Jouluröpötys

[Lyyra]

Jouluaaton kuviot on aika lailla samanlaiset joka vuosi. Aamulla koristellaan kuusi [iso]siskon kanssa. Meidän joulukuusi on aika mielenkiintoinen näky. Se on aika kaukana sisustuslehtien sivuilta. Kuuseen on ahdettu kaikkien perheen lapsien kouluissa, harrastuksissa yms. askartelemat koristeet. Parhaimillaan yli kaksikymmentä vuotta vanhat viilipurkkikreppipaperikoristeet on jo reveneet ja kreppipaperin alta pilkottaa vanhat etiketit mutta niitä ei olla raskittu heittää poiskaan. -- Mutta meidän joulukuusi on ainakin meidän näköinen

Joo. Meillä vaan syödään joulupuuro ennen kuusen koristelua. Viime aikoina vaan ei oo kukaan vaivautunu mua herättämään ja oon joutunu sitten keittämään puurot ite. Ketään muuta ei enää kiinnosta koko joulu näköjään.
Tai pakko on viettää, mutta perinteistä ei haluta pitää kiinni.

Enivei siis niin. Näin sen kuuluisi mennä:
Aamulla herätään joskus 8-9:n maissa kun Äiskä on keittänyt riisipuurot. Syödään riisipuurot ja heräillään. Pistetään telkka päälle Joulupukin kuumalle linjalle, kannetaan kuusi sisään ja pengotaan joulukoristeet esille. Koristellaan kuusi, keittiön kaapit (meillä sinitarrataan joulukortteja keittiön kaappeihin), asennetaan joulutähti ja enkelikello ja muut koristeet, käännetään ruokapöytä poikittain ja valmistellaan ateriaa ja touhuillaan muuta.
Joskus 5:n maissa käydään yleensä saunassa. Joulusaunassa ei saa puhua, tai saunatonttu suuttuu.
Saunan jälkeen on laatikot yleensä lämmenneet ja potut kypsiä ja pöytä katettu ja systeemit valmiita ruokailuun. Pöydässä on kinkkua, porkkana- ja lanttulaatikkoa (viime vuosina on välillä ollut myös perunalaatikkoa), kahdenlaista rosollia (kun minä en silliä omaani halua), keitettyjä kuivattuja luumuja, monenlaista kalaa (ei lipeäkalaa), leipää (rieskaa ja ruisleipää), hyvällä tuurilla savuporoa, sekä pakollinen vihreä salaatti, jonka äiti haluaa pakosta joka vuosi tehdä, vaikka sitä ei kukaan syö. Ruokailuperinteisiin kuuluu jo yli 25 vuotta vanha punainen kynttilä, sekä äidin kommentti "ei nämä laatikot nyt minun mielestä oikein onnistuneet", vaikka joka vuosi ne ovat hyvälle maistuneet. Jälkiruoka vaihtelee. Lapsuudessa se oli aina täytekakku, mutta viime vuosina on ollut milloin mitäkin, hyydykekakkuja, luumurahkaa, jne. Tänä vuonna ajattelin pyöräyttää Lamingtonit, jos lupa suodaan.
Ruoan jälkeen raivataan pöytä, pistetään tiskikone pyörimään, ja siirrytään olohuoneen puolelle jakamaan lahjoja. Koiran lahjat muistetaan jakaa ensimmäisenä, koska yhtenä vuonna Hän suuttui kun lahjat olivat pudonneet säkin pohjalle, ja reagoi haukkumalla ja repimällä muiden paketteja auki protestiksi.
Lahjojen jaon jälkeen pelataan uusia joulupukin tuomia lautapelejä koko perheen voimin yömyöhälle.

Ja aikalailla noin se meneekin. Ainoastaan kohdat riisipuurosta ja lautapeleistä ovat muuttuneet viime vuosina. Mua ei jostain syystä tarvi nykyään herättää joulupuuropöytään ollenkaan, ja viime vuonna missasin kuuman linjankin. Lisäksi lautapelien sijaan vietetään rattoisa ( ) ilta television ääressä tissutellen. Tai no, ite istun netissä, kun en halua telkkaria tuijottaa enkä tissutella.

Viimeiset 5 vuotta muistan joka vuosi vannoneeni, että tämä on sitten viimeinen perhejoulu. Katotaan missä ollaan ens vuonna.

[kmaria]

Pidän joulusta, mutta en ole varsinaisesti jouluihminen. En siis yleensä jaksa laittaa joulua mitenkään erityisemmin, koska vietän kuitenkin joulunpyhät vanhempieni luona. Tosin tänä vuonna ajattelin repäistä ja hankkia omaan kotiinkin jotain joulukoristeita, koska pääsen lähtemään töiden takia kotikotiin vasta aatonaattoiltana. Yleensä olen mennyt jo paria päivää aikaisemmin, kun opiskeluaikoina työt olivat sellaisia, että pystyin pitämään joulun tienoilla helposti vapaata, joten uusi kokemus tämäkin. Joululahjatkin hankin usein noin viikkoa ennen joulua tai myöhemmin, enkä nytkään ole pahemmin edes miettinyt, mitä ostaisin. Joulukortteja en ole tainnut lähettää muutamaan vuoteen, mutta ehkä tänä vuonna pitäisi, kun joka vuosi saan kuitenkin itse pinon kortteja.

