Ruokajutut

[shaana]

Taas opin uuden jutun.

Töissä tulee näitä aikaisemmin mainitsemiani maitorahka-systeemeitä syötyä, sekaan heitän milloin mitäkin hedelmää tai marjaa. No, yksi työkaveri hilasi töihin mukanaan sokeritonta mehutiivistettä ja huljautti maitorahkan sekaan jonkun tipan - yök. Toveri pakotti kuitenkin maistamaan ja sehän olikin hyvää! Erimakuisista mehuista saa tietenkin erilaisia rahkoja, nyt on ihan perinteinen metsämarjamehu kierroksessa.

[urakka]

Mie tehin lihapullia.

En oo ikinä ennen tehny oikeastaan mitään jauhelihasta, siis sinä aikana ko olen omillani asunut, pari kertaa makaroni-iljetystä. Viikonloppuna pääsin kuitenkin syömään ihan oikeita mummon tekemiä jauhelihapihvejä, ja tänään kaupassa rupesin miettimään, että miksen kokeilis. Oli vähän hakusessa, että mitäs sinne takinaan kuuluu ujuttaa, hämärä muistikuva kananmunista ja korppujauhoista, mutta siihen jäikin. Soitto mumetsulle, ja asiat selkeni ihmeesti. Muistelin että kaapissa olis leipomusten jäljiltä korppujauhoja, mutta eipä ollutkaan, meinasi koko projekti kaatua tähän vastoinkäymiseen. Onneksi oon niin viisas ja kaunis, että keksin laittaa niiden tilalta näkkärinmurusia ja aurinkokuivattua tomaattia. Tuli hyvää, ehkä parempaakin ko korppujauhojen kanssa, näkkäristä tuli sellainen tuhdimpi maku, vaikka rakenne oli vähän haperohko. Keittiö on kyllä ko huonon pomminpurkukurssin jäljiltä, mutta siivoan tässä jahka jaksan.

Haluan muuten jakaa vielä tiedon inhotuksista ja ällötyksistä kaikkien kanssa. Itellä ei niitä hirveästi ole, mutta jostain syystä en tykkää monistakaan juureksista. Kyllähän niitä syö, jos ei muuta ole, mutta makkarakeitostakin vedän vaan makkarat ja potut, muut saa jäädä lautasen reunalle vaihtopelaajiksi. Myöskään purjoa, varsiselleriä, munakoisoa tai makeita leipiä en voi sietää, mutta muuten taidan olla aika kaikkiruokainen. En voi sietää myöskään turhannirsoilijoita, jotka päättää ruuan ulkonäön pikaisen tarkastelun perusteella, että se on tosi pahaa, eikä suostu edes koskemaan. Kyllähän nyt useimpia ruokia syö, vaikkei ne kaikki mitään gastronomista ilotulitusta olisikaan, mutta nälkäähän ruualla on tarkoitus poistaa? Ite pyrin maistamaan useamman kerran, kyllä kaikelle pitää antaa mahdollisuus, ja jos muutaman kerran jälkeen ruoka vieläkin maistuu oudolle, niin sitte maistuu. Pitäähän läpeilläkin ruuat maistattaa moneen kertaan, ennen ko ne tottuu makuun.

[Galileo]

Taas opin uuden jutun.

Töissä tulee näitä aikaisemmin mainitsemiani maitorahka-systeemeitä syötyä, sekaan heitän milloin mitäkin hedelmää tai marjaa. No, yksi työkaveri hilasi töihin mukanaan sokeritonta mehutiivistettä ja huljautti maitorahkan sekaan jonkun tipan - yök. Toveri pakotti kuitenkin maistamaan ja sehän olikin hyvää! Erimakuisista mehuista saa tietenkin erilaisia rahkoja, nyt on ihan perinteinen metsämarjamehu kierroksessa.

