Niin tosiaan, yksi uuvahtamiseen johtanut syyhän on siis tökerö johtaminen. Tehdään muutoksia muutoksen vuoksi, tai muka kustannussäästöjä hakien, mutta ei oteta huomioon työntekijöitä niitä muutoksia tehtäessä. Sitten kun siitä kitiset jonnekin, niin vastaus on tasoa "näin nyt on päätetty". Ihan firman ylintä johtoa myöten. Ei ne pässit pysty edes myöntämään, jos jokin muutos on mennyt päin helvettiä, vaikka niille numeerisena asian esittäisi. Ennen muutosta kulut 20 tonttua kuussa, muutoksen jälkeen 35. Muutoksen syy "keskityksen tuoma kustannussäästö". Vaikka asiasta on keskusteltu tuon tuhannen palaverissa ihan talousjohtajaa myöten, niin eivät pysty myöntämään, että kintuille tuli. Eikä ole aikomusta palata vanhaan tai edes yrittää uusia ratkaisuja. "Ylimenokauden ongelmia", oli yksi vastaus puoli vuotta muutoksesta. Noin esimerkiksi. Tee siinä sitten muutosehdotuksia yhtään kenellekään yhtään mistään...
Ja kun tuohon uupumiseen ei tosiaan ole mitään yhtä yksittäistä syytä, vaan paljon erilaisia ja eri syistä johtuvia. Olisi liian raskas savotta ruveta niitä kaikkia yrittää muuttaa.
Heti kun jaksan, niin haen taas uusia hommia. Nyt olen liian kuitti. No, meinaan kyllä vielä jutella yhden kaverin kanssa, jolla voisi olla mulle jotain tarjolla. Tosin tarvitsen kunnon loman ennen uuden duunin aloittamista. Enhän mä tässä tilassa edes opi mitään uutta, kun kapasiteetti on ylikuormitettu.
Tänään pidimme pienen suunnittelupalaverin, jossa oli parikymmentä työkaveria ja pomo. Jälleen palattiin erääseen tärkeään, mutta selvittämättömään asiaan, ja sitä vatvottiin varmasti ihan samoin sanankääntein kuin viime vuoden puolellakin... Tilanne on työntekijät vs. pomo eikä pomo jousta pätkääkään. Päinvastoin teilaa kaikki työntekijöiden ehdotukset ja vetoaa omiin pomoihinsa, vaikka hän itse saisi tämän asian päättää. Siksi asia ei kehity niin millään. Siitä suivaantuneena toin huomioni aika suorasukaisesti ilmi ja sain pari kaveriakin avaamaan suunsa. Siinä vähän pomolle sulateltavaa. Itse puolestani aloin pohtimaan viitsinkö ollenkaan pyytää työtodistusta... Ehkä annan taas pölyn vähän laskeutua ja pyydän vasta sitten.
) kustantaa kakun tuollaisiin. Ja kahvit. Omg. Ehkä se ei ole _ihan_ läpimätä firma. Mutta melkein.
Porukkaan kuuluu vähän nuorempiakin. Työpaikka ei tarjoa muuta kuin muutenkin ilmaiset kahvit, kun en ole sentään eläkkeelle jäämässä. Se kevätlounas kuitenkin on ns. ilmainen, vaikkei läksiäisiin liitykään.
Kannatti aikoinaan käydä graafinen, sillä näissä korteissä on sentään jotain tyyliä. 
Hienoa lavastusosasto! Hyvä ettei sentään kyljelleen!
) ja oli aika käydä puolivälikeskustelu harjoittuluvastaavani kanssa. Oikein antoisa keskustelu oli. 
Mikä on siis kivaa, mutta miten pää kestää moisen pyörityksen keskellä. 
Nuo jutut aiheuttavat vaan niin helskutisti lisätöitä. 
