Kissamaisia juttuja

[Nugat]

Meillä on ollut uusi kissanpentu jo jonkin aikaa, mutta en ole sitä tänne vielä ilmoitellut. Tekstistä tulisi niin pitkä ja sydämmen täytteinen, eikä mulla ole ollut olevinaan semmoiseen aikaa. Eniveis, eli lapsi on tullut kotiin. Kirjoitan asiasta tässä joku päivä.

Mutta tässä näin juuri selvisi, kuinka älykkäitä kissat ovatkaan. Olen siis kirjoitellut lopputyöjutskaa tässä koneella ja käväistessäni muualla oli pikku-elukka iskenyt ja istui näppämistön edessä katse tarkkana näyttöön. Pikku-elukka sai heti kuulla kunniansa, eli heilutin etusormea ja sanoi soo soo ja siirsin elukan lattialle.
Poissa ollessani elukka oli ehtinyt sorkkimaan tekstiäni. Mitä opettajat olisivatkaan sanoneet, jos satojen sivistyssanojen ja hienostelujen keskellä olisi lukenut: Xgfx53e w555, ja vielä useassa kohtaa. Pikku-elukkalla on copy/paste hallussa. Katsoessani tarkemmin mihin kohtiin elukka oli viestinsä kirjoittanut, huomasin kirjoittaneeni turhan prameita perseen nuoleskelu kohtia, joten oli hyvä notta joku huomasi ajoissa. Tai ehkä se oli kissa?

Tänään mulla on ollut vallan hyniöpäivä.

[Crux]

Pikku-elukka sai heti kuulla kunniansa, eli heilutin etusormea ja sanoi soo soo

Mistä löydät itsehillintäsi? Meillä tämä kääntyy muotoon "Painu ny helevettiin siitä!!!" nimim. pikkuhiljaa kyllästynyt

[Nugat]

Pikku-elukka sai heti kuulla kunniansa, eli heilutin etusormea ja sanoi soo soo

Mistä löydät itsehillintäsi? Meillä tämä kääntyy muotoon "Painu ny helevettiin siitä!!!" nimim. pikkuhiljaa kyllästynyt

Se on niin pieni vielä. Joten kaikki menee sen piikkiin, että se ei vain tiennyt ettei noin saa tehdä.

Isompana ei selitykset enää riitä, vaan se on niska-perse ote ja viuh.

[Kibaya]

Mä olen ihan hullaantunut mun hattivatteihin .

Myyy on hieman rahoittunut ja rohkaistunut myös. On ruvennut juttelemaan ja ottamaan kontaktia. Tällä hetkellä menossa on 'voin käydä vieressä, se ei koske'-treeni. Myyy juoksee niin helposti karkuun, kun sitä lähestyy ja tätä kokeilen vähän treenata pois. Kävelen ohi enkä huomioi sitä ollenkaan. Hyppyjä reenataan ihan kaikkien kanssa, kun ne huiskat on ihan mielettömän kivoja. Ja noista ökkömölleistä lähtee ihan törkeän makeita hyppyjä. Vanhemmat neidit on sen verran notkeita ja kaposia, että ne pystyisivät kevyesti halutessaan hyppäämään mun olkapäälle.

Miumaut sentään, että ne on ihaneita

[Lyyra]

Ei tämä ihan vuoden tärkein juttu oo, mutta kissamainen ainakin.
Hello Kitty valtasi sairaalan.

En kyllä tajua, ketä tuo elukka muka "rauhoittaa". Pidän kissoista, mutta hellokitty pitäisi kieltää lailla, heh.

