Kissamaisia juttuja

[Kuolo]

Nyt meillä menee jo tosi hyvin. Viljo syö ihan ite ja on voimissaan. Antibioottia annetaan vielä, mutta muuten toi on kuin terve kissa. Johan toi rupes leikkimäänkin

[Sippura]

Jee! Go Viljo, go!

****
Meidän Sulevi tyhjensi anaalirauhasensa mun paidalle Ihmettelin karmeaa
hajua hetken, kunnes tajusin paidalla olevat pari pientä märkää läiskää. Tekee-
kö muitten kisut vastaavaa? Tyyne ei tehnyt noin kertaakaan sen neljän vuoden
aikana mitä se oli meillä, Sulo on tehnyt tuon nyt jo pariin otteeseen (toisen ker-
ran anaalirauhaseritteet jäi eläinlääkärin pöydälle kivestutkimuksen jälkeen).

Se haju on kyllä jotain tosi järkkyä.

[Kuolo]

Eiks ne pitäs tyhjetä normaalisti ulostaessa, eikä noin muutenvaan kenenkään syliin?

[shaana]

Entisen kämppiksen kisu ruikautti joskus hermostuksissaan. Hyi stna se lemu. En tiedä mitään kauheampaa tähän hätään.

Ihana kuulla että Viljo voi jo hyvin.

Omat tolleroiset vain ovat omat hurmaavat itsensä, kerääntyvät meikän ympärille iltaisin sänkyyn niin että rapsutellaan samaan aikaan. Molemmat nukkuvat tyynypäässä nykyään, omalla puolillaan tietty. Välillä kourin niitä tyynyikseni unissani. Kissanhiekkakokeilut taitavat olla tältä haavaa ohitse, käytössä on ollut jo tovin normihiekat hyvin tuloksin, kertaakaan ei ole tarvinnut kylppärin lattialta tavaraa lapioida. Kisulit

[Sippura]

Eiks ne pitäs tyhjetä normaalisti ulostaessa, eikä noin muutenvaan kenenkään syliin?

No juu, pitäisi. Sen takia ihmettelinkin sitä silloin lekurilla, mutta eläinlääkärin
mielestä asiassa ei ollut mitään sen ihmeempää Täytyy seurailla tilannetta,
jos tyhjentelyä ilmenee useamminkin niin täytyy kysyä eläinlääkäriltä tarkemmin.

[Kuolo]

Sen tietty vois tehä, että vähän aikaa säännöllisesti tyhjentäis ne. Vois ehkä vaikuttaa asiaan. Ainakin johonkin suuntaan

[Crux]

Kissanruoka asiaa! Eli mitäpäs kissanne syövät? Paljon suositellaan näitä eläinkauppojen ruokia mutta meillä ei niihin kyllä ole varaa. Ollaan sitten ostettu ruokakaupasta tätä Perfect fit- sarjaa. Mikä jännä, niin perfect fittiä kun syöttää niin kissan kakka on paljon tummempaa kuin jos vaikka Latzia syöttäisi. Joskus tosin on pakko sitä Latzia syöttää kun Perfect fitti on vähän kalliimpaa ja ei oo aina varaa siihen. Mutta siis ja se, että Ihan selkeästi kissa tarvii vähemmän syödä tuota Perfect fittiä kuin jotain halvempaa se pupeltaa jatkuvasti.



Niin ja avokki oli eilen ostanut kaupungista Pedrolle kunnon valjaat. Edelliset oli ihan rispaantuneet ja isolle kollille ihan väärän väriset, söpön lilat (edellisen omistajan ostamat). Nämä nyt ostetut on tosi kätevät, lenkki vaan pään yli ja toinen lenkki mahan ympäri ja napsautettava solki kiinni. Edellisissä oli tavallinen kellonrannesolki molemmissa lenkeissä ja jos kissa haluaa kymmenen kertaa päivässä parvekkeelle ja sieltä pois niin arvata saattaa, ettei kukaan jaksanut valjaita ottaa pois ja laittaa uudelleen koko aikaa. Raukka parka joutui siis koko ajan olemaan tyhmännäköisissä tyttövaljaissa Mutta nyt kaikki on toisin! On oikeen hienot, mustat valjaat nyt jätkällä eikä tarvi sisällä niitä koko ajan pitää!