Marjakeittoja kannattaa myös kokeilla. Itse suosin sokeroituja tiivistemehuja, kun niissä light-härpäkkeissä on aspartaamia joka toimii myös rotanmyrkkynä. Mä syön maitorahkaa tosin vain aamiaisella, mutta kokonaisuudesta saa laadukkaamman lisäämällä kaurahiutaleita vielä joukkoon. Pellavansiemenetkin sopivat - loistavasti kuituja ja hyviä rasvahappoja sekä bonuksena saa hampaan välit täyteen siemeniä.

[marenkienkeli]

Mie tehin lihapullia. -- Muistelin että kaapissa olis leipomusten jäljiltä korppujauhoja, mutta eipä ollutkaan, meinasi koko projekti kaatua tähän vastoinkäymiseen. Onneksi oon niin viisas ja kaunis, että keksin laittaa niiden tilalta näkkärinmurusia ja aurinkokuivattua tomaattia.

Kaurahiutaleet sopivat myös todella hyvin korppujauhojen korvaajiksi lihapullissa/-murekkeessa. Rakenne ei ole yhtä kiinteä kuin korppujauhoja käyttäessä, mutta maku on todella hyvä. Suosittelen kokeilemaan joskus.

Olen tehnyt uusia ruokakokeiluja. Viime viikolla tein sipuli-porkkana-perunasosekeittoa ja sipuli-porkkana-herkkusienimunakasta. Nam!

[Crux]

- Valmiit leivät ovat hieman mauttomia, joten jonkinlainen maustekastike/yrttivoi on paikallaan

Naan-leipä on parasta itsetehtynä ja intialaisen ruoan kanssa. Ei tartte voijella leipää mitenkään kun dippailee soosiin

[Nugat]

Olen perehtymässä leivän leipomisen syvimpiin saloihin. Kehitystä olen jo havainnut.
Aikaisemmin tein paljon myslileipiä, eli sotkin hiivat, rasvat, vedet ja jauhot käsituntumalla ja perään viskasin mysliä ja siirappia. Leipä on aina ollut hyvää, mutta ne eivät ole tupanneet koskaan kohota kunnolla, ja leivistä on tullut lähes täyttä tavaraa. Välillä onnistui ja välillä taas ei, enkä millään ole keksinyt syytä lopputuloksen vaihteluu. Mummo sainoi, että jos taikina ei nouse on ukkosta ilmassa.

Suomalaisen alesta ostin Kodin neljä vuodenaikaa-kirjan, joka sisältää sisutuksen lisäksi ruoka-ohjeita. Kirjassa katseeni nauliintui patongin ohjeeseen, ja ohje alkoi juuren teolla. Olen viimeeksi tehnyt leivän juuren ylä-asteen köksässä. Äiteekään ei koskaan tee juurta, ja hänen leivät aina onnistuvat siitä huolimatta, joten mikä lapsessa on vikana? No eniveis, päätin kokeilla tuota juuri hommaa. Käden lämpöiseen veteen viskasin hiivat, suolan, siirappia ja muutaman desin jauhoja. Sitten nousemaan noin puoleksi tunneksi ja avot! Mikä mahtava turpoaminen. Sitten lisäsin loput jauhot, annoin taas kohota, sitten pyöräyttelin niistä leivät ja annoin kohota lisää uunin lämpiessä. Lopuksi suihkaus vettä päälle ja uuniin. Varmaan elämäni onnistuneimmat kuohkeat leivät. Nams nams. Aikaa vievää, mutta on sen arvoista.

Yhden leivän sisään murskasin Eldoradon paprika chili-marinoituja valkosipuleita. Nams nams.

Nyt aion vajota yhä syvemmälle leipien salatieteisiin, ja ajattelinkin kokeilla tälläistä taktiikkaa. Elikkäs leivän leipomista ilman hiivaa tai hyvin vähäisellä määrällä älyttömän pitkällä kohotus ajalla. Vehnäjauhoja en mielelläni käyttäisi pelkästään, taidan viskata ohraa ja ruista sekaan reippaasti. Eihän siitä niin kuohkea tule, mutta masuystävällisempi. Katsotaan mitä tapahtuu.

