Viikon puheenaiheet

[Kuolo]

Hoh hoh. Nyt taas lähti ehkä ihan pikkusen lapasesta.

Ihan yhtä perseestä tuputetaan ihmisille ihan mitä tahansa. Että uskonto ois jotenkin muka pahasta? Hitto todennäkösesti usko tuo uskoville kuitenkin aika paljon mielenrauhaa. Välillä tulee itsellekin mieleen, että kuinka lohduttavaa se vois olla, että uskois johonkin jumalaan, johon vois sit tukeutua kun on vaikeeta. Mie en mihinkään jumalaan usko, joten en voi myös mihinkään tukeutua. Ei se tee ihmisestä uskonnon vastustajaa jos ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.

Kiihkoilijat on perseestä olkoot asia mikä tahansa.

[LazyBastard]

Jäin pohtimaan sitä, että miten paljon se oikeasti on ateisteilta pois jos joku uskoo Jumalaan? Jos tässäkin kampanjassa on kyse kirkon ja valtion yhteyden kritisoimista niin miksi pitää loukata uskoa eikä kirkkoa sitten häh?

Miten tämä kampanja (puhun nyt nimenomaan siitä bussikampanjasta) loukkaa kenenkään uskoa? Jos kerran tiedät jumalan olevan olemassa, niin mitäs se haittaa, jos joku on sitä mieltä, että ko. yliluonnollinen entiteetti ei ole olemassa.

Ja tämä tasa-arvokysymys. En itse enää kuulu kirkkoon enkä kyllä ole kokenut syrjintää sen takia missään. Syrjintä tulee mieleen lähinnä homojen ja lesbojen suhteen joiden ei ole mahdollista mennä naimisiin. Mutta toisaalta naimisiin meneminen on uskonnollinen rituaali joten miksi ateistipariskunta sitä kaipaisikaan. Uskossa oleville homoille ja lesboille on papin siunaus mahdollinen, papista riippuen.

Kyllä parisuhteensa rekisteröineiltä samaa sukupuolta olevilta ihmisiltä puuttuu edelleen oikeus esimerkiksi perheen sisäiseen (saatika ulkoiseen) adoptioon, eli tasa-arvoisessa asemassa he eivät ole. Ja arvata saattaa ketkä ko. oikeuksia vastustavat.

[LazyBastard]

Mutta koko idea on siinä, että ajatus muurahaisten salaliitosta on yhteiskunnan normien vastaista. Tämän vuoksi se on psykoottista/harhaista, jos suurinosa yhteiskunnasta olisi sitä mieltä, että muurhaiset ovat salaliitossa heitä vastaan, se olisi normaalia käytöstä, osa yhteiskuntaa, meidän silmissä se näyttää sairaalta nyt, mutta jos me eläisimme siinä yhteiskunnassa, meidän silmissä voisi olla sairasta se, ettei toinen usko salaliittoon - kun sehän on selvä asia.

Oletko siis sitä mieltä, että psykoottinen käytös on sairaus vain siksi, että se ei ole yhteiskunnan normien mukaista ja näinollen siitä kärsiviä ei tulisi lääkitä, kuten ei homoseksuaalejakaan lääkitä. Vai mitä oikein yrität sanoa?

Tällä tavoin tämän kampanjan pohjalta avattu keskustelu ei johda mihinkään, koska se pakottaa ihmiset olemaan joko vastaan tai puolesta, kultaista keskitietä ei ole. Tavoitteena on ehkä ollut tuoda esiin uskonnottomien asema yhteiskunnassa, mutta se ei onnistu luokittelemalla ihmisiä "edistyksellisiin ateisteihin" ja "paikoilleen jämähtäneisiin uskovaisiin". Keskustelu pitäisi käydä siten, että miten ihmisten valinnanvaraa omassa uskossaan voidaan parantaa (kirkko ja valtio erilleen) ja miten voidaan estää todellisten uskonnon uhrien syntyminen, niiden joita usko oikeasti ahistaa (yhteisön paine) ja se ei onnistu tällaisella kampanjalla.

