan typerältä ajatukselta, että se osa ois nyt sitten vaan leikkautunut mun elämästä pois. Kun en kumppaniakaan ajatellut tämän takia kuitenkaan vaihtaa.

[Lumikki75]

Ymmärrän tän varmaan väärin, mutta ettekö ehkä olisi ottaneet koiraa, ellei anoppi olisi maksanut? Koira vaatii aika paljon huomiota ja sellaisen hankkimista pitäisi tosissaan miettiä. Vaikka onkin oma piha, pitää se eläin silti lenkittää kunnolla. Kaikesta turkin hoidosta nyt puhumattakaan.. Toivottavasti ootte valinneet rodun huolella ja todenneet itsellenne sopivaksi.

Ei, kun olisi otettu koira vaikka anoppi ei olisikaan maksanut, mutta todennäköisesti olisi sitten otettu vasta ensi vuonna.
Mulla on ollut koira ennenkin ja siipalla useampiakin, joten tiedetään kyllä mihin ollaan ryhtymässä. Piha on siitä mukava, että ei tarvitse lähteä aamu-unisena ihmisenä lenkittämään koiraa heti kuudelta (ja neljältä ja kymmeneltä, mikä ei haittaa koska silloin mua ei kumminkaan nukuta), vaan sen aamulenkin voi siirtää vähän myöhemmälle.
Ei todellakaan ole aikomus antaa toisen pyöriä vaan pihalla.

[Crazy_Clown]

Jotenkin kävi ilmi, että se on juuri se idea, että olisi joku "ylimääräinen" sisällä häsläämässä. Kanssanisäkäs kun ei vaan oo tottunut sellaseen.

Tottumiskysymys. Luulen, että sitten kun siihen tottuu, niin sitä ilman ei osaa olla.
Vaikka, kyllä kai ihmisestäkin riippuu, että en nyt vannomaan silti menisi...