[elegia]

Nyt aion vajota yhä syvemmälle leipien salatieteisiin, ja ajattelinkin kokeilla tälläistä taktiikkaa. Elikkäs leivän leipomista ilman hiivaa tai hyvin vähäisellä määrällä älyttömän pitkällä kohotus ajalla. Vehnäjauhoja en mielelläni käyttäisi pelkästään, taidan viskata ohraa ja ruista sekaan reippaasti. Eihän siitä niin kuohkea tule, mutta masuystävällisempi. Katsotaan mitä tapahtuu.

Oho! Onpa muuten muhkean näköinen leipä! Tuota täytyykin kokeilla!
Mutta jos juurimenetelmällä tehty leipä vie aikaa, niin tuo vie vielä enemmän...

Mä teen omat hiivaleipäni normaalisti aina juurimenetelmällä, enkä koskaan pelkistä hiivaleipäjauhoista vaan aina tulee sekaan kaurahiutaleita, ruishiutaleita, venhäleseitä, ruisjauhoja, grahamjauhoja, mitä nyt milloinkin. Yleensä onnistuu ihan hyvin ja syntyy makoisaa leipää. Kotitekoisissa hiiveleivissä mua vaan kismittää se, että ne tuppaavat homehtumaan kohtuu nopeasti. Yleensä leivon kaksi leipää kerralla. Se ensimmäinen menee tuoreeltaan aika nopeasti parempiin suihin, mutta sitten toinen saattaa loppupelissä homehtua.

Sen tähden tekeenkin mieluummin ruisleipää. Ja onhan se ruisleipä nyt jotenkin parempaa muutenkin. Innostuttuani olen leiponut joka viikko tuoretta leipää, tosin nyt on toinen satsi leipää tulossa neljän päivän sisällä. Juurimöhkyläkin kun on tarpeeksi monta kertaa kiertänyt, niin alkaa leipä olla oikein kuohkeaa ja hyvää. Ensimmäiset ruisleipäni muistuttivat lähinnä sementtiä, kun kohoaminen oli niin olematonta. Nykyään ei kyllä tule ostettua kaupasta leipää juuri lainkaan.

---

Äsken kokkasin herrrrkullisia soijapiffejä ilman kananmunaa. Turvottelin soijarouheet ensin kermassa ja ketsupissa. Lisäsin joukkoon paistetun sipulisilpun ja parit lusikalliset soijajauhoa ja vehnäjauhoa sekä mausteita. Tuli kyllä tosi hyviä, aiemmin olen saanut soijapihvit ja pyörykät kuivamaan ja maistumaan lähinnä vaneerilta.

[Nugat]

Sen tähden tekeenkin mieluummin ruisleipää. Ja onhan se ruisleipä nyt jotenkin parempaa muutenkin. Innostuttuani olen leiponut joka viikko tuoretta leipää, tosin nyt on toinen satsi leipää tulossa neljän päivän sisällä. Juurimöhkyläkin kun on tarpeeksi monta kertaa kiertänyt, niin alkaa leipä olla oikein kuohkeaa ja hyvää. Ensimmäiset ruisleipäni muistuttivat lähinnä sementtiä, kun kohoaminen oli niin olematonta.

Miten tuo juuri juttu toimii? Jätetään taikinasta palanen leipomatta ja käytetään se seuraavan satsin juurena? Vai täh? Kuin paljon sitä juurta pitää olla säilössä? Joissain suvuissa tytär tai miniä saa joskus käyttöönsä suvussa vuosia vuosia käytetyn juuren. Jotenkin ihastuttava tapa.

[elegia]

Sen tähden tekeenkin mieluummin ruisleipää. Ja onhan se ruisleipä nyt jotenkin parempaa muutenkin. Innostuttuani olen leiponut joka viikko tuoretta leipää, tosin nyt on toinen satsi leipää tulossa neljän päivän sisällä. Juurimöhkyläkin kun on tarpeeksi monta kertaa kiertänyt, niin alkaa leipä olla oikein kuohkeaa ja hyvää. Ensimmäiset ruisleipäni muistuttivat lähinnä sementtiä, kun kohoaminen oli niin olematonta.