Valjaat on muuten käsin tehdyt Vänttiset. Maksoivatkin hurjat 15euroo ja ovat loistavat!

[Outolintu]

Toivottavasti en onnistu kuulostamaan (taas) kukkahattutädiltä, mutta itse olen kissoilleni syöttänyt aina vain sellaista ruokaa, mitä pidän itse laadukkaana. Ja tähän eivät markettipöperöt kuulu. Kissa, joka elää lihasta, ei taatusti pysty hyödyntämään kaikkea sitä sokeria, viljaa ja villoja, sorkkia ym "lihankaltaista" joita pahimmillaan markettimössöt ovat täynnä. Alhainen proteiinipitoisuus on näennäisesti saatu ylös lisäämällä kasviproteiinia, joka on halvempaa, mutta jota kissa ei hyödynnä. Kyllähän kissa niillä elää, eihän niitä muuten saisi myydä, ja vitamiini- ja kivennäisainesaanti on turvattu oikeassa suhteessa. Markettien märkäruoista löytyy kyllä viljattomia/sokerittomia versioita, joita joskus olen kokeeksi ostanut, mutta lihan osuus niissäkin on pieni. Märkäruoka on kuitenkin suht ok tavaraa verrattuna kaupan nappuloihin. Jos jotain, niin nappulat kannattaa edes ostaa eläinkaupasta. Eläinkaupan tuotteissa on erojakin ja jotkut kalliit DeLuxeGourmee-pussit eivät tuoteselosteeltaan eroa perus-Whiskassista. Mutta nappulat ovat yleensä aina parempia, ilman väriaineita ja isommalla lihapitoisuudella.

Aikoinaan syötin kissoilleni purkkiruokana Animondan Carnya ja Vom Feinstenia. Etenkin Carny tuli halvemmaksi kuin useat kaupan märkäruoat, sillä sitä saa isommassa tölkissä, josta riittää moneen kertaan/monelle kissalle, olettaen tosin, että kissa(t) suostuvat syömään jääkaapissa ollutta pöperöä. Satunnaisesti ostelin kaupasta päiväyslihoja 50% alennuksella ja sekoittelin maun vuoksi joukkoon. Nykyiset vain on hemmoteltu pilalle, ja niille ei enää kelpaa kumpikaan noista ruoista. Liikaa vaihtelua, sanon minä. Ne siis ovat päässeet paremmanmakuisiin ruokiin. Nyt Viljo ei syö hyvin enää mitään, paitsi hypoallergeenisia nappuloita, joista sen ei kyllä tarvitsisi tykätä, sillä ne ovat Maunon erikoisruokaa. Mauno taas arvatenkaan ei juuri nappuloistansa välitä ja allergiamärkäruokaan se ei koskenut viikkojenkaan jälkeen kuin pakon edestä. Aiemmin taas Viljo söi kaiken, mitä eteen laittoi ja varasti vielä Maunonkin ruoat, jos ei vahtinut. En minä niistä enää selvää ota. Vanhempieni riesanahan ne nyt ovat nirsoilemaan oppineet, mutta mitäs hemmottelevat pilalle.

Lisäyksenä vielä, että nappuloita en haluaisi syöttää kissoilleni kuin ehkä satunnaisina herkkuina. Ne kun sisältävät aina reippaasti viljaa, joka ei ole kovin luontaista ruokaa kissalle. Nappularuokavalio johtaa helpommin pissavaivoihin, kun virtsan pH muuttuu vääränlaiseksi, enkä yhden pissakissan jälkeen enää halua riskeerata yhtään. Harmi vain, että nytkin Viljolle näyttää nappulat olevan ainoaa ruokaa, joka kelpaa ja kohta kaikki märkäruoat on kokeiltu, mitä lähialueilta saa.

Kylläpäs sitä osaakin kiihkoilla jopa kissanruoasta.