[Sippura]

Toivolla on ollut viime aikoina jotkut hellyyden ylitsevuotamispäivät. Se seuraa
mua kuin hai laivaa ja puskee, pussaa, leipoo ja kiehnää minkä kerkeää. Ja keh-
rää kuin vimmattu. Syli on paras paikka ja kun olen läppärillä niin käsien ja ko-
neen väli se vasta kissan taivas onkin. Hassu

Tänään yritin soittaa eläinlääkärille ja tilata kastraatioajat molemmille. Mitenköhän
pitkä toipumisaika ko. leikkauksessa mahtaa olla? Onko leikattujen kollien omistajil-
la kokemuksia? Käsittääkseni tyttökissojen leikkaus on vähän suurempi operaatio mi-
tä poikakisujen.

[tiipetti]

Tänään yritin soittaa eläinlääkärille ja tilata kastraatioajat molemmille. Mitenköhän
pitkä toipumisaika ko. leikkauksessa mahtaa olla? Onko leikattujen kollien omistajil-
la kokemuksia?

Yhden leikatun kollin omistaja täällä moi.

Meillä kastraatiosta selvittiin suhteellisen helpolla. Emäntää Sitikan leikkaus pyörrytti, itketti ja
pelotti, mutta itse potilas jaksoi nukkua operaation jälkeen noin varttitunnin, jonka jälkeen
kisu ei malttanut maata millään paikoillaan. Hetken huumaantuneena ympäri kämppää tassuteltuaan
kissan jalat kantoivatkin taas normaalisti, ja Sitikka oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Fyysisesti
ainakin, henkisestä jaksamisestaan sitä ei huvittanut vielä puhua.

[Purple]

Meillä kastraatiosta on toivuttu suunnilleen sen aikaa, kun nukutus on vaikuttanut, eli pöpperöä on ollut illan verran. Itse leikkaus ei ole tuntunut kovasti haittaavan menoa, heti ovat lähteneet liikkelle kun kroppa on edes osittain herännyt, toipuminen on ollut lähinnä nukutuksesta toipumista.

Ehkä suurin ongelma, tai lähinnä haitta, tuli silloin kun kissa päästi alleen ollessaan vielä unessa. Tarhiintunut turkki, haparoivat askeleet ja sohva/sänky/matot aiheuttaa jälkipyykkiä, eli kannattaa varata vanhoja lakanoita tai muovia arimpien sohvien/sänkyjen päälle ja rullata matot hetkeksi sivuun.

[Sippura]

Kiitokset kommenteista tiipetti ja Purple! Mä oon jotenkin ajatellut, että toipuminen
vie useamman päivän, ja olin jo suunnitellut vapaapäivien pitämistä viikonlopun lisäk-
si jotta kisujen ei tarvitse potea yksinään Ai mitenniin huolehdin liikaa?

Näyttäisi siis siltä, että jos leikkausajat varaa perjantaille niin maanantaina uskaltaa
jo mennä töihin ilman pelkoa kissojen pärjäämisestä kahdestaan kotona.

[shaana]

Leikatut poikakisut ovat ehkä maailman suloisimpia lääketokkuroissaan Kaasupää oli niin itsevarma lääkäristä hakiessa, että yritti autossa kiivetä penkin selkämystä kynsillä normaaliin tapaan - eihän siitä mitään tullut.

Nukutuksesta heräiltyään ovat kaikki mun elämään mahtuneet pojat ( ) jatkaneet menoaan normaaliin tapaan.

Pikkulikkana, niitä mustia kissaveljeksiä operaatiosta tuodessa, muistan nukkuvan kissan painaneen ainakin tonnin. Se kantamani poju oli löysä ja meinasi valahtaa käsistä autosta kotiin kantaessa. Silloin kissat tosiaan nukkuivat vielä kotosallakin jonkun tunnin, liekö aineet muuttuneet niistä päivistä vai annokset.

[Purple]

Näyttäisi siis siltä, että jos leikkausajat varaa perjantaille niin maanantaina uskaltaa jo mennä töihin ilman pelkoa kissojen pärjäämisestä kahdestaan kotona.