Kyllä tällä kampanjalla voitaisiin aivan hyvin päästäkin johonkin, jos tosiaan päästäisiin keskustelemaan kirkon yhteiskunnallisesta asemasta ja sen perusteista. Nyt tämä on mennyt lähinnä kauhisteluksi, että on se hirveää, kun joku sanoo, että jumalaa tuskin on olemassa ja kuinka tästä nyt uskovaiset loukkaantuvat.

[Crux]

No minä en puhu pelkästään siitä bussikampanjasta vaan siitä paskasta mikä sen oheen on ympätty. Esimerkiksi Rukous - kuinka olla tekemättä mitään ja silti kuvitella auttavansa. Tai Kasva aikuiseksi. Sori vaan mut loukkaa.

Tuo perheen sisäinen adptio onkin yksi esimerkki siitä miksi kirkko ja valtio tulisi erottaa.

Nyt tämä on mennyt lähinnä kauhisteluksi, että on se hirveää, kun joku sanoo, että jumalaa tuskin on olemassa ja kuinka tästä nyt uskovaiset loukkaantuvat.

Miksi lähteä provosoiden sotaan jos kerta haluaa järkevääkin keskustelua aikaan? Tyhmäkin sen tajuaa, että tällä keinon ammutaan ihan totaalisesti ohi aiheesta eikä itse asiaan päästä vaan keskitytään muuhun.

[L-S]

Miten tämä kampanja (puhun nyt nimenomaan siitä bussikampanjasta) loukkaa kenenkään uskoa? Jos kerran tiedät jumalan olevan olemassa, niin mitäs se haittaa, jos joku on sitä mieltä, että ko. yliluonnollinen entiteetti ei ole olemassa.

Teoriassa tämän ei välttämättä pitäisi loukata, mutta käytäntö on toinen juttu, varmasti myös mainoksen tekijät tietävät, että närkästystä ainakin aiheutuu. Ehkä se ei loukkaa kirjaimellisesti uskoa, mutta jotain osaa ihmisessä, joka uskoo. Sävy on kuitenkin vähän, että oletpa tyhmä kun uskot.

Sitten se mystinen "keskustelu". Kenen ja missä se pitäisi käydä? Kyllähän tässäkin ketjussa käydään keskustelua, joka toki rönsyilee mitä erikoisimpiin suuntiin. Mutta niin kai keskustelu usein. Mun pointti oli ja on edelleen, että keskustelua on nykyään vaikea saada aikaan. Tosi-tv-ohjelman tekeminen voisi olla toinen varma keino saada aikaan joku reaktio. Näin sanomalla en siis välttämättä halua puolustaa kampanjaa, mutta näin taitaa valitettavasti olla. Totta kai olisi fiksumpaa keksiä jokin muu tapa, ja fiksumpaa ehkä olisi tyytyä pienemmissä piireissä käytävään "keskusteluun" eikä pyrkiä maksimaaliseen näkyvyyteen, koska sellainen keskustelu joka tapauksessa pääsee harvoin asiaan.

Sitä mieltä olen kyllä itsekin, että kiihkoilu suuntaan tai toiseen ei ole hyvä juttu.

[marenkienkeli]

Miten tämä kampanja (puhun nyt nimenomaan siitä bussikampanjasta) loukkaa kenenkään uskoa? Jos kerran tiedät jumalan olevan olemassa, niin mitäs se haittaa, jos joku on sitä mieltä, että ko. yliluonnollinen entiteetti ei ole olemassa.

Teoriassa tämän ei välttämättä pitäisi loukata, mutta käytäntö on toinen juttu, varmasti myös mainoksen tekijät tietävät, että närkästystä ainakin aiheutuu. Ehkä se ei loukkaa kirjaimellisesti uskoa, mutta jotain osaa ihmisessä, joka uskoo. Sävy on kuitenkin vähän, että oletpa tyhmä kun uskot.

Juurikin tämä mainoksen sävy on asia, joka pikkuisen häiritsee. Mulle on sinäänsä sama, onko tuollaisia mainoksia vai ei. Ei se mun uskoon mitenkään vaikuta. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi joku siitä voi mahdollisesti loukkaantua.

Ja nuo paidat ovat asia erikseen. Loukkaaviahan ne ovat.

[Yabba]

Jäin pohtimaan sitä, että miten paljon se oikeasti on ateisteilta pois jos joku uskoo Jumalaan? Jos tässäkin kampanjassa on kyse kirkon ja valtion yhteyden kritisoimista niin miksi pitää loukata uskoa eikä kirkkoa sitten häh?