Mun jouluni kuluu perheen ja suvun kanssa varsin leppoisissa tunnelmissa. Aattona käydään hautausmaalla ja joulusaunassa, syödään pitkään, jaetaan lahjat ja pelataan lautapelejä (jee!). Joulupäivänäkin syödään vielä aaton rääppeitä yleensä suunnilleen samalla porukalla, mutta tapanina on jo sitten pakko hakea pitsat. Rajansa se on jouluruoankin syönnillä.

Hesarin testistä minäkin sain tuon Joulu koskettaa sinua -tuloksen.

[theia]

Mä en tykkää joulusta. En. En jaksaisi pakkosukuloida, enkä jaksaisi ostella lahjoja tai lähetellä kortteja tai muuta pakollista. Glögi on kuitenkin hyvää ja pikkujouluissakin on ihan kivaa.

Hesarin testin tulos oli aika... hmm.

Joulu on sinulle yhtä juhlaa

Joulusta viis, mutta mahtavaa että kerrankin on monta päivää vapaata. Vain tosi bailaaja juhlii myös jouluaattona, kun urpot viettävät aikaansa landella.

Työ: Saa juhlia rauhassa, kun ei tarvitse miettiä seuraavaa työpäivää.

Raha: Rahaa kuluu takseihin, kun bussit ja junat eivät kulje. Toisaalta taksirahat säästyvät yöaikaan, kun taksinkin saaminen on mahdotonta. Muista, että margaritat maksavat saman verran kuin arkena.

Rakkaus: Bailaajan todellinen jouluyllätys paljastuu vasta aamulla. Kukas siellä pukkinaamarin alla lymyään?

Mitä pukki tuo sinulle: Jouluiset alusvaatteet

[marenkienkeli]

Voi oksetus noiden täyteen koristeita tungettujen joulukuusten kanssa. En vain voi sietää. Joulufiilis laski heti monta pykälää, kun sellaisia näin tänään. Amerikkalaistyyliset kuuset ei miellytä mua. Ei sitten yhtään.

[Pascal Lemoix]

Musiikkitalon rakennustyömaalla on kahden nosturin perään laitettu joulukuusi pystyyn. Niissä on valot ja kaikki. Mielestäni hauska idea.

[Annis]

Mä oon aina tykännyt joulusta ja tänä vuonna oon varsinkin ollut innoissani, kun on ekaa kertaa koti, jota on mukava laittaa kouluksi. Koti, joka ei ole mikään opiskelijakommuuni vaan tuntuu oikeasti paikalta, joka ei ole vain väliaikainen ratkaisu. Hirveästi meillä ei tietenkään ole koristeltu, muutamat juoluvalot löytyy ja ovesta joulukellot ja keittiön pöydällä on enkelikello, joka pyörii itsekseen (johtuu kai patterista nousevasta kuumasta ilmasta). Joulukuusikin piti hankkia tänne, mutta jotenkin se tuntui turhalta, koska itse menen kuitenkin vanhempien luo jouluksi ja avokki omiensa.

Joulukalentereita meilä on neljä Mulla on sellainen tosi aikuisen näköinen fazerin kalenteri, koska ajattelin, että siinä olisi paremman makuista suklaata kuin niissä euron kalentereissa, mutta sain pettyä pahasti. Melkein kaikki suklaa mitä sieltä on tähän mennessä tullut, on maistunut siltä. Mies osti taas itselleen tissikalenterin, jossa on, jos mitenkään mahdollista, vielä pahemman makuista suklaata ja tosi huonoja ja epäselviä kuvia luukkujen sisällä

Joulussa mulle tärkeintä on varmaan perheen kanssa olo, varsinkin nykyään kun asuu niin kaukana eikä tule usein käytyä kylässä. Harkitsin kyllä vaihtoehtoa, että olisin jäänyt miehen kanssa tänne, mutta ei se olisi tuntunut yhtään samalta. Jouluun kuuluu kuitenkin kaikki jouluruuat ja mies ei syö niistä mitään ja olisi typerää valmistaa vain itselleen. Lisäksi itse aattona ollaan aina oltu ukin luona ja mä olen vaatinut, että siellä ollaan niin kauan kuin ukki elää ja ukki on kuitenkin jo vanha. Pelottaa meneekö joulusta kaikki merkitys sitten kun ukkia ei enää ole, koska se on aina ollut olennainen osa mun joulua.
Joululahjat taas aiheuttaa vain turhaa stressiä, en ole vielä ehtinyt hankkia mitään ja tämän päivän aikana pitäisi keksiä, mitä vanhemmiltani pyytäisin, olen jo tosin saanut yhden ison lahjan, nimittäin saumurin, mutta miten äitikin sanoi, että olisi varmaan aika kurjaa, jos ei aattona saisi mitään, vaikka muut saakin.

Pysyisi nyt tuo lumi maassa vielä jouluun asti, niin olisin tyytyväinen

[marenkienkeli]

Puhuin yhtenä päivänä äidin kanssa. Hänellä on kuulemma lomaa. Meille on tulossa ainakin äidin sisko ja kaksi serkkuani sekä heidän kihlattunsa. Tästä voi tulla oikea joulu. Olin jo maalaillut kauhukuvia siitä, kuinka äiti on iltavuorossa ja olemme meillä viidestään - minä, veljet, isä ja mumma. Onneksi näin ei tule olemaan.