Jo vain. Leikkauspäivän kannattaa varata niin, että on kotona vahtimassa nukkumista/heräämistä ja kaitsemassa hoippuroivia kissoja. Sekin on yksilöllistä, toiset ovat virkeenä hyvinkin vikkelästi, joillain menee pitempään ennen kuin pää ja jalat ovat yhteisymmärryksessä. Mutta kunhan lääkepökkyrästä selviää, niin ongelmia ei pitäisi olla, sen verran pienestä* operaatiosta on kyse.

*ihmisen mielipide, kissoja ei konsultoitu tätä vastausta varten

Muoks.
Vielä tuosta nukkumisajasta. Mulla on aina kissa ollut unessa kun on kotiin tuotu, ja unta on riittänyt joskus useammankin tunnin. Samoin herääminen on vienyt aika pitkään, ensin on jaksettu nostaa vähän päätä, sitten puolta kroppaa ja kun on jaloille päästy, on saatettu kopsahtaa takaisin vaakatasoon. Eläimillehän on olemassa herätyspiikkikin, itselle ei ole koskaan edes tarjottu, enkä ottaisi, sen verran ikävältä kuulosti kaverin kuvaus herätetystä koirasta.

Sippura varmaan jo tietääkin, ja ainakin lääkäri siitä kertoo, mutta nukutetun kissan kanssa kannattaa muistaa pari asiaa. Ensinnäkin lämmönsäätely ei toimi kunnolla, joten pitää huolehtia siitä, että on tarpeeksi lämmin paikka nukkua, ei kuitenkaan kuuma, esim. ei kuumaksi lämmitetylle pesuhuoneen lattialle. Samoin silmien kanssa voi vähän katsella, eli jos silmät ovat jääneet auki, niin välillä liikuttaa luomia että silmä kosteutuu. Muistaakseni joskus lääkäri on laittanut silmätippoja just tämän takia.

[Sippura]

Loistavaa Tästä vakuuttuneena varata päräytin pojille leikkuuajat perjantaille 13. päivä.
Oppivat sällit kantapään kautta pahan onnen päivän merkityksen

Meidän vakieläinlääkärissä näemmä leikkauspäivä sujuu niin, että me viemme kisut sinne
heti aamulla ja noudamme ne sitten työpäivän jälkeen kotiin. Saavat olla siellä hoitsujen
hoivissa leikkauksen jälkeisen ajan. Ja onneksi ne saavat mennä sinne yhdessä niin on toi-
sesta tukea ja turvaa.

Silloin aikoinaan kun Tyynellä oli ongelmia hampaiden kanssa ja niitä leikattiin pariin ottee-
seen pois, niin lääketokkuraisen kissan hoivaaminen oli melkoista. Yritettiin pitää tokkurais-
ta kissaa rauhallisena olohuoneen lattialla huovan sisällä, mutta toinen änkesi heti nukkumaan-
menon aikaan väkisin meidän väliin sänkyyn vaikka koivet eivät kantaneet. Siihen se kuitenkin
rojahti mein väliin ja nukkui aamuun asti rauhassa. Rassu

[Nugat]

Hyvin meilläkin on noitten poikakisujen leikkaukset menny. Lääkärissä pikainen naps, sitten kotiin missä pojut ovat omia aikojaan heränneet. Sitten on seurannut haparoivaa ylösnousemista. Viljo kun leikkauksesta heräsi sen teki aivan mahdottomasti puskea ja pökkiä. No sihti ei oikein ollut kunnossa, vaan saatuaan pökkäykselle alkuvauhdin kisu parka lensi sohvalta lattialle. Kissa rassu oli aivan ihmeissään, että mites tässä nyt näin kävi. Ja sen jälkeen ei mennyt kauaakaan kun vauhti oli normalisoitunut.

[@gen.fi]

Loistavaa Tästä vakuuttuneena varata päräytin pojille leikkuuajat perjantaille 13. päivä.
Oppivat sällit kantapään kautta pahan onnen päivän merkityksen

No en nyt sitä ihan kantapään kautta opituksi sanoisi. Tai sitten on sippuran kissoilla aikamoiset kassit.