Miten tämä kampanja (puhun nyt nimenomaan siitä bussikampanjasta) loukkaa kenenkään uskoa? Jos kerran tiedät jumalan olevan olemassa, niin mitäs se haittaa, jos joku on sitä mieltä, että ko. yliluonnollinen entiteetti ei ole olemassa.

No miten jonkun usko jumalaan loukkaa jonkun ei uskovaisen vakaumusta niin paljon että siitä täytyy tehdä mainoskampanja?

Ja tämä tasa-arvokysymys. En itse enää kuulu kirkkoon enkä kyllä ole kokenut syrjintää sen takia missään. Syrjintä tulee mieleen lähinnä homojen ja lesbojen suhteen joiden ei ole mahdollista mennä naimisiin. Mutta toisaalta naimisiin meneminen on uskonnollinen rituaali joten miksi ateistipariskunta sitä kaipaisikaan. Uskossa oleville homoille ja lesboille on papin siunaus mahdollinen, papista riippuen.

Kyllä parisuhteensa rekisteröineiltä samaa sukupuolta olevilta ihmisiltä puuttuu edelleen oikeus esimerkiksi perheen sisäiseen (saatika ulkoiseen) adoptioon, eli tasa-arvoisessa asemassa he eivät ole. Ja arvata saattaa ketkä ko. oikeuksia vastustavat.

Taitaa olla enemmänkin vaikutusta vanhoillisella asenteella kuin uskonnolla. Uskonto on tietysti vaikuttanut näiden asenteiden syntyyn, mutta se puolestaan on osa kulttuuria, kuten Pascal sanoikin jo. Eli niin kauan kun päättävä elin koostuu lähinnä suuren ikäluokan edustajista, tähän tulee muutosta, mutta jos uskonnon syyttämisen sijaan yritettäisiin korvata vanhat parrat uusilla, joilla olisi ehkä edistyksellisemmät katsantokannat?

Oletko siis sitä mieltä, että psykoottinen käytös on sairaus vain siksi, että se ei ole yhteiskunnan normien mukaista ja näinollen siitä kärsiviä ei tulisi lääkitä, kuten ei homoseksuaalejakaan lääkitä. Vai mitä oikein yrität sanoa?

En, kuten jo kirjoitin siihen, se muurahaisvertaus oli vain huono esimerkki. Yritin vain ilmaista sen, miten käsitys oikeasta ja väärästä on sidoksissa yhteiskuntaan ja sitä, ettei sitä niin helposti muuteta. Nämä yhteiskunnan arvot vain ovat olleet ja ovat edelleen enemmän tai vähemmän sidoksissa melkein 2000 vuotta vallinneeseen kristilliseen uskoon. Tämän vuoksi tämän muuttaminen on hidas prosessi, eikä se suinkaan käy käden käänteessä, mutta pitkän aikavälin kehitys on eri asia, kuten on seksuaalivähemmistöjen osalta käynyt, ei se tapahtunut 90-luvun aikana, se alkoi jo paljon ennen sitä.

Kyllä tällä kampanjalla voitaisiin aivan hyvin päästäkin johonkin, jos tosiaan päästäisiin keskustelemaan kirkon yhteiskunnallisesta asemasta ja sen perusteista. Nyt tämä on mennyt lähinnä kauhisteluksi, että on se hirveää, kun joku sanoo, että jumalaa tuskin on olemassa ja kuinka tästä nyt uskovaiset loukkaantuvat.

Ja sekö muka onnistuu kampanjalla joka ainoastaan herättää tämän joko tai asenteen? Vähän on hataran oloista.

[Fantsu]

Paitojahan saa joka lähtöön:



Mutta jos sanoma ei yhtään osu, miksi siitä loukkaantuisi? Jos esim. koet saavasi jotain lohdutusta rukouksesta, miten yksi paita teksteineen voi siihen vaikuttaa? Nämä ehkä enemmänkin retorisia kysymyksiä...

Edit: korjasin sanamuotoa...

[LazyBastard]

No miten jonkun usko jumalaan loukkaa jonkun ei uskovaisen vakaumusta niin paljon että siitä täytyy tehdä mainoskampanja?