[elegia]

Meillä syötetään markettimärkäruokaa ja eläinkaupan raksuja. Pojan ollessa pentu keittelin sille paljon Rafaelon kiusausta ja kanapuuroja sekä annoin lihaa tuoreeltaan. Rouva ei näihin ruokiin koskenut lainkaan, se on ollut aina enemmän vain raksujen perään. Märkäruuastakin se yleensä litkii vaan hyytelöt. Tuli sitten vähän pidempi aika väliä, kun ei syötetty Topillekaan kuin tuota samaa märkäruokaa (se syö muutenkin mielellään molempien ruuat ) ja nykyään sekään ei tahdo koskea kunnon lihaan!
Olen tässä miettinyt miten ne saisi opetettua takaisin vähän vaihtelevampaan ruokaan, että saisi annettua ihan kunnon lihaakin välillä, mutta hirmu nirsoja nuo ovat. Mussuttavat vaan samaa ruokaa päivästä toiseen, vaikka iltapalaksi saisi jauhelihaa tai naudan sydäntä.

[Sippura]

Kisurouvan aikaan ruokapuoleen ei oikein voinut itse vaikuttaa, kissa söi
tasan sitä mitä itse halusi eikä muutoksia ruokavalioon suvaittu. Lähinnä
raksulinjalla Tyyne oli, kastikeruuista se nuoli ne kastikkeet mutta lihoja
ei suostunut syömään

Ennen näitten poikapentujen tuloa otin uudelleen selvää kissojen terveelli-
semmästä ruokavaliosta ja oon aika hysteerisestikin pitänyt siitä kiinni.
Pentumärät ostettiin vallan eläinkaupasta, lähinnä juuri Outolinnunkin mai-
nitsemaa Von Feinsteiniä, Miamoria sekä Feline Porta Kitteniä. Nyt kun eläin-
lääkäriltä tuli noottia siirtyä aikuisten ruokaan paino-ongelmien välttämiseksi,
kippoihin olen hyväksynyt myös markettien märkäruokia. Osa niistä on mieles-
täni ihan yhtä hyviä mitä eläinkaupassa myytävät märkäruuat.

Tuijotan kaupassa silmät tarkkana ruokapurkkien valmistusainelistoja ja valk-
kaan niitä, missä on vähiten viljaa, sokeria tai muita kasviperäisiä tuotteita
millä kissa ei tee mitään. Latzin vuuat on ihan ok ja osa Latzin hyytelöpurkki-
vaihtoehdoista myös. Vaihtelua teen aika usein, jotta oppivat syömään vähän
kaikkea.

Raakaan lihaan olen yrittänyt totuttaa pojat pienestä pitäen, muutaman kerran
viikossa ne saavat ateriaksi possun sydäntä, silloin tällöin naudanlihasuikaleita
ja jauheliha-kermaviilimössöä. Maanantaisin ne saavat herkuksi kananmunan
keltuaista - kissojen lisäksi myös turkki tykkää Tuota Rafaellon kiusausta olen
myös suunnitellut tekeväni pakkaseen jemmaan, mutta vielä en ole saanut aikaan.
Edulliseksi se tulisi ainakin.

Raksuja pojat ei saa kuin silloin tällöin, eläinkaupasta ostettu vajaan puolen
kilon raksupussi on kestänyt nyt reilun kuukauden. En halua, että pojat tottuu
raksuihin niin, että ne ryhtyy nirsoiksi Hampaillehan ne raksut tekee osaltaan
hyvää, mutta kai sellainen jämäkän sydänpalan jäytäminen ajaa saman asian.

[Lumikki75]

Kisurouvan aikaan ruokapuoleen ei oikein voinut itse vaikuttaa, kissa söi
tasan sitä mitä itse halusi eikä muutoksia ruokavalioon suvaittu. Lähinnä
raksulinjalla Tyyne oli, kastikeruuista se nuoli ne kastikkeet mutta lihoja
ei suostunut syömään

Meillä on vähän sama ongelma. Syöttäisin mielelläni kissalle laadukasta eläinkaupparuokaa, mutta kun se ei syö niitä!
Kaikenlaisia merkkejä ja makuja on kokeiltu, mutta kun ei. Sille kelpaa vain se yksi markettipöperö.
Jotta kisuli saisi myös lihaa, paistan sille säännöllisesti kanaa ja possua, jotka kyllä kelpaavat hyvin. Lisäksi kelpavat tonnikala ja sardiinit.