[Sippura]

Loistavaa Tästä vakuuttuneena varata päräytin pojille leikkuuajat perjantaille 13. päivä.
Oppivat sällit kantapään kautta pahan onnen päivän merkityksen

No en nyt sitä ihan kantapään kautta opituksi sanoisi. Tai sitten on sippuran kissoilla aikamoiset kassit.

Mietin muuten tuota sanavalintaa jälkikäteen itsekin

Peräpään kautta opittu ennemminkin.

[Shifty]

Hoi, te leikattujen kollien huoltajat. Onko teidän kissit rauhoittuneet kovasti "henkisesti" leikkauksen jälkeen?
Jotkut ovat myös peloitelleet että kisu rupeaa paisumaan silmissä sen jälkeen kun kepekset on poikkaistu.

[Nugat]

Hoi, te leikattujen kollien huoltajat. Onko teidän kissit rauhoittuneet kovasti "henkisesti" leikkauksen jälkeen?
Jotkut ovat myös peloitelleet että kisu rupeaa paisumaan silmissä sen jälkeen kun kepekset on poikkaistu.

No tietenkin vältytään kollihurjasteluilta ja nurkkiin merkkaamisesta. Ja kun ei ole enää uhoamisen aihetta, niin äkkiähän sitä voi kiloja tulla lisää.
Meillä ei tosin ole mitään älytöntä lihomista havaittu. Saavat kuitenkin kulkea ulkona milloin haluavat saaden liikuntaa. En sitten tiedä sisäkissojen kanssa?

Tosin meidän vanha poika on nyt komeassa kunnossa.
Kun Pikku-elukka tuli taloon, iski keltuaiselle paniikki, että tuo kakarahan voi syödä kaikki ruuat! Keltuainen ei koskaan ole ollut kova syömään, mutta nyt sitä vedettiin ruokaa aina kun sitä oli esillä, ja varmuuden vuoksi tutkittiin koirankin kipot. Nyt tilanne on tasaantunut ja mahdoton ahnehtiminen lopetettu, ei se Pikku-elukka syökään kaikkea keltuaisen ruokia. Nyt sitä ollaan niin rotevaa kollia että. No kesän tullen kilot kyllä lähtevät.

Massasta on nyt myös hyötyä. Kun Pikku-elukka loikkii ja syöksähtelee keltuaista kohti, on hän kun ei huomaisikaan. Sitten sopivalla hetkellä katti rojahtaa pikku-elukan päälle ja antaa opetuksen moisesta riehumisesta.

[Nugat]

Pikku-elukka on hassu.

Sehän on niin, että kissan käydessä vadilla pökäleellä, on vadista sen jälkeen kaivettava kaikki ylimääräinen pois ja pyttyyn. Pikku-elukka seuraa tätä jätteiden käsittelyä silmä tarkkana. Se jopa tutkii potan, että onko ne kaikki kikkareet varmasti pois. Kyllä Pikku-elukka voi sitä pottaa käyttää, jos sinne epähuomiossa on jotain jäänyt, mutta mielellään sinne pönttöön. Pönttöä vedettäessa on vielä tarkasti kuunneltava korva kiinni pöntössä, että menikö ne varmasti alas. Vasta sen jälkeen voi huomattavasti keventyneenä loikkia muualle.
Tuo pahuksen katti vain osaa peittaa ne pökäleet piiloon. Siis aivan kuin neulaa heinäsuovasta etsisi. Aivan normi kokoinen vati ja normaalin kokoiset pökäleet, mutta näyttää tuo elukka osaavan tuon peittämisen taitolajin. Hyvä ettei se osoita tassulla pökäleen sijaintia, kun se siinä vieressä aina tarkkailee.