Minua ei kenekään henkilökohtainen usko loukkaa. Se sensijaan loukkaa, että uskonnon perusteella evätään muilta ihmisiltä ihmisoikeuksia. Yliluonnollisten entiteettien väitettyjen mielipiteiden ei pitäisi vaikuttaa meidän lainsäädäntöömme mitenkään.

Taitaa olla enemmänkin vaikutusta vanhoillisella asenteella kuin uskonnolla. Uskonto on tietysti vaikuttanut näiden asenteiden syntyyn, mutta se puolestaan on osa kulttuuria, kuten Pascal sanoikin jo. Eli niin kauan kun päättävä elin koostuu lähinnä suuren ikäluokan edustajista, tähän tulee muutosta, mutta jos uskonnon syyttämisen sijaan yritettäisiin korvata vanhat parrat uusilla, joilla olisi ehkä edistyksellisemmät katsantokannat?

Kirkko (puhumattakaan fanaattisemmista lahkoista) on kuitenkin vastustamassa tässä asiassa muiden ihmisoikeuksia, ihan vedoten jumalaan ja raamattuun. Mielestäni sellaista on syytä vastustaa.

Kauanko muuten kirkko antoi naispappeutta hyväksymättömien kiusata naispappeja? Yli kaksikymmentä vuotta.

En, kuten jo kirjoitin siihen, se muurahaisvertaus oli vain huono esimerkki. Yritin vain ilmaista sen, miten käsitys oikeasta ja väärästä on sidoksissa yhteiskuntaan ja sitä, ettei sitä niin helposti muuteta. Nämä yhteiskunnan arvot vain ovat olleet ja ovat edelleen enemmän tai vähemmän sidoksissa melkein 2000 vuotta vallinneeseen kristilliseen uskoon. Tämän vuoksi tämän muuttaminen on hidas prosessi, eikä se suinkaan käy käden käänteessä, mutta pitkän aikavälin kehitys on eri asia, kuten on seksuaalivähemmistöjen osalta käynyt, ei se tapahtunut 90-luvun aikana, se alkoi jo paljon ennen sitä.

Niin, itseäni tässä nyt lähinnä ihmetytti psykoottisen käyttäytymisen ja homoseksuaalisuuden rinnastaminen, jolle ei oikeastaan ole perusteita.

Ja sekö muka onnistuu kampanjalla joka ainoastaan herättää tämän joko tai asenteen? Vähän on hataran oloista.

Jostakin se pitää aloittaa. Siitä voit olla varma, että kirkko ei sitä aloita. Huonointa tuossa on se, että viesti on tuotu ulkomailta, eikä sitä ole kehitetty itse. Kevyttä kauraa kyllä siihen verrattuna, mitä on joutunut kuuntelemaan ja katselemaan julkisilla paikoilla uskovaisten toimesta.

[@gen.fi]

Vaikuttaa siltä että uskon sota olisi tännekkin syntynyt

[Yabba]

Minua ei kenekään henkilökohtainen usko loukkaa. Se sensijaan loukkaa, että uskonnon perusteella evätään muilta ihmisiltä ihmisoikeuksia. Yliluonnollisten entiteettien väitettyjen mielipiteiden ei pitäisi vaikuttaa meidän lainsäädäntöömme mitenkään.

Tästä olemme samaa mieltä, mutta on myös muistettava että suurin osa näistä vastustajista edustaa uskovaistenkin joukossa vähemmistöä, ikävä kyllä tämä vähemmistö on myös aktiivisin ajamaan omia ahdasmielisiä ajatuksia ja omia edustajiaan.

Kirkko (puhumattakaan fanaattisemmista lahkoista) on kuitenkin vastustamassa tässä asiassa muiden ihmisoikeuksia, ihan vedoten jumalaan ja raamattuun. Mielestäni sellaista on syytä vastustaa.

Vaikka kirkko ja valtio erotettaisiinkin toisistaan, ei tuo valitus lopu. Mutta ei niitä toisistaan eroteta mollaamalla, ensimmäinen askel kohti muutosta on vanhan valtaeliitin korvaaminen uudella ja tällöinkään muutos ei varmasti tapahdu yhdessä yössä.