[Crux]

Itse muistan lukeneeni, että kissojen pääasiallinen ravinto tulisi tulla juuri raksuista. Märkäruokaa meillä on tosi harvoin koska kissa ei kerrassaan suostu syömään kuin yhtä merkkiä ja se on aika tyyristä. Varmaan tolle eläinkauppatavaraa ostettaisiinkin jos varaa olisi. Nyt kuitenkin pitää kissan tyytymän markettiraksuihin.

Kippoon laitetaan nokare jauhelihaa tai kokolihaa silloin tällöin, marinoimatonta tietysti. Aika huono tuo on syömään mitään muuta kuin raksuja ja sitä yhtä, tiettyä märkäruokaa. Jännä persoonan muutos kissassa muutes tapahtui sen jälkeen kun se meille tuli. Aikaisemmassa kodissaan oli syönyt mitä vaan, meillä on sitten heittäytynyt ihan nirsoksi. Niin kalaa söisi kyllä mutta se ei kissan mahalle sovi laisin.

[Outolintu]

Mun raksuvastaisuus johtuu tuon virtsatieongelmariskin lisäksi lähinnä siitä, että mielestäni se ei ole kissaeläimelle luonnollista ravintoa. Toki raksuja syöttämällä on lähes mahdotonta saada puutostiloja aikaiseksi, niin hyvin niissä on tasapainotettu ravintoaineet ja vitamiinit. Tosin sama juttu tietty teollisen märkäruoankin kohdalla. Tiedän kyllä, että ei se kissa nautaa tai porsastakaan luonnostaan syö, eikä kaikkien kissojen ole mahdollista elää pelkillä hiirillä. Vaan on liha ja lihasta tehty mössö (nuo mainitsemani purkkiruoat kuitenkin tehdään lihaksi luokiteltavista aineisosista) ilman vilja- tai kasviproteiinilisiä kuitenkin lähempänä luontaista kuin kuiva, kova avaruusruokanappula.

Enkä syyllistä nappuloita syöttävää ja tiedän, että osa kissoista nirsoaa muita ruokia. Kerronpahan vaan meidän ruokailuista. Välillä meillä barffaattiinkin, eli syötin raakaa (luista) lihaa kalkki- ja vitamiinilisien kera. Ihan hyvin jaksoin, kissat tykkäsi, mutta sitten toinen kissa rupesi iho-oireilemaan ja jouduimme siirtymään kokeeksi allergiaruokavaliolle, enkä sitten jaksanut punnita lihoja ja mittailla lisiä vain toiselle kissalle. Nyt ne syövät noin 50%-50% raakaa lihaa (lähinnä kanaa) ja teollista. Teollisen osuus saisi olla suurempikin, mutta noilla "isovanhemmilla" on paha tapa totuttaa ne liian hyvälle. Lähinnä pelkään vitamiinien ja kalkinsaannin puolesta lihan osuuden ollessa suuri.

[tahris]

Mun kisurouva (lähes 10 v) ei syö muuta kuin Latzin purkkiruokaa ja sekin pitää olla hyytelössä, mutta lihalohi-Latz ei kelpaa. Samoin Latzin raksut kelpaavat, joten vaihtelen niitä,
useimmiten aamulla Latzia peltipurkista ja illalla Latzia pahvilaatikosta. Nuori poika syö sitten samaa ruokaa, vaikka tykkäisi muustakin, mutta ostan enimmäkseen Latzia
vanhan rouvan mieltymyksen mukaan. Pitäisi kokeilla ihan huvikseen tuota elegian Rafaelon kiusausta. Poika voisi ihan hyvin sitä syödäkin, rouvasta en tiedä.
Ja pojalle pitäisi hankkia valjaat, että voisi käyttää ulkona, kun se on niin utelias, rohkea ja tiedonhaluinen. Nyt sille on tullut tavaksi aamulla, kun puen ulkovaatteita
päälle, tulla mun luo "halaamaan" mua. Kun olen kumartuneena sitomaan kengännauhoja, niin poika puskee mua päähän ja ottaa jalasta halausotteen.