[Sippura]

Ihan tyhmää ettei ole ollenkaan joulufiilis

Toista se oli ala-asteikäisenä: joulua (lähinnä siis jouluaattoa) alettiin odottaa
jo marraskuun viimeisinä päivin, oli koulun joulujuhlaa, jouluruokaa ja puuro-
hetkeä. Luntakin tuntui silloin olevan paljon enemmän mitä nyt, joululauluja
laulettiin koulussa ja kotona leivottiin pipareita ja koristeltiin joulua jo hyvissä
ajoin.

Nyt on vaan töissä stressi, että ennättääkö ennen joululomille siirtymistä teke-
mään kaiken tarvittavan, ulkona on pimeää ja märkää eikä paljoa joululauluja-
kaan huvita laulaa. Työpaikkaruokalaa ei ole, joten jouluruokaa ei tule syötyä
ainakaan ennen jouluaattoa.

Täytyy varmaan tulevan viikonlopun aikana kaivaa kaikki loputkin jouluvalot ja
koristeet esille ja tehdä se joulu vaikka väkisin

[Kibaya]

Minä en ole ollenkaan joulua varten, eikä joulu mua varten. That's it.
Joka vuosi olen kuitenkin pakotettuna osa meidän perhejoulua. Nuorin veli on nyt 16, että kai sen kohta voi lopettaa. Veli on edelleen kuitenkin yhtä innoissaan joulusta kuin ollessaan 5 - jippii . Vaikka mä en pidä joulusta ja ahdistun kaupassa kun joululaulut soi, en mä halua sabotoida toisten bileitä sillä, että mököttäisin koko ajan tai kokeilisin vastustella asiaa. Sieltä se tulee kuten vanhuuskin, enkä mä sille minkään voi.

Marraskuusta alkaen on yhtä kärsimystä. Joululaulut soi kaupoissa ja kaikki hörpöttimiä tulee myyntiin . Ihanaa. Not.
Enää meidän äiti ei niin hössötä kuin ennen. Silloin sillä oli tarkkaa suunnittelua, että missä kohtaa ja millä hautuumaalla tapahtuu mun vaihto isäni perheen autoon ja heidän joulun viettoon. Ihan oon onnellinen siitä, että ne asuu nyt vähän kauempana . Muuten se varmaan suunnittelis edelleen. Halusin mä sitä tai en.

Siltikin on niitä asioita, jotka mun mielestä ei kuulu jouluun. Näin yhdessä kaupassa mustan tontun, mustan kuusen ja kaikki oli mustaa . Mun mielestä se vain oli äärettömän luonnotonta, tonttujen vaatteet on kaikkein vähiten mustia. Niikerta .

[Pvi]

Mä koitan ekaa kertaa tänä vuonna joulupakolaisen roolia.
Ajattelin, että ennemmin teen pari viikkoa jotain oikeesti mukavaa,
kun mähötän vanhempien luona, syön suklaata, kinaan äidin kanssa
joko ruoanlaitosta tai jostain yhtä tärkeästä ja pyörittelen samoja
ajatuksia päässäni.

Vanhemmilla on kutenkin veljen perhe ja lapsenlapset seurana, niin
ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa että jättäisi jonkun yksikseen
joulunpyhiksi.

[shaana]

Heheei, viikko rippeineen jouluaattoon, eikä tunnu vieläkään oikein miltään. Tuo lumettomuus kyllä vie kaiken ilon. En ole näämmä saanut vielä edes hankkimiani valoja ikkunaan, kai mä voin sitten pitää niitä vappuun asti jos ikkunaan päätyvät?

Jonkin verran fiilistä kyllä toi eilen saapunut ensimmäinen joulukortti. Huomasin aavistuksen liikuttuvani, kun se oli osoitettu tyyliin
Enkeli Shaana Sukunimi. Samalla ymmärsin, että unohdin postittaa omat korttini joulumerkein, ehkä se nyt sitten on ostettava ykkösluokan merkkejä, että ehtivät vielä perille sitten nuo kortit. Joulukortteja olen lähetellyt parisen vuotta, ehkä joskus niihin aikoihin ryhdyin niitä postittamaan, kun huomasin itse niistä kovasti ilahtuvani - jos joku ystävä vuosien takaa laittaa kortin, tulee siitä tosi kiva olo, tai samoin se, jos joku ei niin kovin läheinenkin laittaa kortin.

Sain eilen myös ensimmäisen joululahjani. Käsittämättömän hyvä fiilis tuli siitäkin, ystävä, jota harvoin näkee, kutsui kahvittelemaan ja siinä sitä oltiin taas kuten ennenkin, ja lopuksi tyrkkäsi lahjan kouraan, vannotti olemaan avaamatta ennen aattoa. Taas pisti pikkaisen sydämeen, että hei pakko laittaa ne kortit edes.

En tiedä miten tuo ruokapolitiikka tänä vuonna toimii, mutta varmasti jotain jouluista on tarjolla, toivottavasti ainakin kalaa ja mätiä. Lahjoja en odota enkä oleta saavani, enhän ole mäkään ketään ajatellut lahjoin muistavani. Edelleen se pieni hetki siskon ja äiskänn kanssa on se tärkein, syödään, vitsaillaan ja lopuksi varmaan röhnätään olohuoneessa pitkin poikin ennen äiskän töihin lähtemistä. Nykyisellä elämänrytmillä kun tuntuu mukamas vaikealta saada kaikki kokoon, rauhoittumaan ja viettämään aikaa parhaassa seurassa.

