Kemikaalicocktail

[Galileo]

Miten se kastelussa sitten on huono juttu? Ravinteeksihan se siinäkin menee.

[Aurora B.]

Henkilökohtaisella saralla olen onnistunut muuttamaan meikkejä lukuun ottamatta (ne penteleet eivät kulu, kun en niitä juurikaan käytä -> ei voi ostaa uusiakaan ) kaikkia käyttämiäni kemikaaleja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ostin jopa fluorittoman ja muutenkin myrkyttömän(-mmän?) hammastahnan, mutta koska fluorista ei meinaa löytyä järkevää faktaa netistä, niin käytän n. kerran viikossa vielä Pepsodenttiakin Kahtellaan, mitä hammaslääkäri tuumaa, aion pistää hänet koville kyselemällä tyhmiä fluorista kun tammikuussa on tarkastus

Onko tämä fluorikielteisyys nyt siis ympäristön kannalta vai oman terveyden kannalta? Suomen hammaslääkäriliittohan suosittaa fluorihammastahnan käyttöä. Tässä jutussahan mainitaan myös triklosaani, jonka sanotaan olevan kyseenalainen ympäristön kannalta, mutta fluoria ei kyseenalaisteta.

Niin se fluori on siis sellainen aine hammastahnoissa, jota vasta "tutkin" Myrkkyhän se(kin) on, joskin tietyssä muodossaan ihmiselle "hyväksi". Kuvittelisin, että fluorinvastustuspropaganda on lähtöisin maista, joissa fluoria lisätään juomaveteen. Meillä sitä on vedessä luonnostaan jonkun verran, ja joissain paikoissa joudutaan sitä jopa poistamaan, ettei olisi liikaa. Fluoriahan saa veden lisäksi ihan normaalista ruuastakin. Mä nyt kuitenkin huvikseni tutkailen, että onko fluorilisät (ulkoisesti käytettynä) hyvä vai paha.

Eniten ehkä ärsyttää, että joka paikassa harrastetaan ihan surkeaa vastapropagandaa vain hokemalla, että "fluori on sinulle hyväksi". Jossain jopa selitetään, kuinka se fluori periaatteessa toimii. En vain ole vieläkään löytänyt tutkimusta siitä, että fluori hammastahnassa oikeasti ehkäisisi reikiintymistä. Eniten huvittaisi tietää, että onko mahdollinen reikien väheneminen luokkaa yksi sadasta vai kenties 99 sadasta reiästä, ja onko olemassa fluoria korvaavia aineita (esim. xylitoli) ja mikä niiden mahdollinen teho on verrattuna fluoriin.

Markettihammastahnoissa noin muuten on sellaisia ainesosia, joita en mielelläni itseeni käyttäisi. Nimenomaan tuo triklosaani ja sen lisäksi Sodium Lauryl (ja Laureth) Sulfate ja parabeenit. Triklosaanitonta hammastahnaa löytyy ihan marketeistakin, muita vältelläkseen taitaa edelleen joutua käyttämään luonnonkosmetiikkatuotteita. Tosin on myönnettävä, etten ole jaksanut tavata markettitahnojen INCI-listoja pitkiin aikoihin, tiedä vaikka sieltä löytyisi positiivinen ylläri.


Cruxin mainitsemaa pitkää kirjoitusta ( ) paskavesistä ex-fordelle en muista kuin hyvin etäisesti. Minäkö sen olin kirjoittanut? Mitähän siinä oli? Harmillista, ettei noita enää löydy. Toisaalta sekin on hyvä, ainahan tiedot voi muuttua vuosien saatossa. Enivei, jos oikein pinnistelen, niin muistelisin paskavesissä olevan parikin ongelmaa. Ensinnäkin mainittu "paskavesi" sisältää siis kotitalousjäteveden ja usein myös teollisuuden jäteveden, maasta riippuen. Puhdistettunakin se voi sisältää korkeat määrät mm. raskasmetalleja, jotka kulkeutuu ruuan mukana syöjään. Puhdistamattomana... No, jos omien vihannestensa huuhtelu naapurin vetämättömässä vessanpöntössä ei tunnu pahalta, niin ei kai sitten sillä rehujen alkuperämaan kastelujärjestelmälläkään ole väliä.*

Lannoitteista en sen kummemmin tiedä, mutta kuvittelisin olevan eroa sillä, lannoitetaanko käsitellyllä ja laatutarkkailun alaisella eläimenlannalla vai vedetäänkö kasteluvesi suoraan jätevesijärjestelmästä ja "lannoitetaan" sillä.