Miten tuo juuri juttu toimii? Jätetään taikinasta palanen leipomatta ja käytetään se seuraavan satsin juurena? Vai täh? Kuin paljon sitä juurta pitää olla säilössä? Joissain suvuissa tytär tai miniä saa joskus käyttöönsä suvussa vuosia vuosia käytetyn juuren. Jotenkin ihastuttava tapa.

Joo. Entisaikaanhan se on ollut varsin ihastuttavaa, kun sitä juurta ei oikeastaan ole tarvinnut mitenkään säilöä, kun se on ihan itsestään jäänyt kiinni puuastian seiniin, eikä astiaa juurikaan pesty.

Mä otan yleensä valmiista taikinasta sellaisen kananmunan kokoisen palan ja pistän pakkaseen. Sitä sitten käytän seuraavan taikinan juurena. Tietystihän siihen juureen pitää sen lisäksi lisätä vettä, suolaa ja jauhoja tarpeellinen määrä. Itse tein ensimmäisen juuren kaupan ruislimpusta ja yhden kerran olen tehnyt juuren hapankorpuista. Kyllä sen saa aikaiseksi ihan ruisjauhoistakin, kun kärsivällisesti vaan hapattaa sitä.
Ja netissä on tosiaan ihan hyviä ruisleipäohjeita. Tämä etenkin.

[Nugat]

Kiitos Elegia linkistä! Tuota täytyy ehdottomasti testata joskus.

Pitääkin kysyä mummelilta, että sattuuko sillä olemaan juurta jemmassa. Ei se ole sellaisesta koskaan puhunut, mutta jos se on vain salaperäinen. Sen verran hyviä limppuja se tekee.

[@gen.fi]

Oliko joku linkki vai mikä, mutta netistä luin jostain kuka käyttää tuota leipää muutaman päivän. Ja ruisleipää jopa viikon. Tulee kai tuolla tavalla kuohkeampaa.

[Nugat]

Tuli sitten eilen tehtyä sitä leipää. Perjantaina siis olin tehnyt taikinan ja jättänyt(unohtanut) keittön pöydälle. Siinä mielessä unohtanut, että ajattelin fiksusti näin: Jos ton taikinan jättää kauemmaksi aikaa tuohon pöydälle muhimaan, niin siitä tulee extra kuohkea ja hyvä. Sitten unohdin sen siihen oikeasti koko yöksi.

Aamulla keittiössä haisi hiiva. Oli sitten käynyt ihan kunnolla. No eiku leipomaan! Jos nyt pieni hajuhaitta, eiköhän se tuolla uunissa suttaannu.
Siitä tuli oikeasti komea leipä. Täydellinen rapsakka kuori ja kuohkea sisältä. Makukin olisi ollut täydellinen, ellei... se olisi maistunut niin hiivalta. Kielen päällä ihan kirveli se hiiva. Olen muutenkin herkkä tuon hiivan kanssa, etten yhtään siedä sitä makua.

No mitä tästä opimme! Noudattakaamme ohjeita, aina ei kannata säveltää. Seuraavalla kerralla se varmasti jo onnistuu.

----

Muistattekos sitä aikaa, kun kaupasta sai vain ranskanleipää, patonkia (ei mitään valkosipuli juttuja, korkeintaan juustopatonkeja), kunnon ruisleipää ja ja... ei paljoa muuta. Kotona sitten leivottiin hiivaleipää ja limppuja. Jauhojakaan ei ollut kuin selkeästi vehnäjauhoja yms. ilman mitään erikoisjuttuja. Oi niitä aikoja!
Nykyään on ihan valinnanvaikeus kaupassa.

[L-S]

Muistattekos sitä aikaa, kun kaupasta sai vain ranskanleipää, patonkia (ei mitään valkosipuli juttuja, korkeintaan juustopatonkeja), kunnon ruisleipää ja ja... ei paljoa muuta.

