Kirjoittaja Jorssi » Pe 25 Helmi 2011 12:06
No kokeillaas tällaista. (Pitkä pätkä, mutta mielestäni se piti kuitenkin kirjoittaa tähän kokonaisuudessaan.)
Juuri ennen nukahtamista ja kun minulla on todella tylsää minä...menen makuulle ja mietin hetken kunnes vaivun puolihypnoottiseen alitajunnan tilaan, jotkut kutsuvat sitä unelmoinniksi, toiset kutsuvat sitä vain vitun jumittamiseksi. Mutta minusta tuntuu, etten ole täällä, eikä sillä ole väliä, koska olen kyllästynyt siihen, että joudun mukaan tylsiin tapahtumiin ja keskusteluihin, ihan vain jokapäiväisiin tavallisiin tilannekomediajuttuihin. Jotkut kutsuvat sitä ajattelemiseksi, mutta kun olen tässä tietyssä mielentilassa, en muista ajatella ja teen ainoastaan havaintoja. Huomaan asioita hyvin herkästi. Esimerkiksi silloin kun keskityn, voin nähdä pieniä läpinäkyviä roskalaikkuja silmäni ulkokuorella. (tai sidekalvolla). Ja voin vain seurata sitä kun silmäni liikkuu alaspäin. Se on kuin katsoisi filmiä ameebasta tai hyytelömäistä planktonia mikroskoopin alla. Ja kun suljen silmäni ja katson ylös aurinkoon, sen kirkkaasta oranssista punasta säteilee intensiivinen kuva verisoluista, tai jostain, minkä kuvittelen olevan verisoluja. Ja ne liikkuvat hyvin nopeasti ja taas pystyn keskittymään vain vähän aikaa ennen kuin silmäni rasittuvat ja minun täytyy lopettaa auringon katselu, kääntyä päin tyynyä ja hieroa silmiäni voimakkaasti. Sitten näen (jotkut kutsuvat niitä tähdiksi) pikkuruisia palloja kimaltavaa valoa, jotka pysyvät siinä vain hetken. Kun silmäni tarkentuvat taas vetisinä tai kyynelissä hieroutumisesta, avaan ne ja katson ylös taivaaseen (pois auringosta) ja unohdan tyhmät vitun pienet kiemuraiset jutut, jotka liikkuvat silmieni uloimmalla kerroksella, ja lähikuvat verisoluista silmäluomissani, ja tuijotan taivasta ääreisnäkökentälläni. Enkä yritä, vaan ihan satun huomaamaan pilvissä kaikenlaisia kasvoja, esineitä, patsaita. Voin tehdä samaa kun katson puun syitä seinilläni olevissa paneeleissa. (ja entä sitten.) Kerran näin jeesuksen tortillassa.
"Hope is a good thing, maybe the best of things, and no good thing ever dies." - Red (The Shawshank Redemption)