Se on jo niin iso. Pitkät jalat, pitkä häntä ja iso pää. Pitäisi kasvattajalle lähettää elukasta kuvia, mutta kun tuo ei pysy paikoillaan kuin nukkuessa. On niin virtaa, että hereillä olo aika juostaan ja lujaa. Eikä viitsi lähettää kuvia nukkuvasta kissasta. En sitten tiedä miten saisi vangittua tuon katin syvimmän olemuksen, eli vauhdin hurman.

[@gen.fi]

Vinkki: Salmavalo ja lyhyt valoitusaika.
Auringonvalokin kävisi, mutta tähän aikaan vuodesta on aikasta vähäistä.
1/250s Valotusajaksi niin voi vielä jäädä hieman liikettäkin mukaan.

[puolikarkea]

Kissojen (ja muidenkin eläinten) kuvaaminen on taitolaji.
Monesti olen vanhempieni kissoja yrittänyt ulkona kuvata ja harvat niistä kuvista onnistuu. Jos kuvaat seisaaltaan, kissat menettävät mielenkiinnon ja lähtevät kävelemään muuanne. Jos menet kyykkyyn, paikalle juostaan kilpaa ja kuvaan taltioituu vain suttuinen lähikuva karvaisesta kuonosta.


Muoks: ylimääräinen sana pois.

[Nugat]

Vinkki: Salmavalo ja lyhyt valoitusaika.
Auringonvalokin kävisi, mutta tähän aikaan vuodesta on aikasta vähäistä.
1/250s Valotusajaksi niin voi vielä jäädä hieman liikettäkin mukaan.

Joo näiden kanssa olen yrittänyt pelata. Ja saahan niistä jonkinlaisia kuvia, mutta kuviteltu taitellinen silmäni haluaisi jotain... täydellistä.
En sitten tiedä, kun tuo kamera on ruvennut kenkkuilemaan, enkä millään tunnu saavan niin valoisia kuvia kuin aikasemmin. Nyt sisätiloissa ei meinaa millään saada selviä kuvia, vaikka ennen se onnistui. No ehkä en vain enää osaa. Ja onhan tuolla kameralla jo ikääkin.

Ja se menee oikeasti lujaa. Enhän mä ehdi edes tähtäämään.

[@gen.fi]

No jos et pysty kamerassa säätämään tarkennusta, niin sitten tarvitset paljon valoa jolloin automaatti ottaa suuremman polttovälin käyttöön ja tällöin tulee pidempi alue tarkempana.

[Nugat]

No jos et pysty kamerassa säätämään tarkennusta, niin sitten tarvitset paljon valoa jolloin automaatti ottaa suuremman polttovälin käyttöön ja tällöin tulee pidempi alue tarkempana.

No joo, mutta emmä ehdi kohdevalaisimia siirtelemään kissan perässä, kun pitäis sitä kameraaki pitää käsissä. Meil on sisällä aikas pimeää.

-----

Pikku-elukka ei suostu syömään papanoita kupista. Sen mielestä papanat syödään suoraan rasiasta. Se viskoo sitä rasiaa pitkin taloa ja tassulla hamuaa siitä reiästä niitä papanoita.

No, käypä tuo kissojen virikeleluna.

[@gen.fi]

Pikku-elukka ei suostu syömään papanoita kupista. Sen mielestä papanat syödään suoraan rasiasta. Se viskoo sitä rasiaa pitkin taloa ja tassulla hamuaa siitä reiästä niitä papanoita.

No hei pitäähän se ruoka metsästää itse niin maistuu paremmalle

[Nugat]

Pikku-elukka ei suostu syömään papanoita kupista. Sen mielestä papanat syödään suoraan rasiasta. Se viskoo sitä rasiaa pitkin taloa ja tassulla hamuaa siitä reiästä niitä papanoita.

No hei pitäähän se ruoka metsästää itse niin maistuu paremmalle

Niin. Heh.

Pitäisköhän itteki?