Mä ainakin muistan haikeudella aikaa, jolloin kaupasta sai kunnon ruisleipää. Ehkä jostain saa vieläkin, mutta melkoisen huonosti täältä Länsi-Suomesta. Kaikki leivät tuntuvat olevan muovipussiin pakattua pehmeää ja paksusti viipaloitua höttöä, joissa on hirveä määrä erilaisia epämääräisiä jauhoja, ruismaltaita, siirappia, jotain perunajuttuja ja ties mitä. Onneksi kauppahallista saa luomuruislimppua, jos sattuu sinne ehtimään käymään. Itse en ole osannut kokeilla ruisleivän tekoa, sämpylöitä kyllä leivon (nekin ovat kaupoissa kelvottomia).

Olen varmaan valittanut tästä ennenkin, sori.

[Nugat]

Olen varmaan valittanut tästä ennenkin, sori.

Mun mielestä leivän laadusta täytyy valittaa.

Eikös tässä lähiaikoina itseasiassa tullut jokin ohjelma leivästä? Tai vallan voileivästä. Siinä eurooppalaiset, ranskalaiset? muistaakseni, kommentoivat nykyajan leivän huonoa laatua, mutta kuulemma asiat ovat nyt menossa parempaan suuntaan.

Kahviloissa käydessäni kohtaan nälissäni järkyttävän ongelman, kun jotain suolaista tekee mieli, ja suolaset piirakat ovat usein kovin raskaita syötäviä. Vaihtoehtona kohtaan usein hötösämpylän, jonka päällä on kinkku tai juusto, kurkkua ja ehkä salaatin lehti. Ja koko lystin hinta jopa yli 4! Ja ainoat maukkaat asiat ovat kurkku ja se salaatin lehti. Olen kyllä hyviäkin sämpylöitä syönyt, ja silloin tuntee saavansa rahalle vastinetta.

Nykyleipä tuntuu usein olevan vehnähöttöä ja hiivaa. (On kauheaa kun leivässä maistuu hiiva, niinkuin edellä olen maininnut.) Onko se edes terveellistäkään. Joskus tuli dokkari hiivasta ja sen aiheuttamista hiivasienistä ties missä kropan kohtaa. Muistaakseni joissain laihdutusohjelmissa on asiasta myös mainittu.

Hötöleipäpoliisi Nugat iltaa!

[marenkienkeli]

Innostuin kokeilemaan kidneypapuja jauhelihakastikkeessa. Kastikkeessa oli jauhelihaa, sipulia, porkkanaa, tomaattia ja niitä papuja. Ongelmana oli se, että pavut maistuivat mielestäni aivan liikaa, kun eivät ne oikein ole herkkuani. Miten papujen makua saisi peitettyä hyvin? Äiti sanoi, että papuja ilmeisesti pitäisi ainakin liottaa. Kuinka kauan olisi sopiva liotusaika?

[elegia]

Äiti sanoi, että papuja ilmeisesti pitäisi ainakin liottaa. Kuinka kauan olisi sopiva liotusaika?

Riippuu millaisia papuja ostit. Jos ne ovat purkkikamaa, niin ne on jo valmiiksi liotettu. Itse kyllä huuhtelen niistä aina sen suolaliemen pois. Tomaattikastikkeessa olevia ei tarvi huuhdellakaan.
Tuskin kuitenkaan pussissa olevia papuja käytit, nehän olisivat olleet ihan kovia.
Niiden liotusaika on yli 10 tuntia ja pitää vielä keittääkin sen jälkeen.
Itse käytän mieluiten aina purkkikamaa.

Sitten tuosta maun piilottamisesta en tiedä. Kunnolla mausteita? Minusta pavut maistuvat hyvälle, joten ei ole tuollaista tullut koskaan mietittyä.

[marenkienkeli]

Äiti sanoi, että papuja ilmeisesti pitäisi ainakin liottaa. Kuinka kauan olisi sopiva liotusaika?

Riippuu millaisia papuja ostit. Jos ne ovat purkkikamaa, niin ne on jo valmiiksi liotettu. Itse kyllä huuhtelen niistä aina sen suolaliemen pois.

Niinpä tietysti. Siellä suolaliemessähän ne lilluivat. Minäkin huuhtelin tuon suolaliemen pois.