Jostakin se pitää aloittaa. Siitä voit olla varma, että kirkko ei sitä aloita. Huonointa tuossa on se, että viesti on tuotu ulkomailta, eikä sitä ole kehitetty itse. Kevyttä kauraa kyllä siihen verrattuna, mitä on joutunut kuuntelemaan ja katselemaan julkisilla paikoilla uskovaisten toimesta.

Mutta miksi siinä aloittamisessa sitten pitää lähteä samalle loanheitto linjalle sen toisen puolen kanssa? Miksei yksinkertaisesti lähetä luomaan yhteyttä oman puolen ja toisen välillä, etsimällä yhteisymmärrystä, vai onko ekumeniakin kirosana? Itse veikkaan että tällä ei ei ole nyt muuta vaikutusta kuin se, että saadaan aikaiseksi tätä oho ja hyi keskustelua.

[LazyBastard]

Mutta miksi siinä aloittamisessa sitten pitää lähteä samalle loanheitto linjalle sen toisen puolen kanssa? Miksei yksinkertaisesti lähetä luomaan yhteyttä oman puolen ja toisen välillä, etsimällä yhteisymmärrystä, vai onko ekumeniakin kirosana? Itse veikkaan että tällä ei ei ole nyt muuta vaikutusta kuin se, että saadaan aikaiseksi tätä oho ja hyi keskustelua.

Kyllä minä luulen, että tarkoituksena on myös "samanmielisten" etsiminen, koska samalla lanseerataan nettisivustoa. Ateistien kerääminen yhden "lipun" alle vaan ei ole kovin helppoa, koska ainoa heitä yhdistävä tekijä on se, etteivät he pidä jumalan olemassaoloa kovin todennäköisenä. Toisaalta itseäni ihmetyttää edelleen se, että kuinka joku tuosta loukkaantuu, enhän minäkään loukkaannu joka kerta, kun joku sanoo minulle, että jumala on olemassa tai jeesus kuoli syntieni tähden.

[Crux]

No mua ihmetyttää miten sua voi ihmetyttää miten joku voi loukkaantua jostain mistä sinä et. Niin myö ihmiset vaan ollaan erilaissii että kaikilla omat herkät kohat. Ei ne nyt ihan samoja aina oo ku sulla Leiska.

[Kuolo]

Toisaalta itseäni ihmetyttää edelleen se, että kuinka joku tuosta loukkaantuu, enhän minäkään loukkaannu joka kerta, kun joku sanoo minulle, että jumala on olemassa tai jeesus kuoli syntieni tähden.

Joo no kyllä miuta ainakin häiritsee jos joku tulee miulle moista paasaamaan.

Tässäkin on aika tarkka raja. Jos joku tulee miulle selittämään kuinka jeesus kuoli hänen syntiensä tähden ja kuinka jumala rakastaa häntä, ei se häiritse juurikaan. Ei tosin kiinnosta lainkaan. Kuitenkin jos sama jannu tulee paasaamaan kuinka jeesus on kuollut meidän kaikkien syntien tähden ja jumala rakastaa myös minua, niin sillon ärsyyntyminen on saavutettu. Pitäkööt jokainen uskonsa, mutta omana asianaan.

[LazyBastard]

No mua ihmetyttää miten sua voi ihmetyttää miten joku voi loukkaantua jostain mistä sinä et. Niin myö ihmiset vaan ollaan erilaissii että kaikilla omat herkät kohat. Ei ne nyt ihan samoja aina oo ku sulla Leiska.

Toki toki. Jotkut loukkaantuvat jo siitä, jos niitä kohti katsoo.

[L-S]

Loukkaantuminen on vaikea asia, joka useimmiten liittyy juurikin siihen, että asiaa ei ajatella niin kuin se olisi loogisesti järkevä ymmärtää, vaan ajatellaan tunteella.

Vain hieman aiheen vierestä: Näyttää siltä, että kiireellisempää olisi laatia valistuskampanja, jonka kohderyhmänä olisi eräs tietty uskonnollinen instanssi...