* Lisäys: Niin vielä selvennykseksi ja rautalangaksi, puhdistamaton (kotitalous)jätevesi sisältää käsittämättömät määrät ihmisille haitallisia bakteereja. Nokialaiset sen tietää. Itse en henkilökohtaisesti halua ottaa sitä riskiä, että sellaista löytyisi mun vihanneksista.

Esimerkkinä mainittakoon, Kiinassahan ei käytännössä syödä ollenkaan vihanneksia ilman, että niitä käytetään pannulla, koska kasteluveden puhtaudessa olisi kauniisti muotoiltuna "parantamisen varaa". Tuoreiden vihannesten syönti on venäläistä rulettia oman terveyden kustannuksella.

[Lyyra]

Tuohon suomalaisen ruuan puhtauteen.. Minusta tuo propagandaväite ei ole kovinkaan liioiteltu. Ei suomalainen tarkoita samaa kuin luomu (kuten annetaan joskus ymmärtää). Kyllä suomalaista ruokaa ruiskutetaan ihan samalla tavalla tuholaisia vastaan, kuin muuallakin. Etelämmässä on ehkä vain sinnikkäämmät tuholaiset ja siten stydimmät myrkyt. Kyllä minä silti pesisin ja kuorisin sen kotimaisenkin omenan. Ainoa, mistä rohkenisin olla Purasjoen kanssa eri mieltä, on lähiruuan ekologisuus. Purasjoki väitti (ainakin jonkun jutun mukaan), että lähiruoka ei ole sen ekologisempaa kuin ulkomailta tuotukaan.

[Crux]

Miten se kastelussa sitten on huono juttu? Ravinteeksihan se siinäkin menee.

No en mä tiiä. Musta ois vaan kivempi syödä tomaattini pelkällä puhtaalla paskalla kyllästettynä ilman, että tomsun päälle on vielä römpsäytetty likavettä kaikkine likaveden kemikaalijäämineen.

Mutta totuushan on se, että suomalaisen luomutomaatin hinnan noustessa huippulukemiin talvisaikaan ei tomsua juuri minun pöydässäni näy. Ja jos näkyy niin sitä espanjalaista valitettavasti.

[Aurora B.]

Itse asiassa Suomessa käytetään torjunta-aineita per hehtaari erittäin vähän verrattuna keski- ja etelä-euroopalaiseen viljelysalaan. Äkkiseltään en mitään lukuja kyllä löytänyt. Ongelma on se, että Suomen peltohehtaarin tuottavuus on huomattavasti alhaisempi mm. lyhyen ja kylmän kasvukauden vuoksi, joten saman pottumäärän kasvattamiseen tarvitaan enemmän peltoa. Sitä en tiedä, enkä jaksa selvittää, tarvitaanko yhden pottukilon kasvattamiseen Suomessa enemmän vai vähemmän myrkkyä kuin Keski-Euroopassa.

Lannoitteiden suhteesta en tiedä. Kuvittelisin kuitenkin seuraavan samaa logiikkaa. Huomionarvoista lienee kuitenkin sekin, että varsinkin Etelä-Euroopassa tehoviljely on köyhdyttänyt maaperän niin, että heidän on pakko käyttää varsin runsaasti lannoitteita.