[Kibaya]

Mulla on - ainakin vielä - hyvä onni matkassa, että kissat syö mitä niille sattuu antamaan. Vanhemmat neidit vähän nirsoilee jos raaka liha on liian isoina palasina, mutta syövät silppua kyllä. Ja Myyy syö kaiken mitä irti lähtee, myös tarvittaessa mun sormet.

Mä olen pentuna syöttänyt noille urveloille eläinkaupan märkäruokaa, mutta huomasin että ei se toimi meidän ruokailuperheessä. Annan heille märkätavaraa vain aamulla ja muutoin raksuja. Aamuiseen märkätavaraan laitan sekaan sellaista liuosta, mistä he saavat vitamiinit, antioksidantit ja muut tarvittavat hyödynteet. Raksuissa pidän vaihtelua. Ihan riippuen rahatilanteesta ja aikatauluista, haen eläinkaupasta ja tasaisesti käyn myös kaupan valikoimaa läpi. En osta peräkkäin saman valmistajan raksuja. Ennen oli enemmän vaihtoehtoja, nyt tuntuu että ne parhaat on lopetettu tai meidän kaupat eivät vain tarjoa niitä.

Erään kasvattajan mukaan paras liha-suhde on pirkan pienissä folio-jutuissa. Ja että parempi on syöttää kastikeruokia, kuin hyytelöitä. Meillä neidit eivät syö pateita, eivätkä hyytelöitä mielellään.

[Kibaya]

Unohdin vallan edellisestä viestistä hyvin, hyvin tärkeän linkin.

Olen reilun vuoden seuraillut pohjanmaan huudeilla olevan kissakasvattajan ja kissojen eloa. Nojoo, on siellä joukossa myös yksi koira ja pari lasta.

Jimin poppoo

Siperiankissat on ihanan muhkeita ja ihan "oikeiden" kissojen kokoisia, mitä on hauska seurailla omien pienten palleroiden rinnalla.
Varoitan kuitenkin; siellä on nyt 10 pientä pentua.

Kis, kis, MJAU.

[Crux]

Jaiks! Huomenna lähdetään hakemaan Pedrolle kissakaveria! Pitkäkarvainen maatiaispentu joka näyttää tässä kuvassa katsovan ihan kieroon Jänskättää!

[Sippura]

Ihana kierosilmä tulossa Cruxin perheeseen

*****
Onko meidän viiden kuukauden ikäiset poikakisut jotenkin poikkeavia vai
onko muilla kokemusta täydestä sekasorrosta ruokailun aikana?

Pojat saa ruokaa kolmesti päivässä: aamulla ennen töihinlähtöä, iltapäiväl-
lä töitten jälkeen (siis meidän, ei kissojen!) ja illalla ennen nukkumaanme-
noa. Määrällisesti ne saavat kerralla yhden vuuan/pussin per nuppi, eli mie-
lestäni aika runsaasti ollakseen noin pieniä kisuja. Yleensä ne saavat lisäksi
iltaisin jotain pientä herkkupalaa, kissalle sopivaa tietty.

Kuitenkin joka kerta, kun a) jompikumpi meistä menee keittiöön tai b) ruo-
kakupit otetaan lattialta täydennystä varten alkaa aivan hillitön huuto ja
hyppiminen. Molemmat tuntuvat menevän aivan sekaisin ruuansaamisesta
ja tunkevat päätään suoraan ruokakuppeihin ja syövät ruuat suunnilleen pus-
sista suoraan. Ainoana vaihtoehtona onkin viime päivät ollut se, että kissat
teljetään ruokakippojen täyttämisen ajaksi pesuhuoneeseen ja päästetään
vapaaksi vasta kun kipot ovat lattialla.