[Crux]

Voisin kuvitellla, että ihmiselle joka ei ymmärrä miksi kampanja on loukkaava uskon asiat eivät ole kovin tärkeitä. Monelle kuitenkin usko on äärimmäisen henkilökohtainen ja herkkä asia. Voisin kuvitella, että esimerkiksi seksuaalisuus voisi olla yhtä haavoittuvainen ominaisuus kuin uskokin. "Oletko homo? Apu on lähellä. Hei ei siit kannata loukkaantuu jos mä sanon, et homous on typerää ja äklöö. Enhän mäkään loukkaannu siit jos sä kutut mua heteroks."

Haluan uskoa, että vuosien saatossa ja sukupolvien vaihtuessa myös kirkon yleinen kanta muuttuu. Ainahan kirkko on muuttunut, joskin hitaasti. Tulkaa kaikkion mielestäni todella positiivinen ilmiö.

Uskomattoman bussikampanjan sivuilla lausuthan: "Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen. Sana uskonnoton viittaa asiaan, joka ei perustu uskontoon tai jossa ei ole uskontoa. Suomessa on noin 830 000 henkilöä, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Pitkästä aikaa teki mieli liittyä takas kirkkoon ettei tarvis olla ainakaan osa tota 830 000 uskonnotonta jonka puolesta tämä kampanja on päättänyt puhua. Ei mun elämänkatsomustani kovin paljoa puhuttele lause "Jumalaa ei ehkä ole" enkä mä halua, että mun puolesta lähdetään noin sanomaan.

Vuosi sitten erosin kirkosta raivon puuskassa kun kohtasin kristillisdemokraatti Kari Kärkkäisen jonka mielipiteet saivat minut miltei kyynelten partaalle. Miten käsittämätöntä paskaa voi suoltaa Jumalan mies? Fiuh. Mutta eihän asioihinhan ei voi vaikuttaa kuin sisältä päin ja se olisikin kyllä hyvä syy liittyä kirkkoon takaisin.

[Kati]

Kirkko on kummikäsitteen myötä aika tukevasti nuorenkin perheellisen elämässä kiinni.Nyt koitetaan saada läpi lakimuutosta että yksi kuummi riittäisi.

Kyllä minä ainakin kelpasin täällä kummiksi, vaikka en kuulu kirkkoon. Tokihan sitä ei kirkonkirjoissa lue, mutta mitäs väliä sillä nyt on. Pappi jopa jätti kummintodistuksen, ei vaan kirjoittanut siihen meitin nimeä.

Tuo Syben tapa uutisoida asia on ehkä hieman mutkia oikova/vääristävä.

Kyse lienee uutisesta, jonka mukaan lapsille on vaikea löytää kummeja ja siksi ajetaan muutosta, että yksi kummi - siis kirkkoon kuuluva - riittäisi. Nykyään vaaditaan kaksi evankelisluterilaista ja konfirmoitua kummia.
Tuosta kahdesta vaaditusta on tulossa ongelma, koska yhä useammin rippikoulua ei ole käyty tai sen jälkeen on erottu kirkosta. Kummeiksi virallisesti sopivia ei siis ole ja se on ongelma, ei kummius sinänsä.
Yle uutiset

Muita kummeja, kirkkoon kuulumattomia tai toista uskontoa edustavia, voi sitten olla vaikka kuinka, mutta kuten Lazyn kohdalla, hän ei saa "virallista" kummin statusta. Näiden kummien kelpoisuudesta ei kai kukaan voi periaatteessa sanoa mitään. Paitsi papit käytännön toimissaan. Jotkut papeista eivät näe ongelmaa ja antavat kirkkoon kuulumattomienkin olla kasteessa läsnä, mutta on myös niitä, jotka suhtautuvat hyvin nuivasti näihin ei-oikeisiin kummeihin. Tiedän papin kieltäytyneen kastamasta jos pakanakummi on muiden kummien kanssa samassa rivissä.

Ortodokseilla edellytys on yksi kirkkoon kuuluva kummi. Siis jos virallista kummistatusta haetaan.

Muutoin tähän loukkaako-eikö loukkaa keskusteluun. Pidän hieman kummallisena, että Tampereen liikennelaitoksen toimitusjohtaja voi ratkaista mitä mainoksia kaupungin bussien kyljissä on tai ei ole.

[Crux]

Kummiudesta erikseen. Wikipedia kertoo kummista: "Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kummin tehtävä on olla vanhempien apuna lapsen kristillisessä kasvatuksessa."