Ruoan ekologisuus on kyllä monimutkainen juttu ja vielä monimutkaisemmaksi menee, kun otetaan soppaan mukaan eettisyys. Suomalaisen ja lähiruoan ongelma on ää... lyhyt ja kylmä kasvukausi Toki riippuu ihan kasvatettavasta ruuasta, mutta esim. kotimainen kasvihuonetomaatti vie talvella ihan helkatisti lämmitysenergiaa. Kun luin Purasjoen väitteen, surffailin hieman ja jouduin jonnekin sivustolle, missä väitettiin, että tomaatin roudaaminen etelästä aiheuttaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin sellaisen kasvattaminen kasvihuoneessa kylmässä Pohjolassa. Tietenkään mitään laskelmia tai lisälinkkejä ei löytynyt, mutta tällaisen väitteen kuitenkin näin. Kukin voi toki tykönänsä miettiä, että onko tomaatin kuljetus ainut kasvihuonepäästöjä aiheuttava asia eteläisessä tomaatinkasvatuksessa...

Tuollaisten miettiminen on loputon suo ja parhaimmillaankin tulokseksi saa karkeita arvioita. Mä pitäydyn pitkälti kotimaisissa rehuissa ja suosin luomua aina kun voin. Toki nekin virautan kotona ennen syöntiä. Ei ole kauaakaan kun näin kaupassa jonkun pässin aivastavan suoraan tomaattilaatikkoon

[Lyyra]

Juu no siis tokihan kasvihuonetomaatti on oma asiansa. Kausiruokaahan tässä pitäisi kaikkien syödä. Ja jos syö oman kotiseudun kausiruokaa, lähiruoka on ihan takuuvarmasti ekologisempaa kuin kaukaa kärrätty tai kasvihuoneessa viljelty tomaatti. Se vaan ei satu olemaan sitten tomaattia heh..

[Pascal Lemoix]

Eniten ehkä ärsyttää, että joka paikassa harrastetaan ihan surkeaa vastapropagandaa vain hokemalla, että "fluori on sinulle hyväksi". Jossain jopa selitetään, kuinka se fluori periaatteessa toimii. En vain ole vieläkään löytänyt tutkimusta siitä, että fluori hammastahnassa oikeasti ehkäisisi reikiintymistä. Eniten huvittaisi tietää, että onko mahdollinen reikien väheneminen luokkaa yksi sadasta vai kenties 99 sadasta reiästä, ja onko olemassa fluoria korvaavia aineita (esim. xylitoli) ja mikä niiden mahdollinen teho on verrattuna fluoriin.

Tässähän on jopa kuvallinen esitys
asiasta. Lukuja ei mainita, mutta fluorihan suunnilleen paikkaa itse reiätkin. Ei mikään vaan

Ihan vakavastikin on aika vaikea uskoa, että hammaslääkäriliitto noin voimakkaasti ja yksimielisesti olisi fluorin kannalla ilman vakuuttavia tutkimustuloksia. Eikö mainoksissakin aina puhuta niistä kuuluisista "kliinisistä tutkimuksista", joissa on todettu fluorin hyödyt ainakin hammaskarieksen ehkäisyssä.

Annoskooksi suositellaan herneen kokoista nokaretta harjauskertaa kohti.

[Aurora B.]

Kiitos linkistä, löysin sitä kautta paljon jänniä linkkejä erilaisilla hakusanoilla.

Ne "kliiniset tutkimuset" mua tässä kovasti kiinnostaisikin. Uusilla hakusanoilla löysinkin vaikka mitä, mutta sellaista todellista fluorihammastahnan hyötysuhde verrattuna fluorittomaan -tutkimusta ei vain löytynyt.

Sen verran kuitenkin sain kaiveltua tietoa, että ensimmäiset markkinoille tulleet fluorihammastahnat eivät edes toimineet (fluori tarvitsee remineralisaatiokaveriksi jonkun toisen aineen, jota en nyt tietenkään muista), vaikka näin mainostettiin. Golgaten silloinen toimitusjohtaja on tämän julkisesti myöntänytkin. Silti karies lähti monin paikoin 60-luvulla laskuun. Syiksi onkin fluorin sijaan epäilty mm. parantunutta suuhygienian opastusta, antibiootteja, parempaa ja ravinnepitoisempaa ruokaa, kohonnutta elintasoa, ja mitä kaikkea. Jopa juuston kulutuksen kasvu on linkitetty reikien vähenemiseen, joskin tähän en äkkiseltään keksi syytä.

