Kuolo kirjoitti:Vaikeempi kysmys, mutta kyl mie melko varma oon siitä, että toisia ihmisiä siihen tarvitaan. Omaa arvoa punnitaan kuitenkin lähes pelkästään kanssaihmisten reaktioiden kautta. Se on semmonen vuorovaikutus, joka ois kyl tarpeellista.
Luulisin, että kyllä tämä aika hyvin osuu naulan kantaan. Vaikka ihmiset ovatkin erilaisia jne. Kaikki eivät välttämättä kaipaa ympärilleen suurta joukkoa ystäviä, joita näkisi usein, mutta kyllä tietynlainen tunne kuulumisesta on kuitenkin varmasti valtaosalle ihmisistä tarpeellinen.
Kyllä mäkin saatan olla kohtuullisen tyytyväinen välillä, vaikka en tapaisikaan paljoa ihmisiä hetkeen. Mutta tämä onnistuu vain, jos on mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä, jotain työtä, jonka tiedän pystyväni tekemään ja josta tiedän, että joku odottaa mun tekevän sen. Tai vaikka en tekisi töitä tai jos olen jossain poissa, niin että on kuitenkin paikka minne palata, verkostoa, jotain mihin kuulua. Kyse lienee jonkinlaisesta oikeutuksen tunteesta, siitä tiedosta että itsellä on oikeus olla ja tehdä juuri sitä mitä tekee, ettei ole vallan turha. Joskus siihen voi riittää vaikka vaan se sähköpostiin tipahtunut tiedustelu, että teetkö tän jutun tai tuutko mukaan, jos et nyt niin sitten myöhemmin. Pitää olla joku suunta, tunne siitä että on järkevässä paikassa, siellä missä pitää (tarkoitan pääasiassa kuvaannollisesti). Tätä olen joutunut viime aikoina itse miettimään. Erilaiset olosuhdemuutokset ja väliaikaisuus eivät oikein auta asiaa, kuuluminen on haurasta ja murtuu helposti.
Yksinäisyydestä vielä sen verran, että se on pirullinen tunne siksi, että siitä puhumalla ei välttämättä pääse kovin helposti mihinkään. Totta kai se voi auttaa, mutta ongelma on laajempi, tilanne vaikea. Mitä siihen toinen voi sanoa? "Voi harmi?" Helposti yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne kietoutuvat yhteen, äkkiä tuntuu ettei olekaan oikeutta olla täällä, ei mennä mukaan. Niin kuin että jos voisikin yksinäisyydestä puhumisen sijaan puhua ihmisille riittävästi jostain muuta, ehkä ei olisikaan ulkopuolinen. Pitäisi pystyä astumaan sen tunteen ulkopuolelle, mutta ei se käy helposti.
Outolinnulle, Kuololle ja Maijalle ja muillekin