Täytynee kokeilla laittaa enemmän mausteita. Jospa se maku sillä peittyisi. Tai vaihtoehtoisesti jättää ne pavut vain ronskisti pois.

[Galileo]

Tai kokeile muita papuja. Kidneypavut taitaa olla aika voimakkaita maultaan, jos en väärin muista. Vaaleat pavut on aika mietoja.

[Santalaceae]

Kidneypavut sopii kyllä hyvin chili sin/con carneen. Eli kuten ruokalajin nimi kertoo, chili sopii papujen kanssa hyvin yhteen. Kidneypapujen tilalla chiliin sopii myös ruskeat pavut, jotka ovat läheistä sukua jo mainitulle valkoiselle pavulle. Hyvää chilin ohjetta minulla ei kyllä ole tarjota, sillä itse teen kyseistä ruokalajia tuurilla silloin kun teen.

Muistaakseni melkein kaikki kasvikset oli silti pahoja liharuokiin sekoitettuna, joten suosittelen kokeilemaan kasvisruokia silloin tällöin.

Kannattaa muuten tutustua kasvisruokablogeihin, kuten tähän Chocochiliin tai Kasviskeittiöön, jossa on valmiiksi resepteiksi kirjoitettuja ruokaohjeita. Noita ohjeita itsekin toteutan silloin kun tarvitsen inspiraatiota ja vaihtelua.

[marenkienkeli]

Täytynee kokeilla joskus niitä miedompia papuja.

Muistaakseni melkein kaikki kasvikset oli silti pahoja liharuokiin sekoitettuna, joten suosittelen kokeilemaan kasvisruokia silloin tällöin.

Mä tykkään yhdistellä kasviksia liharuokiin. Jotenkin olen todella laiska tekemään salaatteja, joten on kätevää ujuttaa vaikkapa jauhelihakastikkeen joukkoon sipulia, tomaattia ja porkkanaa. Kanakastikkeissani on yleensä lähes yhtä paljon kasviksia kuin kanaa. Mikä sekin on toki melko vähän. Itse asiassa ei tule mieleen kovinkaan montaa ruokaa, johon en laittaisi kasviksia.

Toki teen myös kasvisruokia. On aika lähellä totuutta, jos sanon, että kolmasosa tekemistäni ruuista on tällä hetkellä kasvisruokia. Mulla on muutama kasvisruokaohje, jonka mukaan kasvisruokia teen pienin variaatioin. Kaikki ohjeet ovat itse keksittyjä. Ehkä sitä voisi joskus kokeilla tehdä jotain kasvisruokaa ihan ohjeen mukaan.

[@gen.fi]

Pikkaisen valkosipulia ja se papu alkaa sinne taustalle häviämään. Chiliä päälle jos ei muu auta.

Toinen hyvä on papusalaatti jossa papu kyllä maistuu. Härkäpapuja jos oikein muistan ja mukaan maistuva tomaattikastike vahvasti valkosipulilla maustettuna.

[Santalaceae]

Kaikki ohjeet ovat itse keksittyjä. Ehkä sitä voisi joskus kokeilla tehdä jotain kasvisruokaa ihan ohjeen mukaan.

Mäkin olen säveltänyt ruuat useimmiten sen mukaan mitä kaapista löytyy, lähinnä sen takia, että loppuun asti mietittyjä kasvisreseptejä ei ole ollut liikenteessä niin paljon. Tai sitten kasviskeittokirjojen ainesosalistat on niin pitkiä ja erikoisia, ettei niitä pysty millään noudattamaan täysin. Nykyään asiat on onneksi vähän toisin, kun melkein joka naistenlehdessä on jokin kasvisresepti ja noita blogejakin on olemassa. Ainakin minulla reseptien kokeileminen vähentää urautumista ja tuo ruokiin tervetullutta vaihtelua.