Pojat söisivät kaiken mitä eteen annetaan, mutta eläinlääkärin suosituksesta
olemme olleet antamatta yltiöpäin ruokaa jotta paino ei pääsisi nousemaan
liikaa. Viime ell-käynnillä lekuri ehdotteli jo ruoka-annosten pienentämistä,
vatsassa tuntui jo rasvakerrostumaa.

Onkohan noilla oikeasti koko ajan nälkä vai onko tuo riehuminen yleistäkin?

[tahris]

Erään kasvattajan mukaan paras liha-suhde on pirkan pienissä folio-jutuissa. Ja että parempi on syöttää kastikeruokia, kuin hyytelöitä. Meillä neidit eivät syö pateita, eivätkä hyytelöitä mielellään.

Mitäs sitten teet, jos kissa ei kertakaikkiaan suostu syömään kastikeruokaa vaan kulkee perässä maukuen vaikka päivätolkulla (no, en nyt päivää kauempaa ole jaksanut kokeilla), että pitäisi saada sitä tuttua ja turvallista hyytelöä? Miten voit katsoa niitä anovia silmiä ja kuunnella hiljaisen surullista maukaisua, kun tarjolla on pöperöä, jota ei vain voi syödä? Silloin annat sitä hyytelöä, sanoi kuka kasvattaja sitten mitä tahansa. Kun kissa on lisäksi pysynyt hengissä ja hyvissä voimissa 10 vuotta sillä hyytelöllä ja raksuilla, niin kyllä se saa rauhassa niitä syödä loppuelämänsäkin.

[elegia]

Miksi on parempi syöttää kastikeruokia kuin hyytelöitä? Itse ainakin tutkiskelin joskus aika tehokkaasti kaupan purkkiruokavalikoimaa, ja kastikkeissa oli hyytelöitä enemmän lisättyä sokeria ja viljaa. Toki olen joskus moisiakin koittanut; meillä niiden nauttiminen meni siihen tyyliin, että kastikkeet livotaan ja lihapalat jää kuppiin. Noiden hyytelöiden mukana ne lihapalat ovat menneet jokseenkin paremmin alas. Mutta...mietin myös sellaista, että jos ei kissa suostu syömään raakaa lihaa, niin voisiko sille antaa itse tehtyä lihakastiketta tms. (ilman mausteita ym. tietysti), jotta oppisi vähän syömään. Tai miten ihmeessä saa kissan opetettua takaisin monipuolisemmalle ruokavaliolle?

[Mr. Smith]

Onkohan noilla oikeasti koko ajan nälkä vai onko tuo riehuminen yleistäkin?

Koska kuva vastaa tuhatta sanaa, otos Musta ja Harmaa-blogista: Ihan varmasti tulit keittiöön!

Koko merkintä

Muuten...How to tell if your cat is plotting to kill you

[Sippura]

Onkohan noilla oikeasti koko ajan nälkä vai onko tuo riehuminen yleistäkin?

Koska kuva vastaa tuhatta sanaa, otos Musta ja Harmaa-blogista: Ihan varmasti tulit keittiöön!

Kun olisikin vaan tuollaista tuijottamista Pojat tuntuu sekoavan joka kerta,
kun ruokakupit nostaa pöydälle täydennystä varten - saatika että näkevät kun
ruokalaatikon ovi avataan. Kai ne siitä jossain vaiheessa rauhottuu, viimeistään
joskus parin vuoden päästä kun tulee ikää lisää

Ja tuon viimeisimmän linkin perusteella Tyyne suunnitteli meidän tappamista vä-
hän koko ajan Loistavia havaintoja kissan käytöksestä.

[Sade]

Minun kissani ovat jo yli 14-vuotiaita, ja silti ne vieläkin usein innostuvat ruuasta aivan hillittömästi. Varsinkin tuo ahnaampi (ja lihavampi) kissa kyllä vilahtaa keittiöön salamana, kun kuulee ruuan ääniä. Hyppimistä ei ehkä tapahdu ihan niin paljoa kuin nuorempana, mutta naukuminen on sitäkin ponnekkaampaa.