[Crux]

Mulla on tänä vuonna Fazerin suklaakalenteri, josta pidin sen takia kun se kuva on tosi tyylikäs (eikä sekään tietysti haittaa, että Fazerin suklaa on paljon parempaa kuin normisuklaakalenterien suklaa).

Höpsistä! Parasta suklaakalenterin suklaata on se ihan tavallinen joka ei oikein maistu millekään. Siinä on sellanen aito, perinteinen maku Äiti muutes ostaa meille vieläkin suklaakalenterit On aina ostanut ja tulee varmaan aina ostamaankin. Parina viime vuonna myöskin miekkonen on saanut äitiltä kalenterin vaikka onkin jo 27v . Ja minä olen 25v. ja pikkuveli 18v. ja kaikki saadaan kalenterit

Olen kyllä jouluihminen siinä mielessä, että rakastan laitella kotia joulukuosiin. En mitenkään överisti mutta omalla, pienellä tavallani. Askartelin tänä vuonna oljesta pari daavidin tähteä ikkunaan roikkumaan, ostettiin kynttelikkö ja muutamat jouluvalot ja siinäpä se sitten onkin. Ja ainiin kaikenlaisia, jouluisia kynttilöitäkin on polteltu ja kirjahyllyssä on olkipukki. Minun piti askarrella tänä vuonna himmeli joka jäi viime vuonna mutta taitaa nytkin siirtyä hamaan tulevaan koska ei vaan jaksa. Joulukortit olen väsäillyt mutten vielä postittanut ja kohta luultavasti joudun viemään ne suoraan käteen.

Jouluaatto meillä menee aina suurinpiirtein samalla kaavalla. Aamulla heräillään ja availlaan telkku Joulupukin kuumalle linjalle. Kuusi tuodaan sisälle ja sitä koristellaan siinä samalla kun kuunnellaan kuumaa linjaa. Kuusi on yleensä aina vääränlainen jonkun mielestä kun isä on sen käynyt hakemassa ja isä puolustautuu, että "olisitte käyneet ite kesällä valitsemassa kuusen". Tätä on tietysti edeltänyt jo viime kesänä käyty keskustelu kuusen valitsemisesta vielä kun oksilla ei ole lunta mutta siinä vaiheessa ketään ei huvita lähteä kuusen valkkaamiseen. Kynttilöiden laittaminen kuuseen on aina yhtä draamaa. Kukaan ei halua sitä tehdä ja se on suorastaan v-mäistä hommaa koska johto on aina takussa ja kynttilät eivät koskaan asetu oksille kovin nätisti ennen kuin pitkän tappelun jälkeen. Yleensä kynttilöiden laittamista pompotellaan henkilöltä toiselle kunnes se päätyy jollekin perheen miepuoliselle jäsenelle.

Jostain tupsahtaa joulupuuro, itse en ole sitä koskaan keittänyt mutta aina sitä on aattoaamuna ollut. Äiti tai miekkonen sen lie keittää. Siinä vaiheessa onkin jo ihan nälissään koska äiti on pihtaillut koko edellisen illan ruokien kanssa koska "ei oteta ennen ku aattona vasta näitä herkkuja" ja on pitänyt pärjätä leivän kannikalla ja lasilla vettä. Sitten tietysti napitetaan Lumiukko niin tarkkaan, ettei varmasti mene mitään ohi koska se tulee katsoa vain kerran vuodessa ja vain silloin kun se tulee tv:stä. Ei siis katsota sitä netistä tai osteta DVD:tä. Lumiukon nauhoittaminen on pyhäin häväistys!

Kun Lumiukko on katsottu äiti ja isä lähtee käymään haudoilla ja me loput eli minä, veli ja miekkonen vaan hengaillaan kotona, koristellaan kuusta ehkä vielä ja siivoillaan kuusenkoristelaatikoita pois ja keitellään kahvia yms. Jossain vaiheessa myös minä ja miekkonen poiketaan mummon haudalla ja viemässä eräälle ystävälleni pieni paketti ja jouluhalaus.

Äiti on sanonut, että laatikot ynnä muut tulee laittaa lämpiämään siihen ja siihen aikaan ja sitten minä kilttinä tyttönä laittelen laatikoita ja paistia lämpiämään ja katan pöytää. Porukat tulee kotiin ja aletaan jännittyneenä odottaa kinkkua. Viime vuosina joulun alla on isän kanssa käyty kädenvääntöä tarvitseeko olla oma kinkku kun isä kuitenkin saa työnantajalta kinkun. Valmiiksi paistetun. Vakuumipakatun. Yhden kinkkupettymysjoulun jälkeen olen pitänyt huolen siitä, ettei isältä totuus unohdu. Että oma kinkku on pakko olla tai en tule jouluksi kotiin Omatekemä kinkku on niiiiiiiiiiiiiiin hyvää Jouluruokiin liittyy muuten meidän perheessä sellainen omituinen traditio, että minulle ja pikkuveikalle on porkkana-, lanttu-, ja maksalaatikoiden sijaan makaronilaatikkoa Äitin oli joskus vuonna nakki ollut pakko alkaa tekemään sitä koska meille ei olleet perinteiset laatikot uponneet, että olisi meillekin edes joku laatikko mikä maistuu Miekkosen mielestä tämä on jotain ihan järkyttävää Joulukahvit juodaan ruoan päälle ja maistellaan torttuja ja pipareita joita äiti on varjellut kuin silmäteriään, että niitä ei ennen aattoa oteta kyllä.