[Nugat]

Eilen väänsin sitä leipää täysin ohjeen mukaan. Viittä tuntia ei ylitetty lainkaan! Leivästä tuli ihanan muhkea ja rapsakka.
Olisi kuitenkin pitänyt sitä ruisjauhoa pistää enemmän. Tein siin leivän sämpyläjauhoista, josta muutaman desin korvasin ruisjauholla. Pidän enemmän rukiisesta tunnusta ja kaikki vaaleat leivät jotenkin närästävät ja turvottavat, vaikka kuinka hyvää olisikin. Tai siis ihan valkoiset leivät eivät ole lainkaan hyviä.
Luulen että tuo ohje millä tein, olisi mainio tehdä myslileiväksi.

Ruisleipä pitää vielä kokeilla. Se vaatii vain ruisjauhon ostamista ja alkamista toimeen. Eli tässä aloittamisessa menee varmaan hetki.

[Pvi]

Eka pitää sanoa, että tää ruokaketju on ihana.
Mä en juurikaan jaksa tehdä vaan itselleni ruokaa,
mutta tämän lukeminen herättelee ajatuksia siihen suuntaan.

Nyt on kikherneitä kiehumassa kattilassa. Laitoin ne aamulla
likoamaan ja tuumasin, että kun en kuitenkaan saa nukutuksi
niin haudutellaan ne nyt yöllä kypsäksi. Kerran kun rupeaa
keittämään niin tulee samalla vaivalla koko pieni rasiallinen
laitettua. Yhden erän voi jättää jääkaappiin ja loput pakkaseen.
On sitten mistä ottaa tarpeen tullen kun lähikaupan valikoimiin
ei purkkiherneet kuulu. Keittoihin, salaatteihin ja tahnaksi ne
minun keittiössä useimmin päätyvät.

Leipärintamaankin voin kohta osallistua. Huomenna minun pitäisi
saada oma hiivaleipäjuuri. Tavallisesti hiivalla leiposessa leivästä
tahtoo tulla melko tiivistä. Katotaan josko tuosta olisi apua, vai
onko mun tekniikassa ja jauhopeukalossa vaan joku vialla.

[Lyyra]

Laupias samarialaissiskoni toi eilen kaapintäydennystä säilykkeiden ja kuivien aineiden muodossa. Tänään totesin, että minullahan on pizzatarpeet kasassa. Hiiva vain puuttuu... No mutta eiköhän netistä löydy ohje hiivattomaan pizzapohjaan, ja löytyihän sieltä!


Lyyris-Lyllerön Lauantailätty (eli -pizza)

Pohja:

4 dl 3-viljan sämpyläjauhoja (vehnäjauhotkin varmaan käy)
1,5 dl vettä
0,5 dl ruokaöljyä
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa

Sekoita aineet keskenään ja muotoile pellille haluamallasi tekniikalla (kaulin tai käsipeli käy hyvin).

Tomaattikastike:

1 prk tomaattipyrettä
hyppysellinen suolaa
pari hyppysellistä sokeria
pari hyppysellistä basilikaa
loraus balsamiviinietikkaa
loraus vettä
loraus oliiviöljyä

Sekoita aineet keskenään, maista ja säädä maku kohdilleen. Levitä pizzapohjalle. Koristele mustapippurirouheella.

Täytteet:

1 prk tonnikalapaloja vedessä (ite oisin ostanu öljyssä, mutta tykkään rasvasta)
1 prk ananaspaloja (halkaise, jos ovat mielestäsi liian isoja)
2 luumutomaattia siivuina
n. 100 g laktoositonta Oltermanni-juustoa raasteena
1 valkosipulinkynsi

Ripottele osa juustoraasteesta tomaattikastikkeen päälle. Lisää tonnikala, ananaspalat, tomaattisiivut ja valkosipuli. Kuorruta lopulla juustoraasteella.
Paistele 250 asteessa niin kauan, että pintaan tulee vähän väriä.

Sopii laktoosivammaisille ja hiivavammaisille, muttei kasvissyöjille tai keliaakikoille.


Olen varsin tyytyväinen pohjaan. Tavalliset pohjat maistuu minun käsittelyn jälkeen aina ihan liikaa hiivalle. Tämä on maukas, rapea ja semmonen kiva. Muutenki hyvää pizzaa!