Karieksen lasku kuitenkin linkitettiin silloisten, varsin kritisoitujen, tutkimusten avulla fluoriin. Näihin tutkimuksiin edelleen kuitenkin ainakin joissakin tapauksissa tukeudutaan.


Nykyaikaisempia tutkimuksia selaillessa tuntuu edelleen, että perusteellisuus puuttuu. Tutkimuksia on tehty pääosin lapsia tutkimalla, ja mun mielestä tutkimusten perusteellisuudesta kertoo paljon jo esimerkiksi se, että vanhempien valvonnassa tehty hampaiden harjaus tutkimuksen aikana vähensi reikiintymistä huimat 25 %. Verrattuna ilman valvontaa, siis, samalla tahnalla. Osa tutkimuksista toki näyttää, että fluorilla olisi osansa hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä, mutta toisaalta taas on myös tutkimuksia, joissa suoraa yhteyttä ei ole nähtävissä.

Siitä olen kuitenkin nyt vakuuttunut, että fluorin teho ei ole ainakaan sen tasoista, mitä annetaan ymmärtää. Vaikka oikeastaan kukaan ei koskaan ole antanut ymmärtää mitään tarkempaa, vain että "fluori on hyväksi sinulle" Jatkan tutkimusten selailua, ja toivottavasti jaksan etsiä myös luonnonmukaisten hammastahnojen tehoa vertailevia tutkimuksia, olisi äärimmäisen mielenkiintoista. Palailen, jos löydän jotain järisyttävää tietoa

[Kibaya]

Ihan vakavastikin on aika vaikea uskoa, että hammaslääkäriliitto noin voimakkaasti ja yksimielisesti olisi fluorin kannalla ilman vakuuttavia tutkimustuloksia. Eikö mainoksissakin aina puhuta niistä kuuluisista "kliinisistä tutkimuksista", joissa on todettu fluorin hyödyt ainakin hammaskarieksen ehkäisyssä.

Ja silti on useita hammaslääkäreitä ja muita hammas-alan ammattilaisia, jotka ovat kääntyneet fluorin jatkuvaa käyttöä vastaan, vaikka kuuluvatkin ko. liittoon. Itse olen yhden kanssa samaa mieltä, että hammaslääkärifluoraus riittää kerran puolessa vuodessa, jos haluaa sitä laittaa. Minä en halua. En käytä fluoria. Fluori on niitä aineita, jotka kertyvät elimistössä maksaan, kuten lääkkeetkin ja olen sitä mieltä, etten tahdo sitä elintä ehdoin tahdoin kuormittaa, jos ei ole aivan pakko ja fluorin kohdalla ei ole. . En koe hampaistoni voivan huonosti, kun hammastahnani ei sisällä säilöntäaineita tai fluoria. Ja se riittää tähän hetkeen.

[Nugat]

Jopa juuston kulutuksen kasvu on linkitetty reikien vähenemiseen, joskin tähän en äkkiseltään keksi syytä.

Linkki juustosta ja hampaista.

Juusto tasapainottaa suun happamuutta, elikkä hillitsee happohyökkäystä.

[Emilia]

Löysin mahtavan Kyllä äiti tietää -blogin ja tuli mieleen tämä ketju, kun lueskelin postausta itse tehtävistä pesuaineista.
Ajattelin ainakin itse kokeilla jotain noista heti, kun vain saan aikaiseksi niin paljon motivaatiota, että ihan kunnolla hinkuttelen paikkoja.



Siistii.

[puolikarkea]

Löysin mahtavan Kyllä äiti tietää -blogin ja tuli mieleen tämä ketju, kun lueskelin postausta itse tehtävistä pesuaineista.

Sopivasti tuli tämä linkkivinkki. Ajattelin putsata sähköuunin kunnolla, kun se on :krhm: ollut vähän huonolla hoidolla. Olis kivaa nahda lasin läpi.
Mieluummin kokeilen ensin puhdistusta kotikonstein, kuin käyn ostamassa kaupan myrkkyjä.