Olen naitu nainen

Häät meni niin täydellisesti, että leijailen ihan pilvissä

Perjantaina meinasi pukata vähän jännitystä ilmaan, kun aikataulu oli kaikkien viime hetken järjestelyjen takia melkoisen tiukka. Onneksi ystäväni ja melkein-kaasoni oli apuna, samoin kuin vanhempani, niin kaikki suttaantui paremmin kuin hyvin. Hääpaikka saatiin koristeltua ja h-päivän aikataulu ja suunnitelmat tarkennettua, morsian puunattua ja möyhennettyä meikkausta ja kampausta vaille valmiiksi.
Meillä oli hotellihuone varattuna 2. yöksi, edeltävä yö + hääyö. Oli ihan järjettömän hyvä idea! Hotellilla kaikki oli valmiina järjestyksessä hääpäivänä, kotona olisi kuitenkin ollut puku siellä, kengät täällä, "vielä tuo pitää muistaa" -juttuja levällänsä ympäri kämppää. Nyt oli pakko pistää kaikki kuosii jo edellisenä päivänä. Ja oli ihana aloittaa hääpäivä hotellin herkullisella, ja erityisesti valmiilla, aamiaisella

Aamulla ei ollut jännityksestä tietoakaan, kun aikataulu oli tarkoituksella tehty löysäksi. Hotelli oli viisaasti kävelymatkan päässä sekä morsiamen puunauspaikasta, kukkakaupasta että juhlapaikasta. Minä menin aamupalan jälkeen meikattavaksi ja kammattavaksi, sulho kävi hakemassa morsiuskimpun ja muita viime hetken tarvikkeita. Puunauksen jälkeen otettiin kuvat hotellilla (vanha, upeasti remontoitu rakennus) ja meillä jäi tunti luppoaikaakin ennen h-hetkeä

Istuttiin sitten hotellihuoneessa vilvoittelemassa ja jaarittelemassa hassuja

Säähän oli muuten mitä mahtavin, mutta sulho kun ei lämpimästä oikein välitä, ja kun vähän jännitti ja tummassa puvussa joutui virallisen osuuden nakottamaan, niin vähän meinasi käydä tuskaisaksi hälle. Onneksi täällä tuulee liki aina, pihalla oli hyvä käydä vilvoittelemassa. Muuten paistoi aurinko täydeltä taivaalta, joskin iltapäivällä hieman sataa ripsautti morsiusparin onneksi, sekä taikauskon kannalta, että ilmaa mukavasti viilentäen ja raikastaen. Aurinko paistoi kuitenkin koko ajan

Ja juhlapaikan terassilla kävi ihana tuulenvire. Se olikin varsin suosittu paikka koko päivän

Terassilla meidät myös vihittiin, joskin lasitetulla osuudella. Seremonia oli lyhyt, kuten siviilivihkimiset yleensä. Maistraatin täti oli kuitenkin hieman muokannut virallista osuutta romanttisempaan suuntaan, ja me lausuimme toisillemme runot (vasta loppusäkeessä meinasi ääni sortua, muuten saatiin kunnialla nekin lausuttua!), että seremoniaan saatiin vähän lisää pituutta ja romantiikkaa. Sitten hörpättiin onnittelumaljat, ja odoteltiin ruokaa saapuvaksi. Kovat oli odotukset, mutta niin vain ylittivät nekin

Ruoka oli aivan mahtavaa

Tarjoilu pelasi kuin unelma ja kaikki sovitut ruuat löytyivät nenän edestä elintarvikealan työtaisteluista huolimatta. Myöskään juotavasta ei ollut puutetta, joskin minä pitäydyin onnittelumaljan jälkeen vain vedessä

Syödessä katselin "minun" ihmisiäni sydän onnea täynnä. Vaikka ihan kaikki ystävät eivät päässeetkään meidän päivää juhlistamaan, niin tärkeimmät ja rakkaimmat ihmiset olivat siellä. Juttelivat, nauroivat, näyttivät viihtyvän hurjan hyvin. Tuli niin hyvä olla, etten meinannut enää syödyksi saada.
Ainut virallinen ohjelma oli sekä morsiamen että sulhasen isien puheet. Lyhyet, ytimekkäät ja herkistävät. Niiden jälkeen jatkettiin unelmakakun, joka vei kielen mennessään, ja juomien merkeissä

Lapset olivat löytäneet puuhanurkkansa jo ennen alkupaloja. Puuhanurkassa löytyi kaikkea mahdollista kivaa Aku Ankoista, puuhakirjoita ja piirrustuspaperista DVD:llä pyöriviin lastenohjelmiin. DVD:t pyörivät Pleikalla, joka sinne oli raahattu Rock Band -setteineen aikuisten iltaviihdykkeeksi

Ex tempore -ohjelmina nähtiin kyllä sukkanauhan ja morsiuskimpun heitot, joskin sinkut osallistujat olivat kortilla

Samoin meidät pistettiin tanssimaan yhdessä yksi hidas kappale, jonka valkkasimme soittolistasta. Nyt meillä on "meidän biisi"

Päivän herkin hetki oli se, kun yksi ystäväni, esiteini-ikäisen tytön äiti, tuumasi tanssin jälkeen, että jos/kun hänen tyttärensä menee naimisiin, niin hänen ainut toivomuksensa on, että mies katsoisi tytärtä samalla tavalla kuin sulhanen minua

Sitten kyynelehdittiin tyttöjen kanssa haliringissä.
Loppuilta soitettiin rokkia ja juteltiin, naurettiin ja juotettiin vieraita vieläkin liikuttuneempaan tilaan

Lapsia haettiin ja vietiin hoitoon mummoille ja muille kynnelle kykeville, ja iltaa jatkettiin aikuisporukalla. Kuten kerrottu, terassi oli kovin suosittu paikka, ja vaivalla raahattu Rock Band -setti nakotti liki käyttämättömänä juhlapaikan nurkassa. Porukka viihtyi niin hyvin keskenään jutellen, auringossa paistatellen ja viiniä/olutta juoden, ettei sitä edes muistanut. Sitten kun muistettiin, niin väki oli jo _niin_ liikuttuneita, ettei sen soittelusta meinannut tulla mitään

Kun ilta alkoi painua yön puolelle, totesin, että päivä on ollut pitkä ja vaikka mieli olisi tehnyt jatkaa, niin keho käski lepäämään. Niinpä morsiuspari lähti kurpitsavaunuilla (oikeasti kävellen) puolen yön paikkeilla hotellille hääyötä viettämään. Jäljellä olevat vieraat jäivät vielä hetkeksi remuamaan juhlapaikalle, josta ovat jatkaneet matkaa baarien terasseille.
Hääsuunnittelu oli kivaa ja päivä oli aivan täydellinen, mutta silti on mukavaa, kun kaikki on ohi ja saa palata taas normaaliin arkeen. Muistot säilyvät mielessä kyllä ikuisesti.
Leijailen