Hämärän laskeutuessa minä käyn sytyttelemässä roihuja ulos ja äiti on vie niitä ulkosaunalle. Se jos mikä on ihanaa kun astelee pimeässä, roihujen loisteessa, vähän kirpsakassa ilmassa ulkosaunalle joulusaunaan. Siellä, hiljaisuuden vallitessa kylvetään ensin minä ja miekkonen, sitten pikkuveli. Äiti ja isä käyvät saunassa vasta lahjojen jaon jälkeen koska saattavat saunoa hyvinkin sen nelisen tuntia ja eräänäkin jouluna minä ja pikkuveli ollaan saatu hepuli kun lahjat jo kuumottaa mielessä mutta vanhukset eikun vaan saunoo tunti toisensa perään!

Roihujen lisäksi sytyttelen tuikkuja myös sisälle mutta sitä mukaa kun minä sytyttelen niitä niin isä sammuttelee niitä. Minä tykkään, että tuikkuja enemmän kuin yksi ja isä tykkää, että ne on paloturvallisuusriski. Siinä me sitten sytytellään ja sammutellaan kynttilöitä pitkin iltaa.

Lahjat meillä jaetaan siinä apauttiarallaa puoli kahdeksan. Isä alkaa paketoida omiaan siinä 19.25 joten ihan siihen puoleen ei jouduta ikinä eli siis apauttiarallaa niillä tienoin. Lahjojen jako alkaa aina äidin vaatimalla musiikkiesityksellä "soettakeepas nyt se Juice Leskisen Sika!". Minä soitan meidän epävireistä pianoa ja hoilaan pikkuveljen muassa. Luultavasti tänä vuonna äiti vaatii myös kitaramusiikkia koska miekkonen aikoo ottaa kitaran mukaan. Musiikkiesityksen jälkeen ensimmäisen lahjan saa kissa, jolle avataan purkillinen Shebaa ja asetetaan se keskelle lattiaa. Seuraa pari minuuttia intensiivistä tarkkailua kun Sheba alkaa kadota purkistaan ja myhäilyä, että "no pittäähän sitä olla jottaen joolua kissallennii".

Tonttu (pikkuveli) jakaa lahjat kuusen alta jonne ne on aiemmin aseteltu ja joita on katseltu jännityksellä pitkin iltaa. Arvuutellaan kuka saa eniten ja äiti yllättyy aina saadessaan enemmän kuin yhden lahjan vaikka ei koskaan liene senkään lahjasaldo vain yhteen jäänyt. Jossain vaiheessa lahjojen jakoa pikkuveli taantuu jonnekkin ekaluokkalaisen tasolle ja nauraa kuin pikkulapset jos useammassa paketissa peräkkäin lukee hänen oma nimensä. Tämä siis vaikka on alunperin ollut sitä mieltä, ettei hän mitään lahjoja jaa kun on jo niin aikuinen. Meidän perheessä lahjojen antamista jännitetään ja odotetaan varmaan enemmän kuin sitä saamista. Silmä kovana tarkkaillaan, että milloinka sillä toisella on käjessä se minun antama paketti, parhaillaan käydään jopa rankuttamassa, että avaa tämä avaa tämä nyt. Sitten kärtetään, että "no? no? tykkeetkö?" ja kerrotaan mistä idea juuri tähän lahjaan tuli ja toinen siinä sitten myöntelee, että kyllä kyllä hyvä on onpa tosiaan hyvä!

Lahjojen avaamisen loputtua ihmetellään taas jotain koko perheelle yhteiseksi omistettua konvehtirasiaa jonka antajasta ei ole mitään tietoa. Noin muutoin ollaan tyytyväisiä ja hienoisesti pettyneitä, että lahjat loppu jo. Siis minä ja pikkuveli. Äiti on pelkästään tyytyväinen ja isä tyytyväinen siihen, että se humputus on taas tältä vuodelta ohi ja hän pääsee saunaan. Lahjapaperit kerätään muovipusseihin jotka äiti on jakanut jo aiemmin kaikille ja vannottanut, että paperit sitten kanssa päätyy sinne pusseihin ettei jää kaamee siivo.

Äiti ja isä lähtee saunomaan ja viipyy siellä myöhälle yöhön. Me muut alamme katsoa jotakin lahjaksi saatua elokuvaa ja syömään suklaata kuin maailmanlopun edellä. Käsi käy konvehtiaskissa tiuhaan vaikka vatsaa kiristää ja ykä meinaa lentää. Joku saattaa vetäistä glogillä ja jouluoluella pienet hiprakat jos jaksaa.

Ja sitten kun silimä alakaa luppasta niin pannaan muate. Semmonen joolu ruksilla Ihmettelen jos olet jaksanut lukea tänne asti.

[Jenz]

Tänä vuonna mulle tulee erilainen joulu, kun lähdemmä tuonne Englanninmaalle. Jee. Tosin pelkään sitä joulutilpehöörin määrää jo etukäteen - heppu on valmistellut mua siihen jo, hänen perheessään joulukoristeita on kuulemma paljon enemmän kuin meillä... Kääks.