Kissanruokakin aiheuttaa innostumista, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen sekoamiseen, mitä esim. tonnikalapurkin tai voileipäkinkkupaketin aukaiseminen aiheuttaa. Olen löperö emäntä ja annan aina tonnikalasta kissoille pienet maistiaiset, ja ne tietävät sen. Jos tonnikalaa ei tule tarpeeksi vikkelästi, kissat yrittävät kiivetä jalkojani pitkin ylös purkin luokse.

Mitä muuhun ruokintaan tulee, niin yritin pentuaikana syöttää kissoille muutakin kuin kissanruokia, mutta neideille ei oikein kelvannut. (Niille kyllä maistuisi kaikenlainen kissoille sopimaton herkuttelu, tyyliin oliivit, tonnikala ja pulla.) En kyllä hirveästi jaksa stressata kissojen ruokien vuoksi: kaupan ruuat kelpaavat kissoille ja ne ovat eläneet niillä terveinä näin vanhoiksi, joten en ole nähnyt syytä syöttää niille esim. eläinkaupan ruokia.

Sippuran ruokamäärät kuulostavat aika suurilta, jos nyt oikein ne ymmärsin. Minun kissani syövät yleensä yhteensä kolme pussia päivässä - siis puolitoista pussia per kuono. Nuorempina, kun ne tekivät vähän enemmän muutakin kuin nukkuivat, ne saivat vähän enemmän ruokaa, mutta joskus kymmenenvuotiaina kissat alkoivat selvästi lihoa ja laiskistua, joten pienensin hiukan annoksia.

[Sippura]

Sippuran ruokamäärät kuulostavat aika suurilta, jos nyt oikein ne ymmärsin. Minun kissani syövät yleensä yhteensä kolme pussia päivässä - siis puolitoista pussia per kuono.

Sitä ne ovatkin. Kolmea pussia vastaava määrä ruokaa per päivä per nuppi ollaan
annettu, enemmänkin menisi. Nuo varmaan söisivät itsensä hengiltä jos saisivat!
Kaikki maistuu, viikonloppuna toinen lipitti kylmää hernekeittoa suoraan kattilas-
ta kun silmä vältti

Jotta hillitön lihoaminen ei olisi edessä, pienensin ruoka-annoksia melkein puoleen.
(ennen pussi per kuono, nyt pussi puoliksi molemmille). Eivät tunnu olevan moksis-
kaan annosten pienentämisestä, anovia katseita saan ruokailun jälkeen edelleen,
mutta ei ne nyt nälkään ole kuolemassa. Ja jotta pitkän työpäivän aikana ei nälkä
yltyisi aivan mahdottomaksi, piilotin keittiöön ja olohuoneeseen sellaisia aktivointi-
leluja, joissa on raksuja sisällä. Sieltä saavat sitten metsästää kuivaruokaa kun näl-
kä yllättää

[Purple]

Onko Sippura nuo teidän kissat mistä kotoisin? Ovatko pentuna olleet normaalin ruokinnan parissa vai huonoissa oloissa?

Mä hain oman kattini kissatalosta, elämänsä alun se oli ollut hyvin satunnaisen ruoan parissa (ennen kissataloa siis). Poikaraukka oli hirmuisen laiha ja ruokahalut kovat. Syöminen oli hotkimista, eikä lautasta jätetty ennen kuin se oli tyhjä. Alussahan se ei antanut mun sattuakaan siihen kunnolla muulloin kun syödessään, siihen piti keskittyä niin täysin ettei lähentelevä ihminen paljon haitannut. Kesti pitkään ennen kuin kissa uskalsi luottaa siihen, että ei se ruoka lautaselta mihinkään katoa vaikka kaikkea ei heti hotkisikaan. Nykyään se harvoin syö ruokaansa kerralla kokonaan, mutta toki silti voi lisää pyytää. Ehkä teilläkin tilanne rauhoittuu kun ikää tulee lisää, toisaalta se, että kissoja on kaksi, voi osaltaan lisätä höyryämistä, pitää kisata vähän keskenäänkin vaikka ruokaa molemmille riittäisikin.