Kummius on mitä ilmeisimmin suurilta osin menettänyt alkuperäisen merkityksensä. Nykyäänhän kummiksi pyydetään ketä vaan riippumatta kummin uskosta tai uskonnollisuudesta. Jos kummin alkuperäinen tehtävä on ollut toimia lapsen hengellisenä ohjaajana niin miksi edes suostua kummiksi jos ei pysty tätä tehtävää täyttämään? Mutta ei sillä tänä päivänä juurikaan ole merkitystä kun kummin tehtävä on lähinnä ostaa lahjoja jouluna ja synttärinä ja laittaa kortti nimipäivänä.

[Purple]

Jos kummin alkuperäinen tehtävä on ollut toimia lapsen hengellisenä ohjaajana niin miksi edes suostua kummiksi jos ei pysty tätä tehtävää täyttämään? Mutta ei sillä tänä päivänä juurikaan ole merkitystä kun kummin tehtävä on lähinnä ostaa lahjoja jouluna ja synttärinä ja laittaa kortti nimipäivänä.

Miten moni pyytäessään lapsensa kummiksi nykyään ajattelee kristillistä kasvatusta? Pelkkää mutua, mutta oletan, että enemmänkin ajatellaan lapselle muutakin aikuista turvaa tai läheistä kuin omat vanhemmat. Mun mielestä kummiksi voi ruveta, jos kokee pystyvänsä olemaan läsnä lapsen elämässä, vaikka ei kristilliseen kasvatukseen osallistuisikaan.

Mitä tulee kummin tehtäviin, en halua olla noin kyyninen ja ajatella että tehtävä on vain antaa lahjoja. Tai ainakaan meillä se ei ole niin.

[Lyyra]

Mutta ei sillä tänä päivänä juurikaan ole merkitystä kun kummin tehtävä on lähinnä ostaa lahjoja jouluna ja synttärinä ja laittaa kortti nimipäivänä.

Minusta tuntuu, että monet näkevät kummiuden kyllä edelleen myös kasvatuksellisena tehtävänä. Kristitinuskon perinteessä kummi on nimenomaan hengellinen kasvattaja, mutta hyvä kai se on olla aikuisen mallia muutenkin. Uskonnottomatkin nimittäin haluavat usein lapsilleen kummeja, jolloin kyse on luultavasti nimenomaan fiksun aikuisen mallista erittelemättä sitä elämänkatsomusta sen tarkemmin.


muok. Purple kerkes ensin, mutta en jaksa deletoida heh.

[Crux]

Mun mielestä on vähän höpsöä osallistua kristilliseen toimitukseen esimerkiksi kummina jos ei usko koko asiaan ollenkaan. Siis siihen mikä kummin alkuperäinen tehtävä on ollut. Toimia hengellisenä oppaana ja avustaa kristilliseen kasvatukseen. En mä yhtään sitä kiellä etteikö lapsi tarvitse ympärilleen tolokun aikuisen mallia monenlaista. Uskovaa ja ei uskovaa. Mut mä en henkilökohtaisesti pyytäisi lapseni kummiksi ihmistä joka haistattaisi piut paut koko kummiuden alkuperäiselle missiolle.

Myöhemmin lapsen konfirmaatiotilaisuudessa pyydetään kummeja alttarille siunaamaan lapsi. Siinäkin kohtaa tuntuisi hassulta jos sinne menisi tyyppi joka ei koko touhuun usko. Eikä sinne uskomaton varmaan haluaisi mennäkkään.

t. Tiukkis.

[LazyBastard]

Mun mielestä on vähän höpsöä osallistua kristilliseen toimitukseen esimerkiksi kummina jos ei usko koko asiaan ollenkaan. Siis siihen mikä kummin alkuperäinen tehtävä on ollut. Toimia hengellisenä oppaana ja avustaa kristilliseen kasvatukseen. En mä yhtään sitä kiellä etteikö lapsi tarvitse ympärilleen tolokun aikuisen mallia monenlaista. Uskovaa ja ei uskovaa. Mut mä en henkilökohtaisesti pyytäisi lapseni kummiksi ihmistä joka haistattaisi piut paut koko kummiuden alkuperäiselle missiolle.

Minusta taas olisi aika typerää kieltäytyä hyvän ystävän lapsen kummiudesta vain sen takia, etten kuulu kirkkoon tai usko jumalaan. Kyllä lapsi tarvitsee aikuisen mallia joka tapauksessa, kuten itsekin toteat. Kyllä se tapahtuma on muutenkin tärkeä, eikä minua haittaa se uskonnollisuus siinä, vaikken omalle lapselleni uskonnollista seremoniaa pitäisikään.

Myöhemmin lapsen konfirmaatiotilaisuudessa pyydetään kummeja alttarille siunaamaan lapsi. Siinäkin kohtaa tuntuisi hassulta jos sinne menisi tyyppi joka ei koko touhuun usko. Eikä sinne uskomaton varmaan haluaisi mennäkkään.

Ei oltu alttarilla lasta siunaamassa, vaan kauniissa kesäisessä ympäristössä. Itse "siunasin" lapsen mielessäni toivottamalla hänelle erinomaisen hienoa tulevaisuutta. Kyllä minusta ihmisen nimeäminen on vanhemmille ja suvulle tärkeä tilaisuus, tehtiin se sitten uskonnollisin menoin tai uskonnottomin. Siitä kieltäytyminen olisi omasta mielestäni sitä vihoviimeistä kiihkomielisyyttä.

[Lyyra]

Mun mielestä on vähän höpsöä osallistua kristilliseen toimitukseen esimerkiksi kummina jos ei usko koko asiaan ollenkaan.

Oon kyllä vähän samoilla linjoilla tästä. Sekä sun että Leisin kanssa. Toisaalta on typerää osallistua uskonnolliseen toimitukseen, jos siihen ei usko. Toisaalta taas on vähän tökeröä kieltäytyä kunniasta, jos se on lapsen vanhemmille kovin tärkeää.* Mutta ehkä asiasta kannattaa keskustella vanhempien kanssa, ja sopia yhteisesti, että mitä se kummius tässä perheessä sitten oikein tarkoittaa. Voi vaikka kysyä että tietäväthän vanhemmat että tuleva kummi ei usko, ja miettiä yhdessä että mitä se tarkoittaa lapsen kasvatuksen kannalta.

Ja tosiaan, usein myös uskonnottomat vanhemmat haluavat lapsilleen kummeja. Silloin kannattaa ehkä käydä mainitsemani keskustelu mahdollisten uskovien kummien kanssa. Mitä kummius merkitsee uskonnottomassa perheessä, ja minkälaista osallistumista lapsen kasvatukseen kummilta toivotaan?



*) Sama pätee laajemminkin esimerkiksi häihin ja hautajaisiin. Kyllä minä sinne kirkkoon ja kappeliin menen siinä missä muutkin, vaikka en uskokaan.

[elegia]

Aika kaksipiippuinen juttu kyllä tuo, että ollako kummi vai eikö olla, jos ei itse usko. Tai osallistuako muihin uskonnollisiin toimituksiin, jos ei usko. Kyllä mä ainakin suostuisin kummiksi ja osallistuisin (ja osallistunkin) uskonnollisiin toimituksiin, jos kyseessä on joku läheinen henkilö, jolle on tärkeää että minä olen läsnä. Kyllä se minusta menee uskon asioiden ja ideologioiden edelle. En mä jäisi pois vaarini hautajaisista siksi, että en itse usko.

Tulipa vaan näitä juttuja pohtiessani mieleen myös se, että omalla rippileirilläni oli mukana myös kirkkoon kuulumaton henkilö. Tietysti aika oli silloin eri kuin nyt, eikä uskomattomille ollut vaihtoehtoja. En muista liittyikö hän siksi ajaksi kirkkoon vai saiko jollain poikkeusluvalla osallistua leirille ja konfirmaatioon (kirkkohan siitä hyötyi...) vai miten meni. Mutta voi tosiaan olla sosiaalinen paine varsinkin nuorten keskuudessa aikamoinen. Että rippileirille mennään, vaikka ei uskoisikaan, koska muutkin menevät. Voihan sinne toki herkässä etsikkoiässään mennä myös etsimään itseään ja pohtimaan asioita, jos siltä tuntuu...Vaan luulempa, että harva nuori noilla leireillä valaistumista kokee, vaan ovat mukana yhteisöllisyyden takia. Onneksi nykyään on vaihtoehtoja..