Taalla englannissa todella harrastetaan ylenpalttista koristelua. Onneksi poikaystavaleni silla ei ole valia mita tehdaan ja ennen tata vuotta emme koristelleet ollenkaan. Ikava kylla naen tyopaikalla useamman tayteen koristellun kuusen joista ei sita kuusta edes nay koristeiden alta. Tana vuonna ostin tekokuusen (muistan joskus vannoneeni etten tekokuusta koskaan ostaisi mutta... ) ja koristelin sen ihan kuten itse halusin. Taalla myoskin lahjojen maara ja lahjojen hinnat tuntuvat minusta valtavilta. Lapset saavat aivan kaiken mita tahtovat vaikka vanhemmat elaisivat avustuksilla

Kaksi vuotta sitten tein oman maksalaatikon ja paistoimme kinkun jotka kummatkin epaonnistuivat taysin joten ehka tana vuonna kaydaan vaan pitsalla Ei vaineskaan, toissahan mina olen koko joulun joten me juhlitaan sitten sunnuntaina joulun jalkeen.

Ai niin, minulla on Kinderkalenteri

Muoks. Melkein unohtui! Aitikulta lahetti minulle Juice Leskinen Slamin Kuusessa ollaan levyn joka toi kotoisia muistoja!

[Suvi]

Ihmettelen jos olet jaksanut lukea tänne asti.

Jaksoin. Tulipas joulufiilis. Minulla olisi tähän(kin) ketjuun paljon asiaa, mutta täytyy kirjoittaa pidempi
juttu, kun ei tarvitse mennä aikaisin nukkumaan.

Kerron kuitenkin, että minulla on Myyrä-joulukalenteri. Ja itse meinasin perustaa tällaisen ketjun aikoja sitten, mutten
saanut aikaiseksi.

[Pascal Lemoix]

Mielestäni Cruxin kirjoitus voisi voittaa vapaan sarjan kirjoituskilpailun aiheesta "Meidän perheen joulu"

Hyvä, että ne äiti ja isäkin pääsevät kunnolla saunomaan. Kissaa muistetaan ja vävypoikakin on otettu perheenjäseneksi. Leppoisaa ja lämmintä kerrontaa.

--

Meilläkin on yleensä kuunneltu "Kuusessa ollaan" joka joulu. Nyt siitä ollaan vähän lipsuttu.

[Sippura]

Mullekin tuli ihan älyttömän hyvä fiilis tuosta Cruxin kirjoituksesta Ihanaa että
18-vuotias pikkuveli haluaa vielä toimia tonttuna ja että kisu saa oman Shebansa
ekana

Oma joulumieli on vielä matkalla, mutta eiköhän sekin tule viimeistään viikonloppu-
na kun aletaan tekemään joulusiivoa ja nostellaan koristeet esille.

Haluaisin myös löytää jonkun joulucd:n, jossa olisi vaihtoehtoisesti jouluisia biisejä
rock-sovituksina tai sitten joululauluja esim. Frank Sinatran laulamana. Niissä biiseis-
sä on tavoitettu parhaiten joulufiilis, imo. Olisko kellään tuntemusta tämäntyyppisistä
levyistä?

[theia]

Haluaisin myös löytää jonkun joulucd:n, jossa olisi vaihtoehtoisesti jouluisia biisejä
rock-sovituksina tai sitten joululauluja esim. Frank Sinatran laulamana. Niissä biiseis-
sä on tavoitettu parhaiten joulufiilis, imo. Olisko kellään tuntemusta tämäntyyppisistä
levyistä?

Raskasta Joulua? Ainakin livenä Rocksin pikkujouluissa kuulosti oikein hyvältä.

[Aurora B.]

Haluaisin myös löytää jonkun joulucd:n, jossa olisi vaihtoehtoisesti jouluisia biisejä
rock-sovituksina tai sitten joululauluja esim. Frank Sinatran laulamana. Niissä biiseis-
sä on tavoitettu parhaiten joulufiilis, imo. Olisko kellään tuntemusta tämäntyyppisistä
levyistä?

Mun lemppari Frank Mulla on yllättävän paljon joulumusiikkia siihen nähden, että en ole mikään varsinainen joulu- tai musiikki-ihminen

Ruksilaisen joulu kuulostaa ihanalta

[Sippura]

Kiitokset vinkeistä, theia ja Aukku

Raskasta Joulua voisi kokeilla ja tuo Christmas songs by Sinatra kuulostaa
aivan täydelliseltä. Sinatralla näyttää olevan muitakin joululevyjä, joten va-
likoimaa riittää. Netitse ei taida enää ennättää tilata levyjä, joten voisin
suunnata kohti isojen markettien levyhyllyjä.

..ja nyt soi päässä Let it snow, let it snow, let it snow

[Jorssi]

Euromarketissa olen ainakin nähnyt joitain Sinatran joululevyjä ja ihan naurettavan halvalla vielä.

Meillä tulee erilainen joulu tänä vuonna, koska on eka joulu vanhempien eron jälkeen. Eiköhän siitä kuitenkin ihan kiva tule.

[Nugat]

Mä kadotin melkein mun joulufiiliksen! Yhtäkkiä se ei vain tuntunut miltään. Ihan kuin olis nortsi vapaapäiviä viettäny. Kauhistuin ihan. Hirveätä jos sitä tunnelmaa ei saa luotua aatoksi, niin sitten on joulu pilalla. Muistan joitakin jouluja teinikautena, kun ei joulu tuntunut miltään niin se tuntui pahalta.
Tänään tosin kaupungissa käyskennellessäni kävin nuuskimassa joulukuusia, niin koin välähdyksen joulufiiliksestä. Eli ei se tunne kaukana ole.

Oikeasti on väsyttänyt ihan mahdottomasti koko viikko. Koko loppusyksyn kun raatoi koulujuttujen kanssa, että sai poissaoloja korjattua, oli hivenen tuskaista. Se nyt sitten vaatiikin jälkeenpäin älyttömästi unta ja mitääntekemättömyyttä. Ei ihme jos meinaa fiilis hävitä. Mutta tänään onkin ollut jo pirteämpi olo.

Ja kyllä mä viikolla piparkakkutalon sain tehtyä. Olen siitä suorastaan ylpeä. Seinät ovat silmämääräisesti vallan lähellä suoraa kulmaa, eikä mitään ole vielä rojahtanut! Jostain syystä tummuneen sokerikuorrutekoristelunkin voi selittää ilmansaasteilla. Laitoin talon vanhaan akvaarioon jonne rakensimme ipanoiden kanssa "joulumaailman", eli tehtiin sinne tonttuja ja havunoksista metsää. Siitä tuli suorastaan kiva. Aattona sinne laitetaan tunnelmavalaistusta.

Nyt on vielä varmistunut, että aattona tulee kaikki sisarukset perheineen ja muuta sukua lapsineen, eli se meinaa ovelaa järjestelyä muksujen päänmenoksi.

[Crux]

Jouluni on kokenut kolauksen! Veljen harjoittelupaikassa oli pomo lykännyt hänelle töitä aatolle ja joulupäivällekin! Onneksi vain aamuvuoroja joten veikka on kotona siinä viiden maissa mutta silti. Saahan siitä vähän rahaakin (tekee ne päivät vähän niinku oikeina töinä, ei pelkkänä harjotteluna) mutta ei se minun oloa paranna. Kysehän on minusta, minusta minusta minusta!! Ja minun joulusta. Veikka on ihan kuin ei asia häntä haittaisi mutta veikkaan, että keskiviikkopäivänä auton ratissa istuessa alkaa vähän surku-olo tulla kun miettii miten muut nauttii jouluaatosta



Piru sinut periköön Uotinen!!

[Dnd]

Haluaisin myös löytää jonkun joulucd:n, jossa olisi vaihtoehtoisesti jouluisia biisejä
rock-sovituksina tai sitten joululauluja esim. Frank Sinatran laulamana. Niissä biiseis-
sä on tavoitettu parhaiten joulufiilis, imo. Olisko kellään tuntemusta tämäntyyppisistä
levyistä?

Viikatteen joululevyä, "Vuoden synkin juhla", on tullut itse kuunneltua aika paljon. Siinä on joitain todella hyviä kappaleita, esim "viattomien lasten päivä", "Aattoiltana" ja "Olkoon näin". (Hynysen esittämä Suojelusenkeli taas saisi olla pois koko levyltä.)

[Suvi]

Cruxille

Yritänpäs minäkin nyt sitten jotain.

"Meidän perheen joulu" kirjoittanut Suvi

Aloitetaan joulukalentereista: Minulla ja sisaruksillani on ollut lapsesta asti meidän mumman tekemät kankaiset
joulukalenterit, joissa on 24 taskua. Niitä olemme käyttäneet lapsuudesta asti suhteellisen säännöllisesti. Ennen joulukuuta tai
joulukuun alussa kiikutan tyhjän kalenterin äidille, äiti täyttää sen taskut. Sitten kiikutan kalenterin kotiin kuvitellen, etten
tietäisi mitä siellä on. Nykyisin siellä on aina karkkia, mutta lapsuudessani kalenterista saattoi löytyä kaikenlaisia kivoja pikkuesineitä.
Joskus meillä on ollut lisäksi myös suklaakalenterit, mutta ei nyt vähään aikaan. Sain tädiltä ja mummalta tänä vuonna myös pienen
Myyrä-kuvajoulukalenterin. Se on ihana. Jouluaattona saan myös yleensä lahjaksi raaputettavia joulukalenteriarpoja, joista
meillä raaputetaan kaikki luukut kerralla jouluaattoiltana tai joulupäivänä.

Hypätäänpäs sitten suoraan jouluaattoon. Kaikki lahjat on ostettu hyvissä ajoin, viimeistään jouluaattoaamuna. Kavereiden kanssa
ollaan aikoja sitten sovittu, että ei osteta joululahjoja toisillemme, ja tämä päätös pitää. Minun ei siis tarvitsee ostaa lahjat kuin perheelle.
Se on onneksi melko helppoa. Olen itse saapunut vanhemmille aatonaattona, joten aamulla voi herätä rauhassa katsomaan Joulupukin kuumalinjaa.
Kuusi on yleensä koristeltu aatonaattona. Muistan vielä lapsuudesta sen fiiliksen, kun heräsi aattoaamuna ensimmäisenä, tuli pimeään olohuoneeseen,
jota valaisi vain kuusen kynttilät. Viime vuonna ei ollut kuusta kissojen takia, eikä varmaan tänä vuonnakaan. Kissat ovat hulluna koristeisiin, ja
isä kuuli kauhutarinoita siitä, miten kissa hyppäsi kuuseen aiheuttaen katastrofin. Kun nuo meidänkään pojat eivät ole mitenkään pikkuruisia, niin
ehkä emme sitten uskalla ottaa riskiä.

Aattoaamu menee aikalailla yleisessä hengailussa. Suunnilleen joulurauhan julistuksen jälkeen alamme tehdä lähtöä sukulaisten luo. Meillä meni
monta vuotta säännöllisesti siten, että joka toinen vuosi vietimme jouluaaton isän suvun luona ja joka toinen äidin sukulaisten luona. Joulupäivänä
taas sitten mentiin toisen sen suvun luo, jonka luona ei oltu jouluaattona. Helpoksi sen on tehnyt, että liikutaan kuitenkin pääkaupunkiseudulla.
Nyt muutama viimeisin vuosi ollaan oltu isän sukulaisten luona, ja joulupäivä tai Tapaninpäivä on sitten vietetty äidin äidin ja äidin siskon kanssa.
Tänäkin vuonna olemme menossa isän sukulaisten tykö ukin omistamalle ja tätien käyttämälle mökille. Sinne tulee noin 20 ihmistä.

Jouluaaton kaava on ollut aina käytännössä sama (äidin sukulaisten luona jouluaattoa on vietetty kuitenkin huomattavasti vapaammin, mutta siihenkin
kuuluu tärkeänä osana jouluateria ja lahjojen jako):

- Porukka saapuu paikalle: juodaan tervetuliaisglögit ja syödään riisipuuroa samalla kun odotellaan joulusaunaa

- Joulusauna (tai yleistä hengailua, jos ei tahdo mennä saunaan)

- Kaunistautumista ja jouluaterialle valmistautumista

- Istutaan joulupöytään: varmistetaan, että kaikki ovat paikalla

- Lauletaan "Enkeli taivaan" säkeistöt 1 ja 2, jouluevankeliumin luku, lauletaan "Enkeli taivaan" säkeistö 10. (Ukille ehdottoman tärkeää, ja jos evankeliumi
luetaan vanhasta perheraamatusta, niin hänelle vielä parempi.)

- Jouluateria: ensin kalaruoat ja sitten vasta kinkku ja laatikot. Tietenkin rosollia ja kaikkea muuta perinteistä jouluruokaa on myös tarjolla. (Ennen minun
aikaani ateriaan kuului kuulemma myös karjalanpaisti ja lipeäkala. )

- Aterian jälkeen lahjojen jako: Lapsuudessa pukki kävi aina kylässä, mutta ei enää ole käynyt vähään aikaan. Saa nähdä,tuleeko tänä vuonna, kun joukossa
on yksi kaksivuotias. Ensin on "normaali" lahjojen jako jonka yleensä on suorittanut suvun nuorimmat, jotka osaavat lukea. Ääneen luetaan käytännössä
kaikki pakettikorteissa olevat tervehdykset, ja kenelle lahja on. Seuraavaksi jaetaan "yllärilahjat": Kaikki yli 18-vuotiaat (nykyisin käytännössä yli 40- vuotiaat) ostavat yhden lahjan. Lahjan ostajaa ei kerrota, mutta aika hyvin sen aina arvaa, vaikka ei olisi tarkoitus. Lahjat arvotaan, mutta jos huomaa
saaneensa arvassa oman tai perheenjäsenensä lahjan, täytyy suorittaa arvonta ko. henkilön kohdalla uudestaan. Mutta näin siis varmistetaan, että kaikki saavat ainakin yhden lahjan.

- Seuraavaksi on kahvi ja jälkruoka. Illan kohokohtana on levyraati, jonka minä ja isä olemme laatineet. Sitten lähdetään kotiin tai jäädään yöksi.

Mutta näin siis meillä. Saattaa näyttää tässä ehkä hiukan kaavamaiselta, mutta se on aina yhtä ihanaa. Ai niin, ja kyllähän meilläkin jouluaattona
juodaan, mutta ei kyllä tekisi mieli ikinä vetää kännejä jouluaattona, saatikka sitten olla baarissa. Jouluun kuuluu kuitenkin se tietynlainen rauhoittuminen.
Vaikea tietenkin sanoa, mitä tekisin, jos ei olisi mahdollisuutta (tai en haluaisi) viettää joulua sukulaisten tai perheen kanssa.

Joulupäivä ja Tapaninpäivä menevät sitten tosiaan osittaiseen hengailuun. Ainakin toisena näistä päivistä mumma ja täti siis tulevat kylään tai sitten mennään mummalle. Kaverin kanssa ollaan myös tehty "perinteisesti" joulupäivänä lenkki.

Olisin voinut kirjoittaa lisääkin, mutta jätetään tämä vaikka nyt tähän.

[Crazy_Clown]

Tähän jouluröpötykseen en muistaakseni olekkaan vielä kirjoitellut. Mutta ajattelin nyt koska olisi pienen pieni juluinen ongelman poikanen jossa tervitsisin nyt teidän kaikkien apua:

Hauaisin nimittäin tehdä piparitalon, tai jonkin. Mutta olen niin lopen kyllästynyt niihin ainkaikkisiin peruslaatikkopiparitaloihin että huh. Eli kaipaisinkin ideoita, millaisen talon, tai jonkin, tekisin? Sen ei tarvitsisi edes olla välttämättä mikään talo tai rakennus. Kaveri esimimerkiksi ehdotti autoa. Ja linnaakin on jo ehdotettu.
Se ei saisi olla mikään liian vaikea eikä iso. Sellainen että siitä saa tehtyä ihan kohtuu kokoisen, tai mielellään jopa pienemmän, koska liian isoon ei mulla varmaan kärsivällisyys riitä.

edit.
Saa olla luova kun tätä miettii. Erittäin luova.