Aatto alkoi jälleen perinteisesti Joulupukin kuumaalinjaa katsellessa. Sitten oli kaikenlaista yleistä häslinkiä, kunnes lähdettiin sukulaisten tykö. Siellä oli kyllä kivaa, vaikka tuntui, että ympärillä oli koko ajan hirveä kiire. Olimme serkun kanssa koko suvun ainoat naiset, jotka kävivät saunassa. Se rauhoitti hieman kiireistä tunnelmaa. Joulupöydässäkin melkein unohtui jouluevankeliumin luku, ei edes ukki olisi muistanut huomauttaa siitä. Jouduin/sain jo toisena vuonna lukea evankeliumin, ja olin hieman vihainen, sillä kukaan ei tuntunut kuuntelevan minua. En ole uskonnollinen, mutta olen aina pitänyt siitä fiiliksestä, kun rauhoitutaan ennen ruokailua kuuntelemaan lukemista. No joo, mutta muuten meni kaikki tosi hyvin. Pukkikin kävi, ja suvun ainoa lapsi (2 v) oli hieman peloissaan, mutta oli ihan onnessaan saadessan lahjoja varmaan enemmän kuin koko muu suku yhteensä.
Ihanaa muuten, että oli edes hieman lunta maassa. Pihallekin oli tehty lumilyhty. 
Joulupäivät menivät leffoja ja telkkaria katsellessa ja Guitar Heroa pelatessa. Tosin itse oppinut "soittamaan", vaan rupesin laulajaksi.
Kissojenkin kanssa tuli paljon leikittyä. Ai niin, ja mumma tuli syömään Tapaninpäivänä.Alkoholia en juonut kuin yhden saunakaljan ja aterian yhteydessä lasin punaviiniä, josta sain ihan järkyttävän päänsäryn.
Ja ähky oli kova kaikenlaisesta mässäämisestä.Mutta hyvä fiilis joka tapauksessa jäi.
Ei ne tosin enää joulun jälkeen olleet päällä.
Äh. Ehkä mä voin niitä pitää päällä vielä viikon 
Aurinkoiset talvipäivät. 
Arki kun koittaa, on pakko ruveta stressaamaan kouluhommien kanssa ja joulun ajaksi olinkin päättänyt, että koulutyöt pysyy visusti piilossa kunnes päätän milloin arki koittaa. Ja se koittaa kyllä väkisinkin kuusen kadotessa.
Sain kunnon tehosiedätyksen kaikenlaisia valokaapeleita ja talon ulkoseinälle ripustettuja joulupukkeja kohtaan. Ja ah, hepun kotonakin ne kaikki katosta riippuvat hirvitykset, joita sai väistellä 
Meillä oli mukana yksi poltettu suomalainen joululevy, jota aattona yritettiin kuunnella. Mikään talon about kymmenestä cd- tai dvd-soittimesta ei suostunut soittamaan poltettuja levyjä, ja tietokone oli rikki. Niinpä itkupotkuraivareiden jälkeen käperryin peiton alle kuuntelemaan mp3-soittimestani ainoita joululauluja, joita multa sieltä löytyi: Juicen Sika ja Leevien Jouluaattona kännissä. Nyt jaksan jo nauraa itselleni, siinä mielentilassa vaan itketti. 
Aikasempina vuosina on aina mennyt hermot siihen, kun ensimmäiset joulurallatukset on kuullut kaupoissa jo lokakuun puolella. Täähän on ihan mahtavaa, kiitos vaan huikeaa pidättyväisyyttä osoittaville kaupoille!
) vaan pituussuunnassa kiinnitetty useampaan puuhun valaisemaan sitä pimeää mäkeen nousevaa tietä, siellä skutsissa. Sen lisäksi toteutus oli vielä tyylikäs ja onnistui samalla olemaan hieman jouluinenkin. Ei siihen olisi voinut laittaa mitään punaista tai vihreää kaapelia, tai se olisi syönyt pois sen valaisevan efektin ja ollut vain